Lue keskustelun säännöt.
Miksi palstalaisten on niin vaikea ymmärtää, että kotirouva voi myös olla itse varakas?
22.07.2025 |
Aina kun kotirouvaketju ilmestyy tänne, se on täynnä kommentteja, jossa puhutaan omasta rahasta, kotirouvan köyhyydestä, pienestä eläkkeestä jne.
Kuitenkin kotirouvalla voi olla takana lähes normaalin pituinen ja hyvätuloinen työura tai hän voi alkujaankin olla varakas.
Kommentit (187)
Vierailija kirjoitti:
"No mikä on sitten se joka ei nosta työttömyysetuutta, eikä elä miehensä siivellä vaan ihan omilla rahoillaan? Itse sanoisin tosiaan vapaaherratar"
Vapaaherratar on aatelisarvonimi, joten ei oikein sovi tähän tilanteeseen. Ap
No niinpä, mutta mä vierastan tuota kotirouva-nimitystä koska usein se just vie mielikuvan siihen miehen elättämään kodinkoneeseen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla tuo varakkuus ei ole issue, koska kotirouvan rahat ei selkeästi ole itse hankittuja, jos niillä elelee vielä vanhuudenpäivätkin. Sitä mietin, että miten kotirouva perustelee itselleen olemisensa merkityksen, kun ei tee mitään hyödyllistä? Kaikille meille, jotka elämme vanhoiksi koittaa joskus se vaihe, kun emme enää ole tuottavia kansalaisia. Silloin me työssäkäyneet voimme hyvillä mielin ottaa hoitoa ja palveluita vastaan ajatellen kaikkea sitä, mitä olemme yhteiskunnan eteen tehneet.
Ja mistähän sinä sen tiedät mitä kotirouvat tekevät, kun asiasta ei tutkimustakaan ole julkaistu. Tiedät senkin, ettei heidän olemisensa ole hyödyllistä? Sillä perusteella voisi suurimman osan ihmiskunnasta katsoa - ei vain hyödyttömiksi, vaan haitallisiksi - koska meitä on täällä aivan liikaa. Suurimman osan ammatitkin ovat turhia
AP on joko Venäjältä tai persujen satumaasta. Sama asia.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen työtön 61 vuotias nainen, en kotirouva kylläkään ja pärjään mukavasti, en käy ruokajonoissa ja sekös naapureita vituttaa.
Harvempi naapureistasi edes tietää kuka olet ja niitä loppuja ei voisi vähempää kiinnostaa missä käyt tai et käy,
"Veroa kai maksetaan paljosta muustakin kuin vain palkkatyöstä? Kulutuksesta, ja siitä kotirouvan eläkkeestäkin. Jos on omaa perittyä varallisuutta niin siitä vasta veroja on maksettukin, useampi sukupolvi, moneen kertaan. "
Aivan. Mutta kun kerran muutama vuosi sitten mainitsin täällä ansaitsevani vähän alle suomalaisten keskiansion ja olevani kotirouva, menivät siinä kotirouvien dissaajien aivot aivan solmuun. He eivät mitenkään voineet käsittää tilannetta, joten olin sitten vain trolli.
Palstalaisten yleissivistys ei ole kovin hyvä, vsikka poikkeuksiakin löytyy. Se mikä ei ole omasta elämänpiiristä tuttua on heti trollausta eikä siihen auta aina edes fakta, vaan toimitaan vahvistusharhan mukaisesti. Ap
Vierailija kirjoitti:
Mulla tuo varakkuus ei ole issue, koska kotirouvan rahat ei selkeästi ole itse hankittuja, jos niillä elelee vielä vanhuudenpäivätkin. Sitä mietin, että miten kotirouva perustelee itselleen olemisensa merkityksen, kun ei tee mitään hyödyllistä? Kaikille meille, jotka elämme vanhoiksi koittaa joskus se vaihe, kun emme enää ole tuottavia kansalaisia. Silloin me työssäkäyneet voimme hyvillä mielin ottaa hoitoa ja palveluita vastaan ajatellen kaikkea sitä, mitä olemme yhteiskunnan eteen tehneet.
Siis mitä. Perustelee itselleen olemisensa merkityksen? Mitä. Perusteleeko joku perus duunari olemisensa merkityksen sillä että on käynyt nyt kassalla / siivoamassa / ajamassa rekkaa 40 vuotta? Tai jonkun firman toimitusjohtaja perustelee olemisensa sillä että kun minä olen ollut tämän puuilon toimistonhoitaja niin minun olemiseni on nyt perusteltua. Vielä kerran, mitä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sisäistettyä naisvihaa nimitellä onnistunutta firettäjää tai pitkän työuran jälkeen eläkkeelle jäänyttä naista kotirouvaksi. Tai sijoittajaa, tai start upinsa onnistuneesti myynyttä miljonääriä.
Siinä määritellään nainen miehen kautta, eli omista ansioistaan huolimatta jonkun (koti)rouvaksi, vaikka siihen ei ole mitään syytä.
Huumoria enemmänkin, niin omalla kuin tuon ystäväni kohdalla, jonka juuri äskettäin sain tietää suunnittelevan lähiaikoina samanlaista liikettä.
Kotirouvaksi tosiaan useimmiten nimitetään naista, joka on ollut suurimman osan elämästään kotirouvana. Mutta Suomessa kaltaiseni ovat varmaankin yleisempiä kuin sellaiset perinteiset kotirouvat. Mikä olisi tällaiselle naiselle hyvä nimitys? Ap
Ainakin minulle jäi tästä ketjusta vähän epäselväksi se, mikä tilanteesi on - mitä siis käytännössä teet ja mistä kaikesta tulosi muodostuvat? Termi "kotirouva" on alunperin amerikkalainen tai amerikkalaisesta yhteiskunnasta omaksuttu, eikä meidän yhteiskunnassa Suomessa oikein ole koskaan ollut varsinaista kotirouva-perinnettä. Mutta kuka tahansa työelämän ulkopuolella oleva, kumppanin kanssa asuva ei ole kotirouva sanan varsinaisessa merkityksessä. Eikä tätä termiä kukaan oikein käytä.
Millä termillä kutsuisit kaltaistasi ihmistä, joka ei asu kumppanin kanssa yhdessä? Löytyisiköhän tästä pohdinnasta sopiva termi? Niitähän on kaikenlaisia... työtön, yrittäjä, downshiftaaja, elämäntapaintiaani, etsijä... tai jos elää sijoitustuotoilla, voi ihan vaan kutsua itseään sijoittajaksi. Itse tunnen ihmisen, joka työskentelee taiteilijana, ja niinä kausina kun hän ei ole saanut apurahaa, hän elää kumppaninsa rahoilla - ja tekee koko ajan sitä taidetta. Hän kutsuu aina itseään taiteilijaksi. Eli voisikohan vastausta etsiä sinunkin kohdalla sitä kautta, mitä teet? Miten kulutat päiväsi ja mikä on syy siihen, että olet tässä tilanteessa, missä nyt olet?
Vierailija kirjoitti:
"Veroa kai maksetaan paljosta muustakin kuin vain palkkatyöstä? Kulutuksesta, ja siitä kotirouvan eläkkeestäkin. Jos on omaa perittyä varallisuutta niin siitä vasta veroja on maksettukin, useampi sukupolvi, moneen kertaan. "
Aivan. Mutta kun kerran muutama vuosi sitten mainitsin täällä ansaitsevani vähän alle suomalaisten keskiansion ja olevani kotirouva, menivät siinä kotirouvien dissaajien aivot aivan solmuun. He eivät mitenkään voineet käsittää tilannetta, joten olin sitten vain trolli.
Palstalaisten yleissivistys ei ole kovin hyvä, vsikka poikkeuksiakin löytyy. Se mikä ei ole omasta elämänpiiristä tuttua on heti trollausta eikä siihen auta aina edes fakta, vaan toimitaan vahvistusharhan mukaisesti. Ap
Jos sinulla on omia tuloja, ei kotirouva liene oikea termi. Jos ne ovat esim. sijoitustuottoja, olet sijoittaja. Jos pyörität jotain sivutoimista yritystä, olet yrittäjä. Jos ne ovat tuloa esim. taiteellisesta työstä, olet taiteilija/muusikko/mitänäitänyton. Tai voithan sitten olla kotirouva, jos koet että ehdottomasti haluat kutsua itseäsi sellaiseksi - kaipa voidaan lähteä ihmisen oikeudesta määritellä itse itsensä. Mutta kiinnostaisi kyllä, millä termillä kutsuisit itseäsi, jos olisit sinkku? Sinullahan olisi ne samat tulot silloinkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla tuo varakkuus ei ole issue, koska kotirouvan rahat ei selkeästi ole itse hankittuja, jos niillä elelee vielä vanhuudenpäivätkin. Sitä mietin, että miten kotirouva perustelee itselleen olemisensa merkityksen, kun ei tee mitään hyödyllistä? Kaikille meille, jotka elämme vanhoiksi koittaa joskus se vaihe, kun emme enää ole tuottavia kansalaisia. Silloin me työssäkäyneet voimme hyvillä mielin ottaa hoitoa ja palveluita vastaan ajatellen kaikkea sitä, mitä olemme yhteiskunnan eteen tehneet.
Ja mistähän sinä sen tiedät mitä kotirouvat tekevät, kun asiasta ei tutkimustakaan ole julkaistu. Tiedät senkin, ettei heidän olemisensa ole hyödyllistä? Sillä perusteella voisi suurimman osan ihmiskunnasta katsoa - ei vain hyödyttömiksi, vaan haitallisiksi - koska meitä on täällä aivan liikaa. Suurimman osan ammatitkin ovat turhia maapallon kantokyvyn näkökulmasta. Ihminen ei muut
Amerikkalaista tutkimusta kotirouvista on kyllä olemassa. Suomessa ei ehkä niinkään, koska Suomessa ei oikein ole ollut kotirouvia siten kuin Amerikassa. Amerikkalaisilla kotirouvilla oli päihteiden käyttö ja huume- ja lääkeriippuvuus aika yleistä, kun olivat tylsistyneitä, turhautuneita ja ahdistuneita. Ihan kiinnostavaa tutkimusta!
Hei kotirouva: mitä koet antavasi maailmalle? Mikä on olemassaolosi tarkoitus? Shoppailu? Palstailu? Kynsien viilaus ja miehen pitäminen tyytyväisenä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten kotirouvalla voi olla "takanaan normaalinpituinen työura"? Kun se työ on siellä kotona? Ja normaalit työurat on n. 40v pitkiä? 35v vähintään? Joista vielä näihin viime vuosiin saakka on paras eläke kertynyt vasta niistä työuran viimeisistä vuosista? Ja työvuosista alle 25 vuotiaana ei kertynyt mitään? Eli missä välissä se eläke kerrytettiin? Se on toki eri juttu jos "pappa betalar" sen kotona makoilun.
25-40- vuotiaana voi vaikka tehdä kovapalkkaista työtä, kai siitä jo jotain kertyy sekä säästöön että eläkkeeseen. Nelikymppisenä voi vielä tulla äidiksi ja jäädä sitten pysyvästi kotiin.
Itse jäin vasta viiskymppisenä, ensin 10v "downshiftattuani", ehti olla pitkään töissäkin mutta perinnöillä lähinnä tässä elelen, puolisolta en tarvitse "viikkorahaa".
Ei ehdi kovin kummoista eläkettä kertyä 15 vuoden työuralla. Siis jos vain 25 - 40-vuotiaana on töissä. Eikä se palkka yleensä vielä 25-vuotiaana ole kova. Siinä iässä suurimmalla osalla kovapalkkaisille aloille kouluttautuneista on vielä opintolainaa, eikä kaikki ole vielä edes valmistuneet opinnoistakaan. Yhteiskunnan kannalta katsottuna Suomessa hyväpalkkaiset muuttuvat nettomaksajiksi keskimäärin 35-vuotiaina. On todella huono asia, jos hyväpalkkainen ihminen lopettaa uransa 40-vuotiaana, koska yhteiskunta nimenomaan tarvitsisi enemmän näitä nettomaksajia, jotta lasten, nuorten ja vanhusten kustannukset voidaan kattaa.
51. Olen lähes koko työurani ollut yrittäjä ja ammatinharjoittaja, tuloja on ollut useammanlaisesta toiminnasta kuten on edelleen, vain varsinaisesta ammatistani koituvat tulot ovat nykyisin kokonaan nollilla. Meidän tilanteeseemme tämä ratkaisu sopi hienosti, mieheni on myös yrittäjä ja voin nykyään matkustalla hänen mukanaan työmatkoilla. Yrittäjähän ei voi kovin montaa kertaa sanoa ei asiakkaille ja on siten aika lailla kiinni työssään myös lomilla. Ratkaisuun vaikutti myös se, että haluan auttaa iäkkäitä vanhempiani.
Suomessa kotirouvakulttuuria on ollut ihan yleisesti ainakin niissä piireissä, joissa itse olen kasvanut. Varakkaita perheitä, tosin suurin osa äideistä kävi töissä, niin omakin äitini. Etsin kerran tutkimusta suomalaisista kotirouvista ja löysin yhden tutkimusartikkelin, se käsitteli muistaakseni kauniaislaisisia iäkkäitä suomenruotsalaisia rouvia, mutta enpä enää löytänyt sitä. Se oli ruotsinkielinen, jos oikein muistan.
Tuo kysymys siitä miten saa aikansa kulumaan on mielestäni vähän hassu. Miten te, jotka ette keksi kotonanne ja elämässänne mitään muuta tekemistä kuin työnteon ajattelitte selviytyä eläkkeellä? Itse en tosin ole ajatellut jäädä eläkkeelle lainkaan (kuten ei miehenikään), vaan voin hyvin tehdä omaa työtäni vielä tulevaisuudessa ja hyvinkin iäkkäänä, jos vain järki leikkaa. Ammatissani on pikemminkin avuksi, jos on iäkkäämpi. Yritykseni siis on vielä aktiivinen -tilassa. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Totuus:
23 vuoden ikäraja säilyi vuoden 2005 uudistukseen asti, ja se oli yksi tiukimmin kiveen hakattuja periaatteita, sillä aika moni muu asia oli työeläkelainsäädännössä jo muuttunut vuosien saatossa ennen sitä.
"Kyllä minulla on pitempi työura kuin monella työttömällä, 15-vuotiaasta lähes viisikymppiseksi, melkein 40 vuotta miinus neljä vuotta kotiäitinä. Ap"
"Ja sekin oli jossain edeltävässä viestissä väärin, että eläkettä kertyisi vasta 25-vuotiaasta. Minun ikäiselläni eläkettä on kertynyt 17-vuotiaasta asti. Toivottavasti se on tietämättömälle iloinen yllätys, jos hän on tehnyt nuoresta asti töitä. Ap"
Moni työssäkäyvä nainen on pohjimmiltaan kateellinen kotirouville, joiden ei tarvitse käydä töissä. Siksi kommentit usein pahantahtoisia...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Hei kotirouva: mitä koet antavasi maailmalle? Mikä on olemassaolosi tarkoitus? Shoppailu? Palstailu? Kynsien viilaus ja miehen pitäminen tyytyväisenä?
En anna yhtään mitään, mitä itse annat? Itseasiassa yritän kuluttaa maailman varoja mahdollisimman vähän. Ei ole mitään olemassa olon tarkoitusta, jos jos olisi niin se ei ainakaan todellakaan olisi kuluttaa elämää missään oravanpyörässä uupuneena ja masentuneena. Mieheni tietysti yritän pitää onnellisena, niinkuin hänkin minut.
Voitteko antaa ilmi tämän trollausketjun?
Vierailija kirjoitti:
Hei kotirouva: mitä koet antavasi maailmalle? Mikä on olemassaolosi tarkoitus? Shoppailu? Palstailu? Kynsien viilaus ja miehen pitäminen tyytyväisenä?
Ei mikään noista, tai no mies on tyytyväinen koska olen hänen mielestään paras tyyppi, paras matkakaveri, tasavertainen kumppani. En tiedä miksi joku nimenomainen tarkoitus olemassaololle pitäisi olla? Mulla on yks hyväntekeväisyydenala mitä "harrastan" paljon, se riittää mulle kun tiedän olevani avuksi ja hyödyksi, ihan sama mitä joku random tuntematon ajattelee.
48. Kotirouva-termi on ehkä meillä vähän huumoriakin kuten aiemmin kirjoitin. Mutta enpä nyt parempaakaan nimitystä tiedä, koska elän todellakin mieheni tuloilla kuten kotirouva tekee, vaikka niitä omiakin tuloja on. Niillä ei kuitenkaan makseta elämäntapaa, jolla elämme, vaikka pärjäisinkin niillä tuloilla, jos olisi aivan pakko. Eläkeikään ei ole valtavan pitkä aika, joten tuskin tarvitsee, sittenhän saan myös eläkettä. Toivottavasti eläkkeen lisäksi voi tuolloin myös harjoittaa ammattiakin ilman että verottaja vie kaiken, en ole siihen vielä perehtynyt, kun asia ei ole ajankohtainen ja voi vielä muuttuakin tilanne säädöksiin nähden.
Korjataan nyt vielä tähän sekin, minkä joku aiemmin ketjussa kirjoitti eli hän luuli, että superkarttuma työssäolon viimeisinä vuosina olisi yhä voimassa. Ei ole. Ap
Jännä kuinka kenelläkään kotiäidillä ei ole koskaan rahaa maksaa edes omia laskujaan kun ne maksatetaan miehellä niin aika vaikea uskoa että kotiäiti voisi olla varakas ainakaan oman varallisuuden kautta
Vierailija kirjoitti:
Hei kotirouva: mitä koet antavasi maailmalle? Mikä on olemassaolosi tarkoitus? Shoppailu? Palstailu? Kynsien viilaus ja miehen pitäminen tyytyväisenä?
Lasten hoito, harrastukset, ulkoilu, itsestä huolehtiminen. Mielekäs elämä Ei tarvitse olla jatkuvasti kiukkuinen ja stresssaantunut kiireen takia eikä juosta oravanpyörässä
Ei fasistitrollilla ole realiteettiongelmia fabuloinnissa.