Lue keskustelun säännöt.
Kaverista tullut kaikesta ärsyyntyvä silmienpyörittelijä -mistä voi johtua?
22.07.2025 |
Ollaan oltu pitkään kavereita, eikä ole aiemmin ollut mitään ongelmia, mutta nyt viimeisten vuosien aikana tuntuu että melkein kaikki mitä teen on joko ärsyttävää, säälittävää tai jollain tavalla väärin. Ei siis sano suoraan yleensä mitään, vaan sillä tavalla tuhahtelee tai huokailee kun triggeröityy minusta. Toki välillä ihan suoraan tylyttää, että älä tee noin tai noin.
Meillä on kyllä elämäntilanteet tosi erilaiset ja myös luokkaero kasvanut vuosien varrella (hänellä enemmän rahaa), ja sitä myötä kiinnostuksen kohteet melko erilaiset, mutta en mä silti ärsyynny hänen tekemisistä tai sanomisista, tai ainakaan avoimesti näytä halveksuntaa jos jotain saatan ihmetelläkin. Mistä voi olla kyse? Ja saako tätä miten loppumaan?
Kommentit (95)
Ja joo tiedän että pitäisi puhua suoraan, mutta kyseessä erittäin helposti suuttuva henkilö ja todella pitkävihainen, niin en ihan kylmiltään voi aloittaa keskustelua.
Jos täällä olisi joku joka ärsyyntyy kaveristaan ja voisi avata sitä toista puolta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voihan sitä toiseen kyllästyä. Pitäkää vähintään taukoa toisistanne.
Vierailija kirjoitti:
Unohda koko ihminen
Ei ole arvoisesi
Älykäs ja sivistynyt ihminen kohtelee toista arvokkaasti
Mulla ei ole kauheasti kavereita enkä onnistu aikuisiällä uusia näköjään hankkimaan, niin en mielelläni heivaisi näitä vanhoja mäkeen.. Ja tämän yhden myötä saattaisi mennä toinenkin, kun ovat keskenään läheisempiä kuin minä kummankaan kanssa.
Vierailija kirjoitti:
Voihan sitä toiseen kyllästyä. Pitäkää vähintään taukoa toisistanne.
Ollaan tosiaan harvakseltaan tekemisissä. Ehkä kaksi kertaa vuodessa nähdään. Että aika helposti sitten kyllästyy jos tuo riittää siihen..
Kuulostaa siltä, että olette kasvaneet erilleen. Kaveri ei enää nauti seurastasi, mutta tottumuksen voimalla vietätte kuitenkin aikaa vielä keskenänne. Voi olla hyvä idea harventaa tapaamisvälejä, mutta mahdollista on myös se, että ei tuo tule tuosta mihinkään muuttumaan ja välit lopulta katkeavat kun jompi kumpi teistä saa viimeinkin tarpeekseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että olette kasvaneet erilleen. Kaveri ei enää nauti seurastasi, mutta tottumuksen voimalla vietätte kuitenkin aikaa vielä keskenänne. Voi olla hyvä idea harventaa tapaamisvälejä, mutta mahdollista on myös se, että ei tuo tule tuosta mihinkään muuttumaan ja välit lopulta katkeavat kun jompi kumpi teistä saa viimeinkin tarpeekseen.
Se voi olla. Ollaan kyllä tosi monesta asiasta nykyään eri mieltä. En vain ymmärrä että mistä tulee se sellainen halveksunta ja epäkunnioitus. On alkanut puhua minulle ns alaspäin, kun ennen oltiin tasa-arvoisia.
Ei ole ihan verrattavissa ap tilanteeseesi, mutta vaikkaan, että tämä sun "kaveri" haluaisi vaan, että olisit hänen kaltaisensa, eikä muu näytä kelpaavan hänelle. Ihmiset muuttuu, ja kannattaa vaan jättää osa ihmisistä menneisyyteen.
Mulla oli nuorempana sellaisia "tulisia", helposti suuttuvia "kavereita", jotka saattoivat suuttua minulle yhden viikonloppuvierailunkin aikana suunnillen ihan mistä vaan ja oli juuri tuota silmien pyörittelyä. Tätä oli mm. tilanteissa, kun pitivät minua jotenkin nössönä, kun halusin siideriä enkä kaljaa, enkä suostunut yöuinnille alasti, kun kavereiden poikaystävät olivat näkemässä. 🤣 Näiden "kavereiden" seurassa sai aina olla varpaillaan, olivat juuri sellaista "teet niin tai näin, niin aina väärinpäin" -tyylistä seuraa. Yrittivät jo tosi nuorina vaikuttaa mm. tyyliini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Kaverisi" vähättelee ja halveksii.
Ei kannata pitää yhteyttä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että olette kasvaneet erilleen. Kaveri ei enää nauti seurastasi, mutta tottumuksen voimalla vietätte kuitenkin aikaa vielä keskenänne. Voi olla hyvä idea harventaa tapaamisvälejä, mutta mahdollista on myös se, että ei tuo tule tuosta mihinkään muuttumaan ja välit lopulta katkeavat kun jompi kumpi teistä saa viimeinkin tarpeekseen.
Se voi olla. Ollaan kyllä tosi monesta asiasta nykyään eri mieltä. En vain ymmärrä että mistä tulee se sellainen halveksunta ja epäkunnioitus. On alkanut puhua minulle ns alaspäin, kun ennen oltiin tasa-arvoisia.
Sille on noussut kokoomuslaisuus hattuun.
Vierailija kirjoitti:
Ei ole ihan verrattavissa ap tilanteeseesi, mutta vaikkaan, että tämä sun "kaveri" haluaisi vaan, että olisit hänen kaltaisensa, eikä muu näytä kelpaavan hänelle. Ihmiset muuttuu, ja kannattaa vaan jättää osa ihmisistä menneisyyteen.
Mulla oli nuorempana sellaisia "tulisia", helposti suuttuvia "kavereita", jotka saattoivat suuttua minulle yhden viikonloppuvierailunkin aikana suunnillen ihan mistä vaan ja oli juuri tuota silmien pyörittelyä. Tätä oli mm. tilanteissa, kun pitivät minua jotenkin nössönä, kun halusin siideriä enkä kaljaa, enkä suostunut yöuinnille alasti, kun kavereiden poikaystävät olivat näkemässä. 🤣 Näiden "kavereiden" seurassa sai aina olla varpaillaan, olivat juuri sellaista "teet niin tai näin, niin aina väärinpäin" -tyylistä seuraa. Yrittivät jo tosi nuorina vaikuttaa mm. tyyliini.
Joo.. Kuulostaa vähän samalta, mutta tosiaan outoa että meillä ei ollut nuorempana lainkaan tuollaista, ja nyt sitten keski-ikäisenä on. Eli aivan kuin henkinen kehitys menisi takapakkia? Tai sitten olimme niin samanlaisia nuorempana, etten huomannut/kohdannut vaatimuksia toimia "oikein" kun se tuli luonnostaan silloin.
En silti tajua, että miksi minä kykenen näkemään hänessä edelleen ne hyvät asiat ja keskittymään niihin ja hän vaikuttaa keskittyvän minussa vain ärsyttäviin asioihin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohda koko ihminen
Ei ole arvoisesi
Älykäs ja sivistynyt ihminen kohtelee toista arvokkaasti
Mulla ei ole kauheasti kavereita enkä onnistu aikuisiällä uusia näköjään hankkimaan, niin en mielelläni heivaisi näitä vanhoja mäkeen.. Ja tämän yhden myötä saattaisi mennä toinenkin, kun ovat keskenään läheisempiä kuin minä kummankaan kanssa.
Ymmärrän. Ei minullakaan ole kavereita paljoa.
Mutta jossakin kohtaa sinun on asetettava rajat sille mitä siedät toiselta ja mitä et.
Ajattelisin, että raja on jo ylitetty, kun sinua hallitaan (älä tee noin) tai arvostellaan/alennetaan (silmien pyörittely).
Loputtomasti ei kannata sietää siitä syystä, kun muitakaan ei ole (kynnymatto).
Mieluummin yksin ja arvokas kuin kaksin ja maanmatonen.
Ei niitä muita ihmisiä tule, jos ei ensin arvosta itseään ja odota muilta hyvää kohtelua. Se lukee ikään kuin otsassa kuinka minua voi kohdella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa siltä, että olette kasvaneet erilleen. Kaveri ei enää nauti seurastasi, mutta tottumuksen voimalla vietätte kuitenkin aikaa vielä keskenänne. Voi olla hyvä idea harventaa tapaamisvälejä, mutta mahdollista on myös se, että ei tuo tule tuosta mihinkään muuttumaan ja välit lopulta katkeavat kun jompi kumpi teistä saa viimeinkin tarpeekseen.
Se voi olla. Ollaan kyllä tosi monesta asiasta nykyään eri mieltä. En vain ymmärrä että mistä tulee se sellainen halveksunta ja epäkunnioitus. On alkanut puhua minulle ns alaspäin, kun ennen oltiin tasa-arvoisia.
Sille on noussut kokoomuslaisuus hattuun.
Tämä on käynyt mielessä, mutta en ole varma millä logiikalla sekään sitten menisi? Että koska hän vaikka pitää kalliista asioista ja tietää sekä puhuu niistä paljon, niin miksi se olisi ärsyttävää jos minä en tiedä niistä mitään tai puhu niistä? Kuuntelen kuitenkin mielestäni aktiivisesti ja osoitan kunnioitusta hänen mielenkiinnonkohteita kohtaan. Eikö se riitä?
Eihän minuakaan ärsytä jos hän ei tiedä jostakin asiasta joka minua kiinnostaa, vaan mielelläni kerron jos haluaa kuulla. Ajatteleeko hän siis ehkä että olen jotenkin alempiarvoinen alempien tulojeni vuoksi? Ihan älytöntä olisi kyllä, vuosikymmenien kaveruuden jälkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Unohda koko ihminen
Ei ole arvoisesi
Älykäs ja sivistynyt ihminen kohtelee toista arvokkaasti
Mulla ei ole kauheasti kavereita enkä onnistu aikuisiällä uusia näköjään hankkimaan, niin en mielelläni heivaisi näitä vanhoja mäkeen.. Ja tämän yhden myötä saattaisi mennä toinenkin, kun ovat keskenään läheisempiä kuin minä kummankaan kanssa.
Ymmärrän. Ei minullakaan ole kavereita paljoa.
Mutta jossakin kohtaa sinun on asetettava rajat sille mitä siedät toiselta ja mitä et.
Ajattelisin, että raja on jo ylitetty, kun sinua hallitaan (älä tee noin) tai arvostellaan/alennetaan (silmien pyörittely).
Loputtomasti ei kannata sietää siitä syystä, kun muitakaan ei ole (kynnymatto).
Mieluummin yksin ja arvokas kuin kaksin ja maanmatonen.
Kiitos tästä, annoit ajateltavaa. Tosin kirjoituksesi loppuosa ei ihan osunut oikeaan, sillä minulla ei ole koskaan ollut tällaista ongelmaa aiemmin muiden kanssa. Olen kyllä miellyttäjä, mutta kuitenkin jämäkkä, eikä minulle ole aiemmin kukaan näin puhunut ja jos on yrittänyt niin olen lopettanut sen yrityksen lyhyeen.
Nyt tilanne on kuitenkin hieman uusi, koska se tulee vanhan ystävän toimesta ja vanhemmalla iällä, jolloin ystävistä on tarve pitää enemmän kiinni ja siksi ainakin minä olen valmis joustamaan enemmän. Ehkä ei pitäisi, mutta toisaalta kaikissa on ne hyvät ja huonot puolet, eikö niitäkin pidä hyväksyä, eikä vain odottaa täydellisyyttä?
Vierailija kirjoitti:
Onko hän Kristoffer Strandberg?
Ei.
Minullakin on ystävä, joka tuhahtelee ja katselee minua säälien vähän väliä. Naureskelee myös minulle niin kuin en ymmärtäisi jotain mitä hän suuressa viisaudessaan ymmärtää. Käyhän vähän ärsyttämään, varsinkin kun en pidä itseäni mitenkään häntä tyhmempänä tai edes tietämättömämpänä. Joka tapauksessa itse pidän nykyään etäisyyttä tähän tuhahtelijaan, ottakoon itse yhteyttä jos kiinnostaa, en viitsi enää yhteisen historian takia kuunnella jotain alkoholistin persupropagandaa omalla ajallani, elämä on liian lyhyt.
Joillakin ihmisillä saattaa ns pissi nousta päähän, syystä taikka toisesta. Silloin kannattaa antaa tilaa.
Unohda koko ihminen
Ei ole arvoisesi
Älykäs ja sivistynyt ihminen kohtelee toista arvokkaasti