Pakotatko itsesi kokemaan epämukavuutta säännöllisesti
Jotta karaistut?
Ajattelin aina että tuollainen ajattelu kuuluisi menneille vuosisadoille, mutta nyt vanhemmiten olen alkanut nähdä siinä viisautta. Ellei poistu mukavuusalueelta, ei kehity.
Kommentit (33)
Kyllä, pakotan itsesi joskus, siis kerran ehkä parissa vuodessa matkustamaan junalla, aika yhtä epämiellyttävä kokemus. Sekä joskus käyn ostoskeskuksissa, karseaa, ihmiset on niin juntteja.
Kyllä, ihan jokaikinen päivä, kun pitää herätyskelloon herätä.
Voin periaatteessa tehdä mitä huvittaa. Silti teen joka päivä vähintään yhden "epämiellyttävän" asian. Muuten ei mikään etene.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kiduta itseäni. Haluan viettää hyvän loppuelämän.
Hyvä loppuelämä on suhteellista. Jos ihminen ei huolehdi esimerkiksi fyysisestä kunnostaan, koska ei kestä epämukavuutta, loppuelämä on aika kitumista.
Pilkunnussija siellä. En tietenkään tarkoita tuota.
Turha sinun on selittää mitään kun et tunne mua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kiduta itseäni. Haluan viettää hyvän loppuelämän.
Hyvä loppuelämä on suhteellista. Jos ihminen ei huolehdi esimerkiksi fyysisestä kunnostaan, koska ei kestä epämukavuutta, loppuelämä on aika kitumista.
Niinpä. Mutta riippuu kovasti siitä, mitä kenellekin itsensä kiduttaminen tarkoittaa...
Urheiluun ryhtyminen ja alkumatka voi olla puuduttavaa, mutta endorfiinien iskettyä pelkkää nautintoa.
Lähes päivittäin, erityisesti fyysisen liikunnan muodossa. Jatkuvasti syke yli 170 ja sessioiden jälkeen vaatteet läpimärkiä hiestä. Nykyinen ympäristömme on sen verta vihamielinen meille, että mukavuudenhalu ottaa meistä helposti yliotteen jos muokkaamme ympäristömmme palvelemaan sitä.
Epämukavuusalueelleen menemistä tulisi mielestäni harjoitella jo lapsesta lähtien. Aikuisiällä se on paljon vaikeampaa jossei ole tottunut siihen. Katse täytyy pitää vähän pidemmän aikavälin palkinnoissa, eikä välittömissä.
Palstan jutut ovat epämukavuusalueella monelle. Kannattaa huomioida se että osalla kroppa, mieli ja terveys reagoi, jos on liiaksi epämukavuudessa, eikä voi tuntea, nähdä ja kokea positiivista. Tai jos haluaisi harmoniaa. Suomalainen karaisu voi olla kohtalokasta.
En ikinä. Lähestulkoon koko elämä on ollut selviytymistä. Nyt kun elämä on tasaantunut siedettäväksi, niin en ehdoin tahdoin keikuta venettä yhtään.
Elämässä joutuu sietämään epämukavuutta muutenkin. Vapaaehtoiset mukavuusalueelta irtautumiset valitsen hyvin tarkkaan. Hyödyt täytyvät olla suuremmat kuin haitat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En kiduta itseäni. Haluan viettää hyvän loppuelämän.
Hyvä loppuelämä on suhteellista. Jos ihminen ei huolehdi esimerkiksi fyysisestä kunnostaan, koska ei kestä epämukavuutta, loppuelämä on aika kitumista.
Niinpä. Mutta riippuu kovasti siitä, mitä kenellekin itsensä kiduttaminen tarkoittaa...
Urheiluun ryhtyminen ja alkumatka voi olla puuduttavaa, mutta endorfiinien iskettyä pelkkää nautintoa.
Miksi se urheilu olisi epämukavaa, monet tekevät sitä ihan mielellään. Jotkut tykkäävät lukea ja opiskella kieliä ja toiset taas pitäisivät sitä kidutuksena ja epämukavana. Aikuisilla yleensä on tiettyjä asioita mitkä pitää hoitaa tykkäsit tai et niin miksi pitäisi ihan tarkoituksella etsiä jotain epämukavuutta? Minä en yhtään tykkää hämähäkeistä ja en todellakaan mene ötökkänäyttelyihin että voisin olla epämukavuusalueella. En tykkää jonotta, kestän sen kun kaupassa on ruuhkaa, mutta en mene ämpärijonoon karaisemaan itseäni, satunnaiset jonotukset kaupassa riittää.
Yritän haastaa omia ajatuksia ja mahdollisesti luutuneita vääriä käsityksiä. Pohdiskella samoja asioita avoimesti eri näkökulmista ja opetella uusia. On epämukavaa kun ei tajua jotain tai tajuaa tajunneensa jotain aivan väärin.
Harrastan liikuntaa säännöllisesti, vaikka kaikista mieluiten vain makaisin sohvalla.
Toisille elämä on yhtä epämukavuutta toisille kuin silkkiä vaan.