Kertokaa, millä keinoilla olette itse saaneet lapsen maistamaan uusia ruokia?
Linkki aiheeseen liittyen.
Kommentit (27)
Kasaan lautaselle esimerkiksi vihanneksia, joiden maittavuutta uskon lapsen epäilevän. Sen jälkeen sanon hänelle, että "Älä vain syö niitä sillä välin, kun käyn (vaikkapa) vessassa". Lautanen on aina tyhjä, kun saavun ja lapsen suu mussuttaa täysillä vihanneksia kuin pienen pupun. 😄
Kaikkea tarjottu aina tekemättä siitä numeroa. Vauvasta asti saanut sormiruokailla itse ja maistella eri makuja. Joskus ollut nirsokausia mutta silloinkin lautaselle nostettu uusia makuja, syö tai on syömättä. Numeroa ei tehdä. Tällä tavalla kasvatettu neljä lasta aikuisuuteen, jokainen on lähes kaikkiruokainen. Yksi ei syö joulukinkkua ikävän vatsatautitapauksen vuoksi. :D
Meillä oli se periaate että kaikkea piti maistaa ainakin teelusikallisen verran. Toimii!
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli se periaate että kaikkea piti maistaa ainakin teelusikallisen verran. Toimii!
Maistat tai itket ja maistat on hyvä periaate.
Mistä ne koululaiset tulee jotka kuorossa valittavat kouluruuasta. Eivät he ole niistä monipuolisesti uusiin makuihin totuttaneista talouksista, eihän
Lopettamalla kaiken tuputtamisen. Laittamalla ruoan lapsen eteen ja syömällä samaa ruokaa muina miehinä itse ja suuntaamalla huomion johonkin aivan muuhun, kuten vaikka jutteluun siitä, mitä hauskaa tehdään ensi viikolla.
Jos ei syö, ei syö. Ei ole vaarallista. Seuraavalla kerralla ehkä sitten. Tai muutaman päivän kuluttua.
Laittanut lautaselle pikkuisen maistiaista, ovat joko maistaneet tai eivät ole, heidän oma valinta. En minäkään kaikkea syö, miksi lasten pitäisi ?
Vierailija kirjoitti:
Pienestä asti tarjotaan eri makuja. Lapsi itse päättää paljon syö ja syödään vain ruoka -aikoina. Syömisestä saa helposti ongelman kun lähtee toimimaan lapsen ehdoilla.
Autistiselle tyttärelle on tarjottu aina uusia ruokia mutta harvoin menee uudet läpi, pitkän ajan kuluessa makuvalikoima on monipuolistunut paljon. En enää pakota kuten isosiskoja, se oli iso virhe.
Monipuolista ruokaa alusta saakka ollut. Samaa mitä muut perheenjäsenet syö.. ei ole ollut ongelmia saada syömään jotain ruokaa. Toki kaikki ei kaikille maistu, kuten ei itsellenikään
Vierailija kirjoitti:
Mistä ne koululaiset tulee jotka kuorossa valittavat kouluruuasta. Eivät he ole niistä monipuolisesti uusiin makuihin totuttaneista talouksista, eihän
Ne on syöneet päiväkodissa sitä samaa ruokaa jo 6 vuoden ajan, vasta koulussa uskaltavat sanoa, että se maistuu pahalta. Samasta keskuskeittiöstä ne ruuat tulevat.
Minun piti lapsena viettää kesälomiani maalla, jossa isäni sukulaiset pakottamalla pakottivat syömään itselleni ei-mieluisia ruokia. Ovat lapsettomia ja ihmettelivät kun teini-ikäisenä lakkasin pitämästä heihin yhteyttä. Nyt ovat vanhoja ja ovat pyytäneet apuani arjen asioissa. En auta.
Lapsi saa maistella vapaasti, mutta pakko ei ole syödä sellaista, jota selkeästi inhoaa. En minäkään syö kaikkea, koska en pidä kaiken olemassaolevan syötävän mausta.
Annetaan aina ihan pieni pala koiralle, lapsi ja koira on erottamattomat niin kun hän näkee että koira syö uutta ruokaa niin maistelee myös itse.
Vierailija kirjoitti:
Laittanut lautaselle pikkuisen maistiaista, ovat joko maistaneet tai eivät ole, heidän oma valinta. En minäkään kaikkea syö, miksi lasten pitäisi ?
Tuo perustelu on typerin ikinä. Tekisi ihan hyvää sullekin maistaa uusia juttuja. Jos maistamisen jälkeen todetaan ettei pidä, niin sitten ei pidä. Mutta kaikkea maistetaan mitä voidaan.
Vierailija kirjoitti:
Annetaan aina ihan pieni pala koiralle, lapsi ja koira on erottamattomat niin kun hän näkee että koira syö uutta ruokaa niin maistelee myös itse.
Se on hyvä että lapsikin pääsee maistamaan possunkorvaa ja Hau Hau Championia.
Emmää tiiä. Pitäskö selvittää mistä johtuu, ettei lapsi syö jotain ruokaa?
Allergia? Jotain? Liian kuumaa, kylmää, liian iso pala, kovaa? Mitä?
Vierailija kirjoitti:
Älä anna muuta ruokaa, kyllä se siitä sitten kun pari päivää ollut ilman ruokaa.
Ruualla EI SAA kiristää eikä lahjoa!
Lapseni kiukutteli kalakeittolautasen äärellä ja sanoi ,ettei hän tätä paskaa syö.Vastasin että tää onkin ihan hirveetä paskaa ja vaatii todellista rohkeutta saada syötyä. Niin vain sit alkoi lusikoimaan soppaansa. Odotti varmaan minulta sitä perinteistä jäkätystä, että miten ruokapöydässä puhutaan ja käyttäydytään ja vastauksestani hämmentyneenä rupesi syömään.
Pienestä asti tarjotaan eri makuja. Lapsi itse päättää paljon syö ja syödään vain ruoka -aikoina. Syömisestä saa helposti ongelman kun lähtee toimimaan lapsen ehdoilla.