Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Kävin erään DI-pariskunnan luona ja ihmettelin mielessäni suuresti yhtä asiaa
18.07.2025 |
Heillä ei ollut kirjahyllyä missään. En oikein tiedä, voinko pitää heitä sivistyneinä. He söivät lihaa ja joivat varsin perustylsästi olutta sen kanssa. Mutta tuo kirjahyllyn puute... Ovatko DIt tosiaan akateemisia?
Kommentit (121)
Vierailija kirjoitti:
DI Tapsa😍
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/011e27ac-957d-4873-95f9-4c89ef2d6
---
Hurja yhdistelmä.
Kilttis. Herkkä poika. DI.
Lahko. Lehdessä sensaatiojuttu vuosikymmeniä myöhemmin!
Mitä siellä oikein tapahtui?!
Uteliaisuuteni heräsi!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diplomi-insinöörin tutkinto on kova tutkinto, sillä 1. vuoden keväänä tulee korkeampi matematiikka nopealla tahdilla ja heti perään sitä joutuu soveltamaan yliopistotason fysiikkaan. Tämä on liian vaativaa monelle ja opinnot jäävät kesken. Kyky soveltaa opittua nopeasti on korkean älykkyysosamäärän ihmisen perusominaisuuksia. Diplomi-insinöörin älykkyysosamäärä on tyypillisesti mensatasoa.
DI-matikat ovat läpsyttelyä verrattuna HY:n matikan laitoksen opintoihin.
Siinä on se ero että matikan laitoksella opiskellaan matematiikkaa, Teknisissä Yliopistoissa tekniikkaa jossa yhtenä osakokonaisuutena on matematiikka.
Jos perustellaan DI-tutkinnon haastavuus nimenomaan matikalla ja fysiikalla, niin silloinhan HY:lla näitä aineita opiskelevat suorittavat haastavammat tutkinnot.
Vierailija kirjoitti:
DI Tapsa😍
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/011e27ac-957d-4873-95f9-4c89ef2d6
---
...oli lukenut Raamattua ja kävi seuroissa 😳
Vierailija kirjoitti:
Kenellä on kirjahylly enää vuonna 2025?
Sinua sivistyneemmillä.
Ja näiden vaimot joutuivat laihduttamaan itsensä alipainoisiksi ja ryömimään herrojen edessä.
Jotenkin en ole yllättynyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä kulkaa ei tiedä mitä kauheita salaisuuksia piilee " kilttien" ja " herkkien" poikien taustalla joiden ammatti on DI.
Kannattaa varoa.
Vierailija kirjoitti:
DI ei ole yhtä kuin että ihminen kuuluisi ns.sivistyneistöön.
Itselläni on valtavan suuri ja korkea kirjahylly. Se on niin täynnä kirjoja, etteivät kaikki enää mahdu sinne. Kirjoja olen joutunut laittamaan muuallekin kotonani.
Ammattiini kuuluu luova työ sekä opettaminen.
Sellaista asiaa kuin luova työ ei ole olemassa. On vain luovia yksilöitä, jotka tuovat tähän maailmaan jotain uutta, mitä kukaan aikaisemmin maailman historiassa ei ole tehnyt ja tämän luovan tuotoksen pitää toimia, jotta se olisi hyödyllinen, jotta sillä olisi arvoa.
Diplomi-insinöörin kirjahyllyssä on paljon matematiikkaa ja fysiikkaa ja muita kognitiivisesti haastavia asioita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diplomi-insinöörin älykkyysosamäärä on tyypillisesti mensatasoa.
No eikä ole. Keskimäärin kyllä fiksuja mutta nerous pysyttelee useimpien kohdalla kaukana. Tiedän kun olen itse valmistunut Aalto-yliopiston edeltäjästä ja nykyään opiskelija-aines on vielä oleellisesti surkeampaa.
Nerous ei liity älykkyysosamäärään. Nerous on poikkeuksellisen korkeatasoista luovuutta.
Mulla on ollut kirjahylly täynnä kirjoja jo silloin, kun olin käynyt vasta lukion. Ensimmäiseen ammattiin valmistuin amiksesta 30-vuotiaana ja nyt 46-vuotiaana olen valmistunut AMK:sta. Samainen kirjahylly on edelleen täynnä kirjoja. Löytyy monenlaista kirjaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diplomi-insinöörin tutkinto on kova tutkinto, sillä 1. vuoden keväänä tulee korkeampi matematiikka nopealla tahdilla ja heti perään sitä joutuu soveltamaan yliopistotason fysiikkaan. Tämä on liian vaativaa monelle ja opinnot jäävät kesken. Kyky soveltaa opittua nopeasti on korkean älykkyysosamäärän ihmisen perusominaisuuksia. Diplomi-insinöörin älykkyysosamäärä on tyypillisesti mensatasoa.
DI-matikat ovat läpsyttelyä verrattuna HY:n matikan laitoksen opintoihin.
Siinä on se ero että matikan laitoksella opiskellaan matematiikkaa, Teknisissä Yliopistoissa tekniikkaa jossa yhtenä osakokonaisuutena on matematiikka.
Jos perustellaan DI-tutkinnon haastavuus nimenomaan matikalla ja fysiikalla, niin silloinhan HY:lla näitä aineita o
Fyysikon ja matemaatikon opinnot HY.llä ovat huomattavasti haastavammat kuin DI.n. missä vain yliopistossa. Ainoa poikkeus on Aallon tekn.fysiikka, joka on muita DI aloja vaativampi. DI-opinnot ovat soveltavammat ja ne nyt suorittaa ihan perusälyllä kevyesti välillä juhlien 5 vuodessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
DI ei ole yhtä kuin että ihminen kuuluisi ns.sivistyneistöön.
Itselläni on valtavan suuri ja korkea kirjahylly. Se on niin täynnä kirjoja, etteivät kaikki enää mahdu sinne. Kirjoja olen joutunut laittamaan muuallekin kotonani.
Ammattiini kuuluu luova työ sekä opettaminen.
Sellaista asiaa kuin luova työ ei ole olemassa. On vain luovia yksilöitä, jotka tuovat tähän maailmaan jotain uutta, mitä kukaan aikaisemmin maailman historiassa ei ole tehnyt ja tämän luovan tuotoksen pitää toimia, jotta se olisi hyödyllinen, jotta sillä olisi arvoa.
Diplomi-insinöörin kirjahyllyssä on paljon matematiikkaa ja fysiikkaa ja muita kognitiivisesti haastavia asioita.
Et siis ymmärrä yhtään mitään luovasta työstä.
- Eri
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
DI ei ole yhtä kuin että ihminen kuuluisi ns.sivistyneistöön.
Itselläni on valtavan suuri ja korkea kirjahylly. Se on niin täynnä kirjoja, etteivät kaikki enää mahdu sinne. Kirjoja olen joutunut laittamaan muuallekin kotonani.
Ammattiini kuuluu luova työ sekä opettaminen.
Se että olet kerännyt paljon pölynkerääjiä ei myöskään tarkoita että sinä olisit sivistynyt tai että edes tunnistaisit sivistyneen ihmisen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diplomi-insinöörin tutkinto on kova tutkinto, sillä 1. vuoden keväänä tulee korkeampi matematiikka nopealla tahdilla ja heti perään sitä joutuu soveltamaan yliopistotason fysiikkaan. Tämä on liian vaativaa monelle ja opinnot jäävät kesken. Kyky soveltaa opittua nopeasti on korkean älykkyysosamäärän ihmisen perusominaisuuksia. Diplomi-insinöörin älykkyysosamäärä on tyypillisesti mensatasoa.
DI-matikat ovat läpsyttelyä verrattuna HY:n matikan laitoksen opintoihin.
Niinhän ne oli. Mut insinöörin pitää osata paljon muutakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diplomi-insinöörin tutkinto on kova tutkinto, sillä 1. vuoden keväänä tulee korkeampi matematiikka nopealla tahdilla ja heti perään sitä joutuu soveltamaan yliopistotason fysiikkaan. Tämä on liian vaativaa monelle ja opinnot jäävät kesken. Kyky soveltaa opittua nopeasti on korkean älykkyysosamäärän ihmisen perusominaisuuksia. Diplomi-insinöörin älykkyysosamäärä on tyypillisesti mensatasoa.
DI-matikat ovat läpsyttelyä verrattuna HY:n matikan laitoksen opintoihin.
Siinä on se ero että matikan laitoksella opiskellaan matematiikkaa, Teknisissä Yliopistoissa tekniikkaa jossa yhtenä osakokonaisuutena on matematiikka.
Jos perustellaan DI-tutkinnon haastavuus nimenomaan matikalla ja fysiikalla, niin silloinhan HY:lla näitä aineita o
Eihän se sitä tarkoita. Riippuu mitä he opiskelevat, esim. aineenopettakiksi suurin osa, eikä ne välkyt opetustehtävissä ole.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut kirjahylly täynnä kirjoja jo silloin, kun olin käynyt vasta lukion. Ensimmäiseen ammattiin valmistuin amiksesta 30-vuotiaana ja nyt 46-vuotiaana olen valmistunut AMK:sta. Samainen kirjahylly on edelleen täynnä kirjoja. Löytyy monenlaista kirjaa.
Mitä tekemistäsi opistotason opinnoillasi on DI:n tai akateemisuuden kanssa?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Diplomi-insinöörin tutkinto on kova tutkinto, sillä 1. vuoden keväänä tulee korkeampi matematiikka nopealla tahdilla ja heti perään sitä joutuu soveltamaan yliopistotason fysiikkaan. Tämä on liian vaativaa monelle ja opinnot jäävät kesken. Kyky soveltaa opittua nopeasti on korkean älykkyysosamäärän ihmisen perusominaisuuksia. Diplomi-insinöörin älykkyysosamäärä on tyypillisesti mensatasoa.
DI-matikat ovat läpsyttelyä verrattuna HY:n matikan laitoksen opintoihin.
Siinä on se ero että matikan laitoksella opiskellaan matematiikkaa, Teknisissä Yliopistoissa tekniikkaa jossa yhtenä osakokonaisuutena on matematiikka.
Jos perustellaan DI-tutkinnon haastavuus nimenomaan matikalla ja
Helsingin yliopiston matematiikan ja fysiikan laitokset ovat nykyään täynnä ihan rupusakkia. Elävät puhtaan eli abstraktin matematiikan ja teoreettisen fysiikan eli metafysiikan maailmassa opiskellen oppeja, joita ei edes voi soveltaa reaalimaailmaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija ki
Siinä on se ero että matikan laitoksella opiskellaan matematiikkaa, Teknisissä Yliopistoissa tekniikkaa jossa yhtenä osakokonaisuutena on matematiikka.
Jos perustellaan DI-tutkinnon haastavuus nimenomaan matikalla ja
HY:n laitoksilta valmistutaan matemaatikoksi ja fyysikoksi, totta kai ne opinnot menevät syvemmälle. DI:n tutkinto on laajempi mutta 'matalampi' noissa asioissa koska siinä on noita molempia mutta myös paljon muuta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on ollut kirjahylly täynnä kirjoja jo silloin, kun olin käynyt vasta lukion. Ensimmäiseen ammattiin valmistuin amiksesta 30-vuotiaana ja nyt 46-vuotiaana olen valmistunut AMK:sta. Samainen kirjahylly on edelleen täynnä kirjoja. Löytyy monenlaista kirjaa.
Mitä tekemistäsi opistotason opinnoillasi on DI:n tai akateemisuuden kanssa?
Eihän tuo ollut opistosta vaan AMK:sta. Mutta minulla on opistoinssin, AMK-inssin, YAMK-inssin ja DI: n paperit ja kyllä se vanha teku oli noista kouluista kovin. Nämä kolme viimeistä oli käsien heiluttelua vaikka keskiarvot oli kaikissa 4.5 ja 4.8 välissä.
"Helsingin yliopiston matematiikan ja fysiikan laitokset ovat nykyään täynnä ihan rupusakkia. Elävät puhtaan eli abstraktin matematiikan ja teoreettisen fysiikan eli metafysiikan maailmassa opiskellen oppeja, joita ei edes voi soveltaa reaalimaailmaan. "
Olet jäänyt ajastasi jälkeen. Siellä on paljon muutakin kuin teoreettista fysikkaa maisterivaiheessa.
Alue: Aihe vapaa
Puolisoni on DI ja molemmat lapsemme ovat teekkareita. Mieheni ei ole tuonut kirjahyllyymme yhtään kirjaa, eikä lue kirjoja. Pari ohjelmointikirjaa omisti mutta heitin ne pois.
Esikoinen kuuntelee kirjansa pääasiassa äänikirjoina, mutta omistaa myös jonkin verran kirjoja. Erityisesti klassikoita. Kumppaninsa on lukuhullu, joten kirjoja löytyy asunnosta sayoja.
Kuopus lukee paljon, kirjat ovat hömppää tai suorastaan törkyä (englanninkielistä smutia).