Paniikkikohtaukset on vaan henkilön halu saada huomiota
Samaa esiintyy teinitytöillä kun juovat ensimmäisiä kertoja itsensä humalaan. Näkeehän sen jo päällepäin ettei "panikoivalla" henkilöllä ole oikeasti mitään hätää
Kommentit (26)
Nuorilla voi olla vaikka mitä, mutta kun huomion keskellä paistatteleva aikuinen mies esittää jotta saa asiat mieleisekseen, on piru irti.
Ehkäpä joku kaltaisesi myös ajattelee, että sitten kun SINULLA itselläsi on oikeasti hätä, on kyse VAIN paniikkikohtauksesta ja päättää ettei sulla ole oikeasti mikään hätä vaan keräät huomiota? Tästä syystä ei auta eikä soita myöskään apua.
Kai jokainen haluaa olla yksin, paniikkikohtaus ei ole leikin asia.
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä joku kaltaisesi myös ajattelee, että sitten kun SINULLA itselläsi on oikeasti hätä, on kyse VAIN paniikkikohtauksesta ja päättää ettei sulla ole oikeasti mikään hätä vaan keräät huomiota? Tästä syystä ei auta eikä soita myöskään apua.
Miehet luulee saavansa sydärin.
Ei aiheuta toimenpiteitä.
Hups, olikin sydäri ja nyt on showmies entinen. Hyvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ehkäpä joku kaltaisesi myös ajattelee, että sitten kun SINULLA itselläsi on oikeasti hätä, on kyse VAIN paniikkikohtauksesta ja päättää ettei sulla ole oikeasti mikään hätä vaan keräät huomiota? Tästä syystä ei auta eikä soita myöskään apua.
Miehet luulee saavansa sydärin.
Ei aiheuta toimenpiteitä.
Hups, olikin sydäri ja nyt on showmies entinen. Hyvä.
Sydänkohtaus ei ole feikki ja se kyllä näkyy myös ulospäin
Niin niin että yksin kotona saan paniikkikohtauksen vaan huomion takia?? En saa hengitettyä, eikä kukaan muu näe?!?
Jos sun tekemäsi on huomionhakuisuutta, ei se tarkoita, että muilla olisi. Katso maailmaa hieman laajemmin ystäväiseni.
Älä nyt. Se voi olla oikeasti pahan näköinen jopa ulospäin. Ei ihme, jos näitä viedään ambulanssilla.
Vierailija kirjoitti:
Niin niin että yksin kotona saan paniikkikohtauksen vaan huomion takia?? En saa hengitettyä, eikä kukaan muu näe?!?
Sama juttu, en tiedä keneltä haen huomiota yksin kotona. Jos saan sen jossain muualla niin yleensä pyrin nimenomaan poistumaan muiden ihmisten parista.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin niin että yksin kotona saan paniikkikohtauksen vaan huomion takia?? En saa hengitettyä, eikä kukaan muu näe?!?
Sama juttu, en tiedä keneltä haen huomiota yksin kotona. Jos saan sen jossain muualla niin yleensä pyrin nimenomaan poistumaan muiden ihmisten parista.
Mun poika, oli silloin 13, joutui sivullisena pahoinpitelyn kohteeksi, sai siitä pahan paniikkihäiriön. Matkustettiin esim junalla, tietyn värisiä ihmisiä tuli vaunuun ja meidän piti heti lähteä junasta. Hän ei mitenkään riemuinnut näistä kohtauksista, enemmänkin hävetti. Ei puhunut mitään halusi vaan pois tilanteesta. Onneksi kohtaukset helpottivat eikä enää saa niitä kuin todella harvoin. 
Vierailija kirjoitti:
Niin niin että yksin kotona saan paniikkikohtauksen vaan huomion takia?? En saa hengitettyä, eikä kukaan muu näe?!?
Mietin, että aapee on kenties osin oikeassa.
Ei paniikkikohtauksen tarvita todellista uhkaa. Se uhka on sen henkilön mielessä. Siksi voit saada kohtauksen missä vain.
Sehän on tunne, joka provosoi kohtauksen. Ei se ole todellinen uhka. Psyyken juttuja, johon keho reagoi.
Ja miksi ihminen oireilee? Sehän voi olla juurikin mikä vaan pelkotila tai tarve saada huomo. Ehkä joskus on ollut hätätilanne, eikä silloin ole saanut huomioita TAI on joutunut tapetille ja pelännyt/pelästynyt.
Nyt jälkeenpäin reagoi, eikä tiedä mihin.
Entä jos kohtauksesta ei kerro kenellekään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin niin että yksin kotona saan paniikkikohtauksen vaan huomion takia?? En saa hengitettyä, eikä kukaan muu näe?!?
Mietin, että aapee on kenties osin oikeassa.
Ei paniikkikohtauksen tarvita todellista uhkaa. Se uhka on sen henkilön mielessä. Siksi voit saada kohtauksen missä vain.
Sehän on tunne, joka provosoi kohtauksen. Ei se ole todellinen uhka. Psyyken juttuja, johon keho reagoi.
Ja miksi ihminen oireilee? Sehän voi olla juurikin mikä vaan pelkotila tai tarve saada huomo. Ehkä joskus on ollut hätätilanne, eikä silloin ole saanut huomioita TAI on joutunut tapetille ja pelännyt/pelästynyt.
Nyt jälkeenpäin reagoi, eikä tiedä mihin.
Niitä voi tulla vaikka migreenistä, ei siihen aina mitään henkistä syytä tarvita.
Miksi sitten tällaisen kohtauksen voi saada myös yksinollessaan? Keneltä silloin halutaan huomiota? Ja lisäksi, paniikkikohtauksissa tosiaan "ei ole oikeasti mitään hätää", vaikka hermosto huutaakin päinvastaista.
Joopajoo, toivon sulle sellaista. En ilkeyttäni vaan että kasvaisit.
Olen kärsinyt paniikkihäiriöistä ne alkoi jo aika nuorena, ei niille pystynyt tekemään mitään ne lamaannutti. Se oli vieläpä aikaa jolloin kaikki piti kärsiä eikä noista asioista edes keskusteltu. Voi kuinka monelta murheelta olisi välttynyt kun olisi saanut heti apua.
Älä tee niinkuin minä, kuvittele olevasi joku kova jätkä vaan hae rohkeasti apua mt ongelmiin. Sitä on saatavilla ja pystyt senjälkeen elämään normaalia elämää.
Vierailija kirjoitti:
Kai jokainen haluaa olla yksin, paniikkikohtaus ei ole leikin asia.
Näin on, mutta kun huomiohakuiset esittää paniikkikohtausta se on turhaa pelleilyä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin niin että yksin kotona saan paniikkikohtauksen vaan huomion takia?? En saa hengitettyä, eikä kukaan muu näe?!?
Sama juttu, en tiedä keneltä haen huomiota yksin kotona. Jos saan sen jossain muualla niin yleensä pyrin nimenomaan poistumaan muiden ihmisten parista.
Ei kaikki olekaan samanlaisia. Mutta esim paniikkihäiriö on vaikeasti todistettavia aiheita, kuten vaikka taide tai uskonto, joilla saa huomiota muttei voi vääräksikään todistaa.
Yleensä panikoin yksin mutta joskus sain kohtauksen kun ex pahoinpiteli mut.
Aika jännä kun se sanoi ihan samaa kun sä, pelkkää huomionhakua, mitä ihmettä mä esitän.
Eihän siinä hakattuna ja mustelmilla mitään hätää ollut.
Oletko aikuinen, ap? Jos olet, otan totisesti osaa.