Tulevan seiskaluokkalaisen vanhempi! Hoida seuraavat asiat kuntoon ennen koulun alkua, jos puutteita löytyy.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kasi on monelle oppilaalle oikein hyvä numero ja kyllä kasin keskiarvolla pääsee ihan hyvin toiselle asteelle ja on valinnanvaraakin jos ei nyt ihan huippulukioihin halua. Ärsyttää nämä "kympin tyttö" -opettajat tässä ketjussa jotka varmasti stressaavat oppilaitaan enemmän numeroista kuin huolehtivat itse oppimisesta.

T. Myös yläkoulun opettaja joka ottaa huomioon oppilaiden yksilöllisyyden ja asettaa realistiset tavoitteet yhdessä oppilaan kanssa. 

 

PK-seudulla se sulkee erittäin paljon valintoja pois.

Ja kyse on siitä, että vanhemmat eivät edes yritä opettaa kunnianhimoa tai realismia, vaan antavat laiskotella. Ja sitten herätään ysin keväällä riitelemään.

 

Miksi siellä pk-seudulla on opiskelupaikkoja pellille kympin oppilaille???

Koska tänne tunkee muualtakin opiskelijoita. Mitä huonommat on toisen asteen oppilaitokset muualla, sitä kovempi on tunku tänne.

Silti moni täkäläinen haluaisi itsekin täällä esimerkiksi lukioon.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jokainen ihminen, joka tosissaan tahtoo vaihtaa aikuisena alaa ja rahkeet on uudellekin alalle, myös tekee niin. 

Tällä palstalla pyörii aivan ihmeellisiä opiskelu-uskovaisia, jotka eivät ilmeisesti tunne lainkaan maailmaa oman perin suppean kuplansa ulkopuolella. Ja sitten neuvotaan muita ja pilataan niiden omien lasten elämä iskostamalla niiden päähän, että elämässä pärjää vain hyvillä numeroilla ja kaikki on kamalan vaikeaa ja jokainen päätös lopullinen. "

 

Kerro miten perheen perustanut maatilalla asuva opettajaksi opiskellut nainen opiskelee vaikkapa hammaslääkäriksi? 

Kerro miten sen perheen perustaneen, maatilalla asuvan, opettajaksi opiskelleen seiskaluokan kuvaamataidon kasi estää häntä opiskelemasta hammaslääkäriksi?

Enpä haluaisi sellaisen hammaslääkärin tuoliin, jolla ei ole edes kynä tai sivellin pysynyt kädessä. Taito-ja taideaineiden numerot kertovat paljon käden ja aivojen yhteistyöstä eli hienomotoriikasta. Suu on ahdas paikka työskennellä ja hampaat pieniä ja herkkiä. Työ Vaatii erittäin vakaata kättä, huolellisuutta, muototajua ja hyvää keskittymiskykyä. Jos poraa vähän sinnepäin, niin saa aikaan paljon vahinkoa. Ei siis kannata väheksyä näitä numeroita ammatteja ajatellessa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä nykyä luoti/turvaliivit sekä itsepuolustuslajien opettelu vois olla paikallaan.

Tuntuu, että kouluissa on enemmän vakavia väkivaltatilanteita.

Tässäkin ketjussa on ihan aikuisia aggressiivisia vänkääjiä halveksimassa opettajia. Jos lähdettäisiin ihan siitä ensin.

Jos opettajat eivät halua halveksuntaa, niin tehköön työnsä paremminparemmin, ettei tarvitse halveksua. 

Ja seuraavaksi joku ope tulee uhriutumaan ja syyttämään oppilaita ja näiden vanhempia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Jokainen ihminen, joka tosissaan tahtoo vaihtaa aikuisena alaa ja rahkeet on uudellekin alalle, myös tekee niin. 

Tällä palstalla pyörii aivan ihmeellisiä opiskelu-uskovaisia, jotka eivät ilmeisesti tunne lainkaan maailmaa oman perin suppean kuplansa ulkopuolella. Ja sitten neuvotaan muita ja pilataan niiden omien lasten elämä iskostamalla niiden päähän, että elämässä pärjää vain hyvillä numeroilla ja kaikki on kamalan vaikeaa ja jokainen päätös lopullinen. "

 

Kerro miten perheen perustanut maatilalla asuva opettajaksi opiskellut nainen opiskelee vaikkapa hammaslääkäriksi? 

Kerro miten sen perheen perustaneen, maatilalla asuvan, opettajaksi opiskelleen seiskaluokan kuvaamataidon kasi estää häntä opiskelemasta hammaslääkäriksi?

Enpä haluaisi sellais

Kuinka usein olet pyytänyt hammaslääkäriäsi näyttämään seiskaluokan todistuksensa? 

Jos opettajat eivät halua halveksuntaa, niin tehköön työnsä paremminparemmin, ettei tarvitse halveksua. 

Onko se siis opettajan vika, jos oppilas saa ansaitsemansa arvosanan ja joutuu huolehtimaan itse kynästään?

Missä aineissa seitsemännen luokan numerot jäävät suoraan päättötodistukseen?

Vierailija kirjoitti:

Jos opettajat eivät halua halveksuntaa, niin tehköön työnsä paremminparemmin, ettei tarvitse halveksua. 

 

Onko se siis opettajan vika, jos oppilas saa ansaitsemansa arvosanan ja joutuu huolehtimaan itse kynästään?

Jos oppilas ei opi, ei opettaja osaa opettaa. Kumpi on silloin epäonnistunut? 

Ja ymmärtäkää, että hajonta numeroissa kasvaa. Alakoulun numerot tuntuu olevan välillä 7-9. Ysejä jaellaan ilmaiseksi ja heikoimmat saa seiskoja. Jatkuvasti istun nivelpalavereissa, joissa käydään lapsen oppimisvaikeuksia läpi ja silti numerot on 7-8. Kun "tuetaan" oikein. vanhemmat luulee, että vaikeuksista huolimatta oppilas voi saada sen kasin, kun koulu vaan toimii oikein. Todellisuudessa luokanopet sönkkää numeroita ihan järjettömällä tavalla ja samalla tehdään ansa yläkouluun. Sitten nämä oppilaat masentuu, kun onkin isolla työllä vitosia todistuksessa ja vastaavasti ysin oppilaat poraa, kun tuleekin enää seiskaa ja jotain pitäisi keksiä. 

Eli osa yseistä ja kympeistä on pelkkiä kymppejä, koska ihan parhaimpien kohdalla numerot on jopa alakanttiin. Monet ysit tipahtaa seiskoiksi ja seiskat voi olla vitosia. Numeroskaala on 4-10, kumpaakin päätä tulee. Ei kaikkien numerot laske yläkoulussa, mutta erityisesti tytöissä on rajallisilla lahjoilla varustettuja ja tunnollisia, kivoja tyttöjä, joille on jaeltu ilmaisia ysejä. Sitten istutaan palaverissa, kun teini on ahdistunut ja vanhemmat hakee apua, kun koulu on niin raskasta ja pelottaa kokeet jne. Lisäksi pitäisi koulun keksiä joku hokkuspokkus-temppu, koska nuori haluaa saada parempia numeroita ja niihinhän on subjektiivinen oikeus. Itsestä tuntuu, että kuuluisi saada parempia. 

Vierailija kirjoitti:

Missä aineissa seitsemännen luokan numerot jäävät suoraan päättötodistukseen?

Kaikkein tärkeimmissä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hyvä ap, ja surullista, että tälle listalle on tarvetta.

Jos lapsella vaikuttaa olevan puutteita yllä mainituissa, on myös se vaihtoehto, että lasta ei kiinnosta, vaikka vanhemmat järjestäneetkin kaikki fasiliteetit kuntoon.

Huomattavasti yleisempää on, ettei teinillä ole kuin yhdet risat kengät tai talvivaatteita ei ole hankittu.

Teinille oli hankittu penaali (useita), piti silti kyniä  kumeja, viivotinta siellä repun pohjalla. 

Teinille oli hankittu talvikengät, piti silti niitä kesälenkkareita ja matalavartisia sukkia.

Nykyään teini on jo yliopistossa. Pukeutuminen on säähän sopivaa. Kynät pyörivät ilmeisesti edelleen laukun pohjalla ja niille on harvoin käyttöä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos opettajat eivät halua halveksuntaa, niin tehköön työnsä paremminparemmin, ettei tarvitse halveksua. 

 

Onko se siis opettajan vika, jos oppilas saa ansaitsemansa arvosanan ja joutuu huolehtimaan itse kynästään?

Jos oppilas ei opi, ei opettaja osaa opettaa. Kumpi on silloin epäonnistunut? 

Master learning -teoria? Kaikki oppii kaiken, kyse on vain ajasta. Miten ihmeessä luulet, että kaikki muka pystyisi oppimaan kaiken, kun aika ja resurssit on rajallisia. Ihmisillä on erilaisia lahjakkuusprofiileja ja ei yhteiskunnalla ole mahdollisuutta antaa yksityisopetusta esim. 25 vuotta peruskoulun oppimäärään, jotta se oppimisvaikeuksinenkin on oppinut kaiken. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tätä nykyä luoti/turvaliivit sekä itsepuolustuslajien opettelu vois olla paikallaan.

Tuntuu, että kouluissa on enemmän vakavia väkivaltatilanteita.

Tässäkin ketjussa on ihan aikuisia aggressiivisia vänkääjiä halveksimassa opettajia. Jos lähdettäisiin ihan siitä ensin.

Jos opettajat eivät halua halveksuntaa, niin tehköön työnsä paremminparemmin, ettei tarvitse halveksua. 

Ja seuraavaksi joku ope tulee uhriutumaan ja syyttämään oppilaita ja näiden vanhempia. 

Vanhemman hommana on varmistaa, että läksyt on tehty ja kokeisiin on luettu. Koulu on lapsen työ ja vanhempi opettaa lapsen ottamaan siitä vastuun. Koulu ei ole päiväkoti tai viihdekeskus. 

Väkisin tietoa ei pysty kenellekään ujuttamaan.

t. äiti

Seitsemänneltä todistukseen jäävät kuvataide, käsityö, musiikki tai kotitalous. Jos näistä aineista ottaa pitkän valinnaisen koko yläkoulun ajaksi, voi tuolla valinnaisella korottaa tuon aineen numeroa. Lyhytvalinnaiset eivät korota. 

Taito- ja taideaineita painotetaan erityisesti ammattialoille tai taidelukioihin pyrittäessä.



Kahdeksannelta tulee suoraan historia.

Jos koulussa on jotain aineita jätetty yseiltä pois ja tunnit siirretty 7-8 luokille, voi jokin muukin aine loppua ennen yhdeksättä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos opettajat eivät halua halveksuntaa, niin tehköön työnsä paremminparemmin, ettei tarvitse halveksua. 

 

Onko se siis opettajan vika, jos oppilas saa ansaitsemansa arvosanan ja joutuu huolehtimaan itse kynästään?

Jos oppilas ei opi, ei opettaja osaa opettaa. Kumpi on silloin epäonnistunut? 

Jos oppilas ei kuuntele tunnilla, eikä tee läksyjä, eikä lue kokeisiin, niin kenen syy se on? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos opettajat eivät halua halveksuntaa, niin tehköön työnsä paremminparemmin, ettei tarvitse halveksua. 

 

Onko se siis opettajan vika, jos oppilas saa ansaitsemansa arvosanan ja joutuu huolehtimaan itse kynästään?

Jos oppilas ei opi, ei opettaja osaa opettaa. Kumpi on silloin epäonnistunut? 

Jos oppilas ei kuuntele tunnilla, eikä tee läksyjä, eikä lue kokeisiin, niin kenen syy se on? 

Miksi oppilas ei kuuntele? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos opettajat eivät halua halveksuntaa, niin tehköön työnsä paremminparemmin, ettei tarvitse halveksua. 

 

Onko se siis opettajan vika, jos oppilas saa ansaitsemansa arvosanan ja joutuu huolehtimaan itse kynästään?

Jos oppilas ei opi, ei opettaja osaa opettaa. Kumpi on silloin epäonnistunut? 

 

Oppilaan vanhempi. Siirtänyt paskat geenit, väärän asenteen ja jättänyt opettamatta käytöstavat ja ahkeruuden.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos opettajat eivät halua halveksuntaa, niin tehköön työnsä paremminparemmin, ettei tarvitse halveksua. 

 

Onko se siis opettajan vika, jos oppilas saa ansaitsemansa arvosanan ja joutuu huolehtimaan itse kynästään?

Jos oppilas ei opi, ei opettaja osaa opettaa. Kumpi on silloin epäonnistunut? 

Jos oppilas ei kuuntele tunnilla, eikä tee läksyjä, eikä lue kokeisiin, niin kenen syy se on? 

Miksi oppilas ei kuuntele? 

Kännykkä.

Tuohon keskusteluun onko kasi riittävä arvosana tavoite:

Vähän nyt yksilökohtaista tilannetajua. Kasi on hyvä tavoite, jos aine ei ole ihan vahvin tai on lieviä oppimisvaikeuksia. Sen sijaan oikeasti lahjakkaalle oppilaalle tuo on vain laiskuutta. Suomalaisen lukion opetussuunnitelma lähtee siitä oletuksesta, että peruskoulun oppimäärä hallitaan vähintään kasin tasoisesti lukiota aloittaessa, joten sitä kannattaa pitää _minimi_tavoitteena aineessa kuin aineessa. Niissä nuorelle vahvoissa aineissa kannattaa oikeasti patistaa tähtäämään sinne kiitettäviin. Ne pari kiitettävää myös nostaa keskiarvoa, jos jossain heikommassa aineessa pätkähtääkin se seiska tai kutonen.

Taannoin erään lukion rehtorin kanssa olen aiheesta keskustellut ja hän totesi lukioon tulevista että 7,5 usein sellainen raja, jonka alle merkittävä osa lopettaa kesken ja 8 sit se raja, jolla lukiosta suoriutuu useimmiten oikeasti jatko-opintoja hyödyttävin arvosanoin. Poikkeuksia toki on paljonkin, mutta ihan puhtaasti tilastoja tarkastellessa nämä rajat erottuvat.

Vierailija kirjoitti:

Opettajalle itselleenhän on huomattavan paljon helpompaa antaa oppilaiden laiskotella ja alisuorittaa kuin yrittää kannustaa ponnistelemaan omaan parhaaseensa.

Vetää tunti samalla kaavalla mitä vuosia, mistään eri oppimistyyleistä välittämättä, ja sitten olla vaan, että mitäs et kuunnellut ja opiskellut kotona. Tai laittaa vaan tekemään ryhmätyö ja itse päteä netissä senkin aikaa. Jos huomautettavaa on niin Wilma on kätevä nykyään. Niin kuin tuossa joku kertoi, niin unohduksesta laittaa Wilma merkinnän ja ihan viimeisenä mainitsi, että muistuttaa oppilasta. Uskomatonta! 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Missä aineissa seitsemännen luokan numerot jäävät suoraan päättötodistukseen?

Kaikkein tärkeimmissä. 

No on joo ajat muuttuneet. Ei minun nuoruudestani ollut tuon nimistä ainetta.