Tulevan seiskaluokkalaisen vanhempi! Hoida seuraavat asiat kuntoon ennen koulun alkua, jos puutteita löytyy.
Onko lapsellasi sopivat ikäkauden mukaiset vaatteet? Joka vuosi yläkouluun tulee teinejä, joilla on pieneksi jääneet pikkulapsen vaatteet päällä. Löytyykö sopivia kenkiä? Lapsesi tarvitsee liikuntaan erilliset lenkkarit, tavalliset kengät päivittäiseen käyttöön ja talvikaudelle riittävän lämpimät kengät. Osassa kouluista käytetään sisäkenkiä. Vielä on aikaa kiertää kirppiksiä, jos rahaa on vähän. Tukea voi saada myös erilaisilta järjestöiltä.
Liikuntaan tarvitaan erilliset ja sopivat vaatteet. Hikisillä liikuntavaatteilla ei tulla tunneille ja farkuissa ei urheilla.
Tytöille siteet, tamponit ja särkylääkkeet mukaan. Koulupäivä on pidempi ja koulu on usein kotoa kauempana. Koulusta ei saa särkylääkkeitä enää.
Jokaiselle oppilaalle penali ja ehjä reppu. Suuri osa oppilaista pyrkii säilyttämään kyniään repun pohjalla. Ne puhkovat repun ja katoavat nopeasti. Kouluissa ei ole lainakyniä. Liikuntavarusteiden kuskaamiseen tarvitaan myös jokin kassi.
Osaahan lapsesi kellon? Viikonpäivät? Entä sujuuhan kuukaudet ja niitä vastaavat kuukausien numerot?
Sitten se tärkein. Tutustu arvioinnin kriteereihin. Vältyt monelta mielipahalta ja opettajan turhalta syyllistämiseltä, kun tiedät lapsesi arvioinnin perusteet. Kriteerit ovat useissa oppiaineissa täysin toisenlaiset, kuin omana kouluaikanasi. Viitosen saa entistä vähäisemmällä osaamisella, kymppiin pitää osata joissain aineissa paljon enemmän.
Osa seitsemännen luokan numeroista jää suoraan päättötodistukseen ja vaikuttaa suoraan toiselle asteelle pääsemiseen. Eli jo seitsemännellä luokalla pitää olla opiskeluissa tosissaan.
Päättöarvioinnin kriteerejä voit vilkaista täältä.
https://www.oph.fi/sites/default/files/documents/Perusopetuksen%20p%C3%…
Kommentit (281)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No yli ysin oppilaat voivat valita lukionsa.
Ysi puoli alkaa antaa todellista valinnanvaraa parhaista lukioista.
Ja lukioon on pakko mennä. Varsinkin pk-seudulla.
Ammattikoulujen opetus on ajettu täysin alas.
Ja jos pk-seudulla haluaa kunnolliseen lukioon, niiden vaatimukset pitää ymmärtää.
Huippulukioiden rajat ovat tätä nykyä lähempänä kymppiä kuin ysiä.
Vierailija kirjoitti:
Opettaja ei saa koulussa enää antaa lääkkeitä, ei edes särkylääkettä. Terveydenhoitaja kai saa.
Jep, minä erehdyin antamaan aspiriinin puolikkaan oppilaalle ja sain siitä satikutia.
Terkka ei ole koko päivää koululla, koska on neljän koulun yhteinen.
Terkkakaan ei saisi lääkkeitä antaa. Osalla terkoista ei ole mitään annettavaakaan.
Terkat ovat terveystarkastuksia varten. Ei muuten. Kaikki äkilliset hoitotarpeen arvioinnit tehdään terveysasemalla.
Vierailija kirjoitti:
Lukion jälkeisillä suosituilla aloilla ei kasin oppilaalla ole enää nykyään mitään mahdollisuuksia. Esimerkiksi eläinlääkikseen pitää kirjoittaa vähintään viisi eetä ja yksi ällä. Ihmislääkikseen tuo ei riitä lähellekään. Myös farmasialle, rahoitukseen, psykaan jne tarvitaan todella hyvä ylioppilastodistus.
Pääsykokeen kautta pyrkiville on paikkoja vähän ja myös alanvaihtajat kilpailevat näistä paikoista.
Etenkin pojilla on usein niin paljon käyttämätöntä kapasiteettia, että yläkoulun kasin oppilas voi hyvinkin kirjoittaa ällärivin, kun panostaa ja saa itse valita mieleisen aineensa. Hölmöä väittää, ettei hänenlaisellaan ole mitään mahdollisuuksia.
Sitten taas jos joku kovasti töitä tekevä tyttö saa isolla vaivannäöllä sen kasin keskiarvon yläkoulussa, niin vielä hölmömpää on alkaa rypeä siinä, miten hänestä ei koskaan tule lääkäriä tai edes eläinlääkäriä.
Ja ylipäätään koko argumentti on hölmö, kun nykyään on käytössä rajaton määrä yo-arvosanojen korotuskertoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No yli ysin oppilaat voivat valita lukionsa.
Ysi puoli alkaa antaa todellista valinnanvaraa parhaista lukioista.
Ja lukioon on pakko mennä. Varsinkin pk-seudulla.
Ammattikoulujen opetus on ajettu täysin alas.
Ja jos pk-seudulla haluaa kunnolliseen lukioon, niiden vaatimukset pitää ymmärtää.
Huippulukioiden rajat ovat tätä nykyä lähempänä kymppiä kuin ysiä.
Mitä jos sinä lopettaisit jankutuksesi ja menisit sinne huippulukioon, kun se niin tärkeää vaikuttaa olevan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Opettaja ei saa koulussa enää antaa lääkkeitä, ei edes särkylääkettä. Terveydenhoitaja kai saa.
Jep, minä erehdyin antamaan aspiriinin puolikkaan oppilaalle ja sain siitä satikutia.
Terkka ei ole koko päivää koululla, koska on neljän koulun yhteinen.
Terkkakaan ei saisi lääkkeitä antaa. Osalla terkoista ei ole mitään annettavaakaan.
Terkat ovat terveystarkastuksia varten. Ei muuten. Kaikki äkilliset hoitotarpeen arvioinnit tehdään terveysasemalla.
Kyllä kaikissa kouluissa joissa minä olen ollut, on terkka antanut särkylääkettä tarpeeseen, jääapalapussin ja tehnyt hoitoarvioita.
JOS siis on siellä koululla, mitä ei useimmitne ole.
Esikoiseni sai yläkoulussa migreenikohtauksia ja pääsi aina terkalle lepäämään kunnes hain kotiin. Siihen lapsella oli omat lääkkeet aina mukana kyllä.
Moni näistä tärkeitä jo ihan vaan kesällä, mutta muuta mm. hygieniassa huomioitavaa:
- Tarpeeksi tehokkaan dödön/antiperspirantin hankinta.
- Sopivien sheivausvälineiden hankinta.
- Sopivien liivien ja tarpeeksi monien liivien hankinta tytöille, ettei tarvitse olla liian pienissä liiveissä jne.
- Kehotus käydä terkkarilla juttelemassa, jos menkat kivuliaat tai liian runsaat, ettei tarvitse kärvistellä kipujen ja runsaan vuodon kanssa koulupäiviä läpi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sillä että lapsi ilmestyy liikuntatunnille asiallisessa varustuksessa ja esittää tekevänsä pyydettyä asiaa, erottuu porukasta edukseen numeron tai jopa parin verran. Varsinkin omat sukset tekee liikanopeen vaikutuksen ;)
Siitä suksien tarpeesta ajoissa ilmoittamienn taas tekee syvän vaikutuksen vanhempiin.
Meilläkin ne on mökillä, eikä niitä sieltä enää saa, jos ilmoitus tulee 7.30 ja tarve on 8.15.
Koululaisen kanssa suksia kuskattiin koko talvikausi :) Kunnes keksin jättää ne vähän alamittaset tänne Turun loskaan koulua varten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion jälkeisillä suosituilla aloilla ei kasin oppilaalla ole enää nykyään mitään mahdollisuuksia. Esimerkiksi eläinlääkikseen pitää kirjoittaa vähintään viisi eetä ja yksi ällä. Ihmislääkikseen tuo ei riitä lähellekään. Myös farmasialle, rahoitukseen, psykaan jne tarvitaan todella hyvä ylioppilastodistus.
Pääsykokeen kautta pyrkiville on paikkoja vähän ja myös alanvaihtajat kilpailevat näistä paikoista.
Etenkin pojilla on usein niin paljon käyttämätöntä kapasiteettia, että yläkoulun kasin oppilas voi hyvinkin kirjoittaa ällärivin, kun panostaa ja saa itse valita mieleisen aineensa. Hölmöä väittää, ettei hänenlaisellaan ole mitään mahdollisuuksia.
Sitten taas jos joku kovasti töitä tekevä tyttö saa isolla vaivannäöllä sen kasin keskiarvon yläkoulussa, niin vielä hölmömpää on alkaa rypeä siinä, miten hänestä ei koskaan
Niin, siinä on vaan se, että sillä surkealla yläkoulun todistuksella ei välttämättä pääse enää kunnolliseen lukion. Ja monessa aineessa jää pohja todella huteraksi, jos yläkoulussa ei opiskele.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy aina muistaa, ettei kaikilla riitä aivokapasiteetti parempiin numeroihin. On tärkeää myös tuntea realistisesti oma tasonsa. Jos opiskelee jo kaikki illat ja saa aina vaan sen kasin niin silloin ei muisti vaan riitä parempiin numeroihin. Muisti on geneettinen yksilöllinen ominaisuus ja vaikka sitä parantaa riittävä uni ja hyvä ravinto niin rajansa silläkin on. Jotain osviittaa antaa vanhempien oma muisti.
Mutta kun täälläkin on pilvin pimein vanhempia, joiden mielestä se nyt vaan lähtökohtaisesti riittää, eikä vanhempi edes tiedä lapsensa kapasiteettia.
Ja minunkin lapsillani oli opettajia, jotka heti ekalla tunnilla sössötti, miten se kasi sitten riittää - tuntematta yhtä ainutta oppilasta.
Voi olla lapselle korvaamattoman tärkeä kokemus, että hän riittää luokanvalvojalleen, vaikkei omalle vanhemmalleen riittäisikään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lukion jälkeisillä suosituilla aloilla ei kasin oppilaalla ole enää nykyään mitään mahdollisuuksia. Esimerkiksi eläinlääkikseen pitää kirjoittaa vähintään viisi eetä ja yksi ällä. Ihmislääkikseen tuo ei riitä lähellekään. Myös farmasialle, rahoitukseen, psykaan jne tarvitaan todella hyvä ylioppilastodistus.
Pääsykokeen kautta pyrkiville on paikkoja vähän ja myös alanvaihtajat kilpailevat näistä paikoista.
Etenkin pojilla on usein niin paljon käyttämätöntä kapasiteettia, että yläkoulun kasin oppilas voi hyvinkin kirjoittaa ällärivin, kun panostaa ja saa itse valita mieleisen aineensa. Hölmöä väittää, ettei hänenlaisellaan ole mitään mahdollisuuksia.
Sitten taas jos joku kovasti töitä tekevä tyttö saa isolla vaivannäöllä sen kasin keskiarvon yläkoulussa, niin vielä hölmömpää
No millainenhan elämä ja työelämä tulee ihmiselle, jos yläkoulusta lähtien ylittää oman kapasiteettinsa? Milloin pinnistely loppuu?
Vierailija kirjoitti:
Hyviä pointteja. En millään muotoa halua väittää vastaan, mutta totean kuitenkin, että tuon ikäinen nuori ei enää ole puettavissa ja kouluun lähetettävissä samalla tavalla kuin pienempi. Vaikka kaikki olisi tehty listan mukaisesti, voi penaalin käyttö olla liian vaivalloista, ja liikuntatunneillekin mennään farkuissa, koska kaverit.
Ja sama pätee myös noihin arviointeihin. Jos nuori itse päättää, että kasi on riittävä numero, ja antaa ympäri vuoden kasin näyttöä, en minä voi vanhempana rähjätå, että kokeesta tuli kymppiminkka ja mussukkani on muutenkin niin lahjakas. Hyvää syksyä teille, jotka työksenne tätä hupaisaa ja kamalaa ihmisryhmää kasvatatte.- Olen täysin eri mieltä siitä, että voiko yläkoululaiset jättää itsekseen noin isojen asioiden kanssa. Ei hän ole kypsä päättämään, että kasi riittää tai että koulu nyt vaan hoidetaan huonosti.
t. yläkoulun opettaja
Mitä ihmettä nyt taas. Kakkosen päätteeksi opettaja totesi, että "hyvä" vastaa kasia, ja siihen voi olla oikein tyytyväinen, ja se tarkoittaa, että lapsi osaa kaiken mitä koulussa on opetettu.
Ei siis ole kyse mistään koulun huonosti hoitamisesta. Jos kasi tarkoittaa, että lapsi osaa kaiken koulussa opetetun, tarkoittaa se, että läksyt on tehty ja kokeista vedetty aina kymppi. Harmi, että kaiken opetetun osaamisesta saa todistukseen vain kasin, mutta sellaista se elämä on. Minusta olisi kohtuutonta vaatia lapselta enemmän kuin sen, että tehtävät on aina tehty oikein ja kokeista kymppi. En suostu vaatimaan enempää, lasten burnout on todellinen ongelma.
150: taidat olla palstan vakiotrolli. Mutta kerrotaan nyt sinulle, että kaikkien lukioiden opetussuunnitelmat ovat samat, joten huippuarvosanat voi kirjoittaa mistä vain. Usein pienten paikkakuntien pienissä lukioissa opetus on yksilöllisempää. Toki pitkä koulumatka voi olla ongelma, mutta onneksi useimmat suomalaiset eivät asu Helsingin keskustassa, ja yleensä kasin tai kasipuolen keskiarvolla löytyy oikein hyvin saavutettava lukio.
Vierailija kirjoitti:
Moni näistä tärkeitä jo ihan vaan kesällä, mutta muuta mm. hygieniassa huomioitavaa:
- Tarpeeksi tehokkaan dödön/antiperspirantin hankinta.
- Sopivien sheivausvälineiden hankinta.
- Sopivien liivien ja tarpeeksi monien liivien hankinta tytöille, ettei tarvitse olla liian pienissä liiveissä jne.
- Kehotus käydä terkkarilla juttelemassa, jos menkat kivuliaat tai liian runsaat, ettei tarvitse kärvistellä kipujen ja runsaan vuodon kanssa koulupäiviä läpi.
Mitähän yläasteikäisen on niin välttämätöntä sheivata?
Ei siis ole kyse mistään koulun huonosti hoitamisesta. Jos kasi tarkoittaa, että lapsi osaa kaiken koulussa opetetun, tarkoittaa se, että läksyt on tehty ja kokeista vedetty aina kymppi. Harmi, että kaiken opetetun osaamisesta saa todistukseen vain kasin, mutta sellaista se elämä on. Minusta olisi kohtuutonta vaatia lapselta enemmän kuin sen, että tehtävät on aina tehty oikein ja kokeista kymppi. En suostu vaatimaan enempää, lasten burnout on todellinen ongelma.
Olet surkea vanhempi, jos et kannusta lastasi saavuttmaan sen oman kapasiteettinsa, vaan kannustat alisuorittamiseen.
Etkä edes neuvo kuuntelemaan tunnilla, jolloin lapsesi oppisi, että pelkkä koenumero on vasta kolmannes arvioinnista.
Siis en käsitä, mitä kuplassa eläviä ihmisiä tässä ketjussa messuaa. Ensinnäkin, tärkein asia noiden teinien, kuten ylipäätään lasten kanssa on se, että niiden mieli pysyy mukana muuttuvassa tilanteessa, kropassa, päässä, vaatimuksissa. Että niille kertoo joka päivä että välittää, on kiinnostunut, muistuttaa näiden kaikenmaailman muistettavien asioiden joukosta niistä, mitkä oikeasti ovat tärkeitä. Joku toinen saattaa olla joka päivä siivoamassa penaaliaan ja teroittamassa kynänsä uutta päivää varten. Joku toinen taistelee jaksaakseen nousta ajoissa paikalle, pystyäkseen edes suurinpiirtein keskittymään tunneilla. Onko sitten joka kerta tehtävä elämän ja kuoleman kysymys verkkahousuista, jos kuitenkin tunneille menee ja siellä osallistuu ja pyykkiä pestään kotona. Tuon ikäisillä on hirveä muutosmyrsky meneillään ja vanhemmat, luten sanottua, myös töissä ja väsyneitä. Ei ole minkään valtakunnan järkeä uuvuttaa kaikkia, esim. kamppailevia yksinhuoltajiakin toisella työllä, eli lastensa koulunkäynnillä ap:n kuvaaman vaatimuslistan kanssa, mikäli tärkeimmät asiat, lapsen elämän kulku noina kriittisinä vuosina pysyy hallinnassa ja varsinkin jos siinäkin on työtä. Ihmisten täytyy lakata kuvittelemasta, että jokainen ongelma johtuisi aina siitä, ettei kotona ole yritetty opettaa. Kyllä monissa kodeissa yritetään ihan täysiä, ja silti se yksi vanhempi saattaa vain olla liian vähän, lapsella turbulenssi päässään tai huono kaveripiiri. Haloo, kaikki ihmiset ei ole lähtökohtaisesti ajattelemattomia. Ottakaa ensin selvää ja antakaa nuorille myös kasvurauhaa. Töitä kerkeää paiskia burn outtiin koko loppuelämänsä.
Vierailija kirjoitti:
Siis en käsitä, mitä kuplassa eläviä ihmisiä tässä ketjussa messuaa. Ensinnäkin, tärkein asia noiden teinien, kuten ylipäätään lasten kanssa on se, että niiden mieli pysyy mukana muuttuvassa tilanteessa, kropassa, päässä, vaatimuksissa. Että niille kertoo joka päivä että välittää, on kiinnostunut, muistuttaa näiden kaikenmaailman muistettavien asioiden joukosta niistä, mitkä oikeasti ovat tärkeitä. Joku toinen saattaa olla joka päivä siivoamassa penaaliaan ja teroittamassa kynänsä uutta päivää varten. Joku toinen taistelee jaksaakseen nousta ajoissa paikalle, pystyäkseen edes suurinpiirtein keskittymään tunneilla. Onko sitten joka kerta tehtävä elämän ja kuoleman kysymys verkkahousuista, jos kuitenkin tunneille menee ja siellä osallistuu ja pyykkiä pestään kotona. Tuon ikäisillä on hirveä muutosmyrsky meneillään ja vanhemmat, luten sanottua, myös töissä ja väsyneitä. Ei ole minkään valtakunnan järkeä uuvuttaa kaikkia, esi
KAPPALEJAKO.
Ai niin, sillä kasilla saa helposti yo-kirjoituksista laudatur-rivistön. Minulla lukion päästötodistuksen keskiarvo oli jotakuinkin kasin luokkaa, ja yo-kirjoituksista tuli 4 laudaturia, yksi eximia ja yksi magna. Se riittää, että osaa kaiken mikä on opetettu. Numeroilla ei tee mitään, yo-kirjoitusten arvosanoilla on väliä, eli aivan yhdentekevää, saako kasin vai kympin, mielenterveyden kannalta paras tähdätä kasiin, eikä opettajan oikkujen perusteella liikkuvaan maaliin.
Taas kerran huomaa, että lasten kanssa ei ole mitään muuta, eikä omaa elämää, aina on hoidettavia juttu ja hankittavia asioita ihan loputtomiin.
No, siis tämähän on ihan ok, mutta usein puheet vapaa-ajasta ja rahasta ovat ristiriidassa tämä kanssa, eli viereisessä keskustelussa haaveillaan omista tekemisistä ja rahan ja ajan riittämisestä niihin.
Vierailija kirjoitti:
Ei siis ole kyse mistään koulun huonosti hoitamisesta. Jos kasi tarkoittaa, että lapsi osaa kaiken koulussa opetetun, tarkoittaa se, että läksyt on tehty ja kokeista vedetty aina kymppi. Harmi, että kaiken opetetun osaamisesta saa todistukseen vain kasin, mutta sellaista se elämä on. Minusta olisi kohtuutonta vaatia lapselta enemmän kuin sen, että tehtävät on aina tehty oikein ja kokeista kymppi. En suostu vaatimaan enempää, lasten burnout on todellinen ongelma.
Olet surkea vanhempi, jos et kannusta lastasi saavuttmaan sen oman kapasiteettinsa, vaan kannustat alisuorittamiseen.
Etkä edes neuvo kuuntelemaan tunnilla, jolloin lapsesi oppisi, että pelkkä koenumero on vasta kolmannes arvioinnista.
Kannustan lasta saavuttamaan kapasiteettinsa, toisin kuin koulu. Koulussa arvosana tulee opettajan oikkujen perusteella, ja toisten ihmisten oikuttelun nuoleskelu ei ole mitenkään järkevää.
Minä jätin nuoreni itse päättämään koulutyöstään ja sai 7-8 numeroita lukematta kertaakaan kokeisiin, vain kuuntelemalla tunneilla. Valmistui ammattikoulusta ja pääsi suoraan kertahaulla ammattikorkeakouluun, valmistui ajallaan ja sai heti vakituisen työpaikan. Ei ne numerot aina kaikkea merkkaa. Työkokemusta hän onneksi sattui saamaan jo harjoittelupaikasta jossa sai olla vielä vuoden ammattikoulun jälkeen. Sekin varmasti auttoi jatkoon pääsyssä.
Kaikkea ei pidä tehdä nuorelle valmiiksi mutta kun kannustaa ja kertoo vaihtoehtoja niin kyllä nuori osaa valita oikein. Minä olen aina painottanut koulutusta ylemmäs ja eteenpäin ja sanonut että reissutyöt räntäsateessa kestää ja jaksaa nuorena mutta keski-ikäisenä on yhtä tuskaa. Samalle 4000€/kk palkalle pääsee siistissä sisätyössä ja jää aikaa myös normaalille elämälle.
Hirviöitä ne vanhemmat jotka sanovat että koulutuksella ei ole mitään väliä. Kyllä on ja etenkin nykyään. Arvosanoilla ei niinkään, suurin osa menestyneistä jotka tunnen, ovat 7-8 oppilaita. Me hikarit 9-10 oppilaat ollaan ihan muuta. Keskiverrot pärjää parhaiten työelämässä.