Lue keskustelun säännöt.
Vähentääkö mielessäsi hölmön kuuloinen sukunimi sanojan auktoriteettia?
17.07.2025 |
Jos henkilö on vaikka joku Mämmelä, Mursu, Suoyrjö, Raasu (kaikki oikeita suomalaisia sukunimiä) oletatko että kirjoittaja tai puhuja on jotenkin vajaa?
Nimim. sukunimen vaihtoa harkitseva
Kommentit (31)
Ei nimi miestä tai naista pahenna, mutta alitajuisesti hörähdän "maalaisjunttinimille". Samoin negatiiviset mielleyhtymät mm. ylipainoisesta kollegasta jonka sukunimi oli Pigg oli vaikeita välttää etenkin kun henkilö oli epämiellyttävä.
Ei se silti välttämättä ihmisestä mitään kerro koska ei kukaan sukuaan itse valitse jos avioliittoa ei lasketa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vähentää. Niin se vaan on, valitettavasti.
No, itse olin alkuperäiseltä nimeltäni Nännimäinen ja voit itse miettiä paljonko kiusaamista ja paskaa sain niskaani 1990-luvun lopussa ja läpi peruskoulun sekä lukion.
Päätin vähän päälle parikymppisenä että tämä ei jää ja valitsin sukupuusta neutraalimman ja virallistin sen.
Vierailija kirjoitti:
Vähentää. Niin se vaan on, valitettavasti.
Tämä. Ei vaan voi naama peruslukemilla lukea kommenttia lehtipalstoilla joltain Marjatta Mämmikouralta tms. etenkin jos viesti vilisee asiavirheitä. Tulee mieleen sketsihahmo.
Ei vaikuta minulla mitenkään, paitsi jos kirjoittaja vaikuttaa poikkeuksellisen yksinkertaiselta niin se junttinimi vielä vahvistaa ajatusta, että henkilön kannattaisi äänessä olemisen sijasta kuunnella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juu. Esim Näsänen tai Finnilä ovat sukunimiä, joiden kohdalla pääni täyttyy vain niistä mielleyhtymistä, joita nimi aiheuttaa. Itse puhuttu asia menee ihan ohi. Ja sitten vielä jos huomaa että eih, ton puhujan tyyli on vielä tosi näsäilevä, oon ihan lost case. Ei auktoriteetti ole se juttu, vaan se että ajatus karkaa niin merkittävästi siihen sukunimeen.
Päkä Pitkänen on epäuskottava vaikka kuinka tuuttaa realiteettiä huokauksineen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mulle ihan se ja sama, kun itsellä alkuperäinen ruotsalainen sukunimi on suomalaistettu 1900-luvun alun fennomaniassa "Korhonen"-tyyppiseksi anonyymiksi nimeksi. Ei nimi mitään enää kerro.
En pidä ihmistä vajaana erikoisen sukunimensä vuoksi. Päinvastoin se antaa vaikutelman vanhasta ja vahvasta suvusta, jossa nimi on säilynyt ja nimi on annettu jonkun syyn vuoksi. Harmi, etteivät ihmiset vaivaudu ottamaan nimistään ja sukuhistoriastaan selvää. Se on myös niin suomalaista kuin olla voi, joten pitääkö omia juuriaan ja suvun nimeä hävetä?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En todellakaan oleta.
Erikoinen sukunimi voi olla jopa luotsaava ja jäädä mieleen tunnuksena.
Fiksut ihmiset keskittyvät asioihin, eivät toisten arvosteluun. Kateelliset ja ilkeät ihmiset kaakattavat ja räkyttävät, antaa heidän olla.
En. Päinvastoin. Jos ihmisellä on juntti ja pöhkö nimi ja hän on korkeassa asemassa, ajattelen hänen päässeen sinne omilla ansioillaan eikä minkään sukuperinteen aateloimassa imussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Seuraavaksi puheenvuoron saa pääministeri Rupsu. Olkaa hyvä.
Ehkä.
No en vajaana, mutta se hölmö nimi voi vahvistaa kuvaa hölmöstä tyypistä, jos tyyppi on muutenkin hölmö. Ja joissain tilanteissa erikoinen nimi voi viedä ajatukset siihen nimeen, ja enemmän näin käy hölmön kuin muuten oudon nimen kanssa. Jos olisin esillä oleva tyyppi, esiintyjä tai vaikka opettaja, niin vaihtaisin sukunimen sen ollessa joku hölmö. Ihan vain uskottavuuden lisäämiseksi... Tai sen vähenemisen estämiseksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Seuraavaksi puheenvuoron saa pääministeri Rupsu. Olkaa hyvä.
Ehkä.
On se Orpokin nimenä perseestä...
Presidentiksi valittiin aikanaan Sianpää, tosin ruotsiksi.
Kyllä minä vaihtaisin sukunimen vähintäänkin sellaiseksi, johon liittyy posiivisia assosiaatioita tai se on kaunis.
Sukunimi kertoo taustasta. Sen vaihtaminen kertoo persoonasta itsestään. Hirveästä suvustakin saattaa tulla helmiä, jos esim. kasvaa erossa kyseisestä suvusta.
Toinen juttu mihin kiinnitän huomiota on hirmusuvut. Suomessakin on ihmisiä, jotka ovat tehneet toisille todella pahoja asioita. Lisäksi kaikki -nen päätteiset tulevat pääasiassa itä-suomesta, joten siitä voi päätellä jotakin heidän persoonastaan ja luonteestaan.
Vierailija kirjoitti:
Presidentiksi valittiin aikanaan Sianpää, tosin ruotsiksi.
Hyi! Kuka se oli, Relander vai??
Vierailija kirjoitti:
En pidä ihmistä vajaana erikoisen sukunimensä vuoksi. Päinvastoin se antaa vaikutelman vanhasta ja vahvasta suvusta, jossa nimi on säilynyt ja nimi on annettu jonkun syyn vuoksi. Harmi, etteivät ihmiset vaivaudu ottamaan nimistään ja sukuhistoriastaan selvää. Se on myös niin suomalaista kuin olla voi, joten pitääkö omia juuriaan ja suvun nimeä hävetä?
Vanha suku on kyllä yksi typerimmistä ilmaisuista. Kaikki suvut on yhtä vanhoja. Ylipäätään suvulla päteminen on kiusallista.
Vierailija kirjoitti:
Vähentää. Niin se vaan on, valitettavasti.
Jeps, ei johtopaikoille yleensä palkata tällaisia, vaan arvokkaita ja mielellään jostain vanhasta aiemminkin menestystä saavuttaneesta suvusta.
Oudot sukunimet on ihania. Arvostukseni nousee, jos sen kunnialla kantaa.