Ärsyttää että jotkut vanhemmat auttaa aikuisia lapsiaan taloudellisesti ja muuten vaikka ne kävisi töissä

Vierailija kirjoitti:

Meillä lapsi oli ulkomailla vaihdossa. Vanhempansa luottokortin rinnakkaiskortilla osti mitä tarvitsi, luottamus pelasi. Ja tuohan on luvallista, siis opiskelijan kulujen maksaminen.

Kyllä kaikki auttaminen on "luvallista". Mikään laki ei kiellä mitä tahansa auttamista millä tahansa summilla. On sitten eri asia, mistä pitää maksaa lahjavero.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

On eritapoja auttaa. Ei se apu aina tartte olla rahallista. Joskus lapset tienaa paremmin kun vanhempansa.

Olen auttanut lapsiani siivoamisessa, muutoissa, rempoissa j n e. Lapsenlapsia ei ole.

Toivon.myös että lapsillani olisi helppoa kysyä minulta apua.

Vanhempani on tukenut ja auttanut minua, minä vuorostani vanhempiani heidän vanhetessaan.

Elämän kiertokulkua.

 

Tuolla ei ole mitään tekemistä elämän kiertokulun kanssa. Kyse on sosiaalisesta vaihdosta.

Lisääntyminen on elämän kiertokulkua.

Nimenomaan lisääntyminen. Auttaminen on sosiaalista vaihtoa, kun se tapatuu sillä tavalla kuin kirjoittaja kuvasi.

Mut en mää näitä tuntemuksiani kellekään näytä. Se päättynyt parisuhdekin niin hän jäi varmaan ihmettelemään miksi yhtäkkiä en hänen kanssaan halunnut olla. 

Vierailija kirjoitti:

Ketjun kommenteissa puolustettiin eriarvoisia lähtökohtia mm. sillä perusteella, että on vanhempien vastuulla lisääntyä niissä olosuhteissa missä sattuu olemaan. Onko teille, jotka olette tuota mieltä, ok että kun perusopetus pian taas alkaa, lapset jaetaan opetusryhmiin vanhempien verojen maksamisen mukaan? Parasta opetusta tulis saamaan ainoastaan nettoverenmaksajat (molempien vanhempien veroprosentti min 45), muille opetus järjestettäisiin huomattavasti laaduttomammin.

Leikitkö tahallasi tyhmää? Sekoitat asioita. Tietenkään kyse ei ole tuosta, vaan siitä, että kotiolot ovat ihmisillä erilaiset ja that's it. On täysin eri kysymys, millä kriteereillä julkiset palvelut ovat minkäkin ryhmän käytettävissä ja millä hinnalla vai maksuttomasti.

Taidat olla joku kusinen duunari.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ärsytyshän on kateutta.

Itse saan joka kuukausi vanhemmilta 500-1000 euroa. Sisko saa saman. Lisäksi opiskeleva lapseni saa joka kuukausi 200-300 Euroa ja nuoremmat lapsenlapset sataset sijoituksiin. Mitä sitten? Olemme viisikymppisiä, akateemisesti koulutettuja ja vakityössä. Mitä teen rahalla? Laitan säästöön, käytän autonvaihtoon tai matkaan. Kyse on siitä, että vanhemmilla on riittäviin varallisuutta ja koko ajan kertyy lisää. Eivät halua kaiken jäävän sitten perintöverolle vaan dumppaavat nyt tavallaan ennakkoperintönä ulos. Eikä tässä tule edes heidän säästöjään vaan nämä tulee eläkkeistä ja niistäkin jää siitä huolimatta säästöön. On näes tosi hyvät eläkkeet. Kuten isäni sanoi, niin penniäkään ei tarvitse jäädä lisää heille säästöön. Ihan turhan paljon muutenkin säästöjä ja sijoituksia. Ikää kuitenkin jo 80+ kummallakin. Eikä omia tarpeita juuri

Uskoisin, että tämä perhe on maksanut veroja ihan riittävästi. 

Ei olis pitänyt mainita ensimmäisenä tota rahaa kun tietysti ihmiset tarttuu siihen. Enemmän kuin rahaa, lapsi tarvii turvallisen kasvuympäristön ja sitä mulla ei ollut vaan piti jo pienenä lapsena selvitä aikuisen tavalla eikä öisin uskaltanut nukkua kun piti vahtia ettei kellekään käy mitään. Ja nyt kärsin siitä edelleen niin oon siitä katkera ja vihainen 

Se auttaa kellä on varaa. Mulla oli köyhät vanhemmat.

Ei ole muiden vika, että sinulla on huonot vanhemmat. Älä siirrä katkeruuttasi eteenpäin. Itse olen opiskellut köyhistä oloista opintolainan turvin, saanut hyvän työpaikan ja auttanut myös taloudellisesti sukulaisiani, erityisesti lastani ja lapseni lasta. 

Onneksi suurin osa vanhemmista on ihan kelpoja. Rakastavat lapsiaan ja auttavat, ei vain taloudelliseti. Harmi, jos tämä ei ole itsestäänselvyys kaikille meille. 

Ehkä he ovat tajunneet että mitään ei saa mukaan ja haluavat antaa oman työnsä hedelmät heille kenestä välittävät eniten?

Vierailija kirjoitti:

Onneksi suurin osa vanhemmista on ihan kelpoja. Rakastavat lapsiaan ja auttavat, ei vain taloudelliseti. Harmi, jos tämä ei ole itsestäänselvyys kaikille meille. 

Mun mielestä se ei oo hyvä sillä en oikein löydä muita ihmisiä keillä olis sama kokemus 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kukaan ei enää opiskelisi mitään? Yo 19v. Armeija sitten. Miten tuossa vaiheessa elättäisi itsensä saati lapsensa?

Provosoi sinä vaan.

En tiiä oon elättänyt itseni heti siitä asti kun pääsin yläasteelta kun oon päihdeperheestä ja vihaan parempia perheitä

Olisi itsellesi parempi kohdentaa energiasi paremmin kuin vihaan niitä kohtaan, jotka ovat syyttömiä perheesi päihdeongelmaan. 

Ymmärrän tuon katkeruuden, ja niin sanotut kultalusikkalapset eivät varmaankaan tule koskaan edes ymmärtämään, millaisen edun ovat saaneet elämässä.

Mutta sitä en käsitä, että puolisoni duunariäiti auttaa taloudellisesti vain toista lastaan, sitä vanhempaa joka tienaa tuplat toiseen nähden. En tule ikinä tätä ymmärtämään, kellään ei siis ole mitään konfliktia keskenään mutta eukko maksaa jostain syystä toisen laskut.

Minulla 4 aikuista lasta ja jokainen on saanut opiskeluajoiksi rinnakkaisvisan 350€/kk rajalla elämän helpottamiseen. Kenelle antaisin jos en omilleni?

Hae apua, että pääset katkeruudesta eroon. Kohdistat vihasi ihan väärään kohteeseen. Ihmisiin, jotka eivät ole vaikuttaneet lapsuuteesi millään tavalla. Edes asiaan vaikuttaneiden vihaaminen ei rasita kuin sinua itseäsi. Ymmärrän tunteesi elämän epäreiluudesta. Oma isänikin oli alkoholisti. Sillä on suuri vaikutus elämään, että mihin synnymme. Jokaisen kannattaa kuitenkin keskittyä niihin asioihin, joihin voi itse vaikuttaa, vaikka lähtökohdat onkin erilaiset. Katkeruudessa ihminen vaan marinoituu omissa liemissään. Moni on ponnistanut huonoista lähtökohdista omin avuin paljon parempaan.

Vierailija kirjoitti:

Ymmärrän tuon katkeruuden, ja niin sanotut kultalusikkalapset eivät varmaankaan tule koskaan edes ymmärtämään, millaisen edun ovat saaneet elämässä.

Mutta sitä en käsitä, että puolisoni duunariäiti auttaa taloudellisesti vain toista lastaan, sitä vanhempaa joka tienaa tuplat toiseen nähden. En tule ikinä tätä ymmärtämään, kellään ei siis ole mitään konfliktia keskenään mutta eukko maksaa jostain syystä toisen laskut.

Tyypillisesti vanhemmat kyllä hyysää sitä luuserilastaan.

Minulla on näin ja miehelläni on näin. 

Auttaa joo. Ja valikoiden pentele! Juuri eilen kyläiltiin ja nuorempi veli  saa sitä ja tätä. Ei se mua haittaa mutta ihmettelen, kun minä olen se köyhempi työtön versio meistä. Veljellä on taa pysyvä, erittäin hyväpalkkainen työ. Ollut jo monta vuotta. Minut taas potkittiin pihalle reilut vuosi sitten. Eli talouteni ei todellakaan ole kunnossa. Mutta mennään tällä. Onhan tuo nuoruudessa jo nähty kuka on lempilapsi ja kuka ei...

Entäsi ne vanyemmat jotka odottaa lapsiltaan rahaa?

Minun anoppini ehdotti että me ostetaan heille talo, he asuu siinä ilmaiseksi ja he sitten jättää sen perinnlöksi lapsilleen.

eli mieheni saisi perinnöksi itse ostamansa talon yhdessä kahden siskon kanssa.

Siskoja appivanhemmat hyysännwet aina. Rahaa ja jopa asunto ostettu. Mies ei ole ikinä saanut lmitään.

Mulla ei ole ollut sellaista luksusta että vanhemmat olisivat auttaneet. Mutta hienoo että joillakin on, ei se ole multa pois. Millanen vati pää ärsyyntyy tuostakin?

Ap on aito alaluokkainen. Tai muuten huonosta perheestä.