Paluumuutto maalle ja talon osto riskillä?
Asuin lapsuuden maalla,josta jouduin muuttaa pois 16vuotiaana opiskelujen perässä. Viihdyin kaupungissa vaihtelevasti, mutta saatuani lapsia olen alkanut tajuta, että kaipaan pikku kotikylälle takaisin ja tahtoisin tarjota lapsille vapautta ja turvallisempaa kasvuympäristöä, kuin mitä nykyinen kaupunkiympäristö tarjoaa.
tässä on silti riskejä, joita joudun nyt pohtia ja uskallanko lähteä tavoittelemaan tätä maalle muuttoa edes. Olen tällä hetkellä vanhempainvapaalla ja vanhaan työhöni en aijo palata, joten uuden työn etsiminen on jokatapauksessa vastassa, mutta uskallanko muuttaa tälle kotikylälle ilman työtä ja luottaa että työllistyn? Lähimpään pikkukaupunkiin on vain 45min ajomatka ja olen valmis kulkemaan töihin sinnekin asti mikäli lähempää ei töitä löydy.
isoin riski kuitenkin taitaa olla se asunto. Paikka minne olen muuttamassa ei oikein tarjoa perheille vuokra-asuntoja, vaan ainoa vaihtoehto on ostaa oma talo. Hinnat eivät ole isoja mutta onhan se silti iso sitoutuminen ja kuluerä, jos käykin niin että täytyy muuttaa pois syystä tai toisesta. Muutamaa taloa olen katsonut ja hinnat ovat siinä 30-40t välillä.
palkka tippuisi huomattavasti, kun en jatkaisi oman alan töissä, mutta asumiskulut laskevat yli puolella kun muutan turistikaupungista landelle. Mieheni käy reissutöissä ja tienaa kyllä tosi hyvin ja turvaisi taloudellista tilannetta.
En oikein tiedä mitä haen tällä kirjoituksella, halusin purkaa mietteitä ja saada ehkä teiltä jotain ajatuksia tähän asiaan.
t.mtt
Kommentit (108)
Hassuja käsityksiä joillain on maalla asumisesta.
Halvempaa täällä on asua kuin kaupungissa. Se ei johdu siitä, että talot olisivat ränsistyneitä vaan siitä, että tontti maksaa puolen miljoonan sijaan euron. Enkä liioittele, vaan meidän ja espoolaiskaverien tonttien hintaero oli juuri tuo.
Vierailija kirjoitti:
30-40t hintaiset asumiskelpoiset talot kertovat siitä, että ko. paikkakunnalla ei ole töitä ja ei ole liikaa siinä lähikaupungissakaan.
Kotiseudulle palaaminen voi olla mukava elämänmuutos, mutta se voi olla karvas pettymyskin.
Kotikyläsi, maailma ja ennenkaikkea sinä itse et enää ole sama kuin silloin kun lähdit.
Usein lapsuusmaisemiin kaipaava kaipaa lapsuuttaan/nuoruuttaan, aikaa, paikkaa ja elämää, jota ei enää ole eikä tule.
Suosittelisin talon ostoa vain siinä tapauksessa, että teillä on mahdollisuus pitää se myöhemmin kakkosasuntona tai on vara muuten kärsiä tappio.
Voi olla noin, tai sitten huomaatkin että ah mikä ihana luonto ja kiirettömyys ja stressittömyys ja mutkattomuus, asuminen maksaa vähemmän joten on rahaa tehdä paljon enemmän, esim. reissata ja viereisessä lähikaupungissa, ostaa laadukasta jnejne. Huomaat että siellä on monta asiaa paremmin kuin muualla. Turvallisempaa, luontoa, harrastusmahdollisuuksia joskus jopa enemmän kuin kaupungissa (vaihdellen). Joku 30-40 t on minusta aika vähän kuitenkin sijoittaa, vaikka joskus menisi kankkulan kaivoon. Jos paikkakunta on nykyisellään tuttu ja sinne haluaa, sen kun vaan. Moni tekee etätöitä ja osittain isoimmissa kaupungeissa. Muutin itse pikkupaikkakunnalta isompaan ja täällä on parempaa ehkä terveydenhuolto ja kivijalkaliikkeet jos ei tule netistä tilailtua, sekä pari kahvilaa / raflaa. Museot, teatterit, leffat jne harrastukset voisin tehdä kauempaakin käsin, en tarvitse niitä päivittäin arjessani.
Vierailija kirjoitti:
Hassuja käsityksiä joillain on maalla asumisesta.
Halvempaa täällä on asua kuin kaupungissa. Se ei johdu siitä, että talot olisivat ränsistyneitä vaan siitä, että tontti maksaa puolen miljoonan sijaan euron. Enkä liioittele, vaan meidän ja espoolaiskaverien tonttien hintaero oli juuri tuo.
Ei se ihan kaikille ole halvempaa. Jos ei ole autoa, joutuu käyttämään taksia. Jos ei pysty tekemään ok-talon vaatimia töitä, on pakko ostaa nekin palvelut.
Kannatan muuttoa. Lapsille hyväksi.
Älä muuta. Lastesi tähden.
Meidän perhe "pakkomuutettiin" maalle, kun olin pieni. Kauounkiin jäi kaverit ja spontaani pihalla leikkiminen.
Tilalle tuli yksinäisyys, masennus ja lihominen, jonka myötä koulukiusaaminen. Harrastukset oli kaupungissa. Äidistä tuli autokuski. Paloi loppuun ja jäi 40v:nä pois työelämästä.
Mökki maalla on jees, kunhan löytyy myös joku tukikohta kaupungista.
T. Maalaislapsi
Vierailija kirjoitti:
Muuttaisimme maalle vaikka heti. Ongelmat ovat vain:
- olisi pakko olla auto ja ajokortti, kummallakaan ei ole
- asunnon pitäisi olla suht esteetön, samoin pihamaan kulkuväylät
- ta pitäisi myös olla saavutettavissa
Näin siis tk-eläkkeellä liikuntaesteisyyden takia olevat aikuiset. Emme tarvitse palveluja kotiin, teemme kumpikin eläkkeen sallimissa rajoissa pientä etätyötä, joten kunnalle emme olisi edes kuluerä.
Ettekö voisi muuttaa maalle pienen kunnan taajamaan rivitaloon? Lähipalvelut olisivat kävely/pyöräilymatkan päässä ja ympäristö olisi rauhallisen maalaismainen. Rivitalossa ei olisi niin paljon ylläpitoa kuin omakotitalossa, mutta oma piha ja rauha.
Minusta 45 minuutin ajomatka lähimpään kaupunkiin ei ole ollenkaan paha. Monella menee pk-seudun sisälläkin sen verran työmatkaan. On myös iso asia, jos vanhempasi asuvat samalla kylällä.
En pitäisi taloudellisestikaan kovin suurena riskinä, koska eihän tuo nyt aivan korvessa ole, jos kaupunkiin on vain 45 min. matka. Jos lasket, mitä säästätte asumiskuluissa verrattuna kaupunkiin, niin olette nopeasti plussalla.
Hintapyynnöt siis 30 000-40 000 euroa? Sellainenhan on edullista - ei tarvita isoa lainaa eikä välttämättä lainaa ollenkaan. Jos kuntotarkastus ei paljasta mitään hälyyttävää ja talo ja sitä ympäröivä tontti ovat siistejä ja mukavalla paikalla, niin ei muuta kuin ostamaan se, mikä tuntuu parhaimmalta - jos siis haluaa asua maalla niin kuin monet edelleen haluavat. Onhan siinä haittansa, mutta myös monet hyvät puolensa.
Miten miehen reissumatkat? Onko ne kotimaammatkoja? Jos ulkomaan reissuja, niin matkaaminen syrjäseudulta on paljon rankempaa.
Vierailija kirjoitti:
Minusta 45 minuutin ajomatka lähimpään kaupunkiin ei ole ollenkaan paha. Monella menee pk-seudun sisälläkin sen verran työmatkaan. On myös iso asia, jos vanhempasi asuvat samalla kylällä.
En pitäisi taloudellisestikaan kovin suurena riskinä, koska eihän tuo nyt aivan korvessa ole, jos kaupunkiin on vain 45 min. matka. Jos lasket, mitä säästätte asumiskuluissa verrattuna kaupunkiin, niin olette nopeasti plussalla.
Onko tuo 45 min matka lasten yläkouluun, lukioon yms? Se pidentää lasten koulupäivää aikatavallq.
Sinulla on siis suku ja kaveriverkosto siellä jo valmiina. Miehen työpaikka pysyisi myös samana. Mieskin sieltä kotoisin joten tunnette paikkakunnan. Muuttaisin tuossa tilanteessa.
Kyllähän tuon voisi jo elämänlaadun vuoksi maksaa. Olisi suku lähellä ja lastenhoitoapu ja maaseudun harrastukset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jakaako reissutyössä käyvä mieskin unelman muuttaa 0 arvoiseen hometaloon kuolleeseen kylään?
Mihin tämä oletus perustuu, että maalla kaikki talot olisi homeessa? Vastaavaa kommentointia on näkynyt muissakin keskusteluissa. Yhtä hyvin kaupungissa sijaitseva talo voi olla homeessa tai sitten ei.
Se perustuu siihen ettei 30 000 arvoiseen taloon kukaan tee 30 000 euron kattoremonttia. 400 000 hintaiseen taloon monikin tekisi. Jos hinnat on tarpeeksi pieniä eikä kukaan osta taloa kuitenkaan ei niistä pidetä huoltakaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jakaako reissutyössä käyvä mieskin unelman muuttaa 0 arvoiseen hometaloon kuolleeseen kylään?
Mihin tämä oletus perustuu, että maalla kaikki talot olisi homeessa? Vastaavaa kommentointia on näkynyt muissakin keskusteluissa. Yhtä hyvin kaupungissa sijaitseva talo voi olla homeessa tai sitten ei.
Se perustuu siihen ettei 30 000 arvoiseen taloon kukaan tee 30 000 euron kattoremonttia. 400 000 hintaiseen taloon monikin tekisi. Jos hinnat on tarpeeksi pieniä eikä kukaan osta taloa kuitenkaan ei niistä pidetä huoltakaan.
Höpsistä. Meidän talo maksoi 10 000€ ja teimme siihen yli 30 000 euron remontin. Ei myyntiä varten, vaan ihan itseämme.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mistä lapsille kavereita, harrastuksia ?
Kylällä on lapsia kyllä. tosin vuosi vuodelta vähenemään päin ja päiväkoti/koulu ryhmät pienevät, mutta näen tämän silti positiivisena asiana, kun jokainen lapsi otetaan sitten paremmin huomioon.vanhimmalla lapsella jo on entuudestaan muutamia kavereita tällä kylällä, kun lomailemme paikkakunnalla usein sukulaisten luona.
harrastus mahdollisuudet vähenevät kaupunkiin nähden, mutta tällä kylällä on silti lapsille toimintaa, kun koululla on urheilukentät, jäähalli ja erilaisia kursseja järjestetään satunnaisesti. Vanhin lapseni on tällä hetkellä kiinnostunut moottoriurheilusta( kelkkailu ja crossipyöräily) näitä hän on touhunnut meidän vanhempien kanssa ja tämä harrastelu helpottuisi nimenomaan maalla.
Olen minäkin sillä kylällä kasvanut ja harrastin metsästystä,kalastusta,laskettelua j
Tuo on hyvä piirre kylässä, että naisillekin sallitaan eräharrastukset ja moottoriurheilu. On kyliä joissa noita harrastavaa naista katsotaan vinoon.
Ap täällä vastaa yleisesti useampaan ihmettelyn aiheeseen.
lasten koulumatka tulisi olemaan vain 20km. sama matka on siis tähän kylään, jossa on kaupat harrastukset ynms.
Minulla on oma auto ja toista autoa ei tarvitse, sillä miehelläni on työsuhde auto. Miehen reissutyö on kotimaassa ja muutto ei vaikuta työmatkaan, kun työmaat vaihtelevat ympäri suomea.
Olen laskenut kaikki asumismenot ja ottanut selvää mitä lämmityskustannukset ovat ja silti asuminen tulee olemaan halvempaa omakotitalossa, kuin kapungissa pienemmässä kerrostalo asunnossa.
Lapseni eivät jäisi yksin ilman kavereita, ovat kuitenkin vielä niin pieniä etteivät hengaile kylillä ja kun sen aika tulee, ei ole ongelma ajaa tuota 20km edes takaisin lapsen harrastusten tai kaveruuden vuoksi.
Palstalla on muutamia jotka eivät pärjäisi maalla, ja ajatuskin on heille aivan järkyttävä painajainen. Sitten huutavat kuluista, lumitöistä ja siitä kuinka lapset jää ikiajoiksi yksin kun ei heitä kukaan jaksa kuitenkaan kuskata.
Nämä saa jättää huomiotta. Aloittajalla on aivan oikea asenne hommaan. Siitä vaan toteuttamaan unelmia! Maalla on ihanaa!
Vierailija kirjoitti:
Älä muuta. Lastesi tähden.
Meidän perhe "pakkomuutettiin" maalle, kun olin pieni. Kauounkiin jäi kaverit ja spontaani pihalla leikkiminen.
Tilalle tuli yksinäisyys, masennus ja lihominen, jonka myötä koulukiusaaminen. Harrastukset oli kaupungissa. Äidistä tuli autokuski. Paloi loppuun ja jäi 40v:nä pois työelämästä.
Mökki maalla on jees, kunhan löytyy myös joku tukikohta kaupungista.
T. Maalaislapsi
Onpa teidän perheessä ollut mielenterveysongelmia kaikilla. Tilanne olisi ollut sama ilman maallemuuttoakin, kun noin heikkoja olette
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Hassuja käsityksiä joillain on maalla asumisesta.
Halvempaa täällä on asua kuin kaupungissa. Se ei johdu siitä, että talot olisivat ränsistyneitä vaan siitä, että tontti maksaa puolen miljoonan sijaan euron. Enkä liioittele, vaan meidän ja espoolaiskaverien tonttien hintaero oli juuri tuo.
Ei se ihan kaikille ole halvempaa. Jos ei ole autoa, joutuu käyttämään taksia. Jos ei pysty tekemään ok-talon vaatimia töitä, on pakko ostaa nekin palvelut.
Ehkä silloin ei kannata muuttaa maalle, jos noin vaikeaa on, ääliö
No en kyllä ymmärrä miten omakotitalon sähkönkulutus nousisi talvella yhtään enempää kuin kerrostaloasunnonkaan.