Miksi täällä ei pystytä keskustelemaan asiallisesti ylipainosta tai lihavuudesta ja niihin johtaneista syistä?
Äsken poistattettiin asiallinen Ylen aihetta käsitelleen uutisen linkki. Onko ihan pakko alkaa haukkumaan, huutaa wokea ja kehopositiivisuutta kun voisi keskustella ihan asiallisesti siitä, kuinka Suomesta saataisiin terveyttä edistävä yhteiskunta, jossa olisi helpompaa noudattaa suosituksia?
Minulla on muutama liikakilo, enkä siitäkään huolimatta ota itseeni ihmisten huuteluista. Olen tehnyt paljon työtä sen eteen etten lihoisi enempää tässä lihomista edistävässä yhteiskunnassa. Minä keskityn siihen, ettei paino ainakaan nousisi nykyisestä. Olen onnekas, koska minulla ei ole ylipainosta johtuvia sairauksia mutta tiedän, että todennäköisyyslaskentakin osoittaa sen, että minulla on normaalipainoisia suurempi riski sairauksiin.
Miksi täällä ei osata keskustella asiallisesti kansanterveydelle tärkeästä aiheesta, joka koskee myös lapsia? Mikseivät räksyttäjät, huutelijat ja läskivihaajat voi tehdä omaa ketjuaan ja pysyä pois, jos muut haluavat keskustella asiallisesti? Mikä siinä on niin vaikeaa?
Kommentit (686)
Vierailija kirjoitti:
No nyt, no nyt keksin... Mitenkäs olis painonhallinnan kanssa kärsiville järjestetty ohjattu kiertoajelu elintarvikeketjuumme. Laihdutuslääke, jota ei tarvitse edes niellä. Verrattavissa plaseboon...
Lähtöpiste teurastamo, (sikaa, nautaa, hevosta, lehmää, lammasta..jne tuoksumaailman vaikutus..) tainnutus (eläimellä paskat ja kuset lentävät ympäriinsä), verelasku, suolistus, nahanpoisto, lihanlekkaus, sisäelinten jatkokäsittelyt,, maksamakkarat, mustamakkara, leikkeleet..
Vau.. johan ylensyönti ainakin joksikin aikaa narmalisoituu, pysyvyydestä en tiedä, mutta uusintakierros, jos vaikutus laskee alhaiselle tasolle.
Markkinointi idani on vapaasti käytettävissä, kuka ensiksi ehtii???.
Aiemmilta sivuilt poimittua.
BRAVOO!!! Nehän muuttuvat kertaheitolla kasvissyöjiksi. Oletko pohtinut seurauksia alaan läheisesti liittyviin elinkeinoihin? Tosin voi olla perusteltua, että olisi jokin BMI raja, minkä alla olijat eivät pääsisi kiertoajelulle, niin säästyisi kerjankasvatus elinkeino ainakin joiltainosin elinkelpoisena. Keksitpä ilmeisen tehokkaan laihdutus lääkkeen / konstin.
Pitääkö yhteiskunnan järjestää tuon, vai olisiko järkevää vapaiden markkinoiden hoitaa tuo? Pohdihan sitä, kun aloitit tämän.
Kohta lääkäri voi määrätä KELAN tukeman kiertoajelun ATRIAN teurastamolle, sekä nesteenpoistolääkityksen. Tuossa pitää olla tarkkana, että muistetaan suosia aina paikallisia teurastamoita. Siihen kun tohtori lykkää vielä kasvisruokien tekoohjeet kylkiäisiksi, saa potilas sanoa lopullisesti hyvästit epäterveelliselle EX-elämälle.
Psykiatrin suosituksella kaikkein herkimmille voidaan aluksi kokeilla nauhoitettuja kiertajeluja. Edelläkuvatussa utenttisuus kärsii ikävä kyllä tuoksu- ja äänimaailman jäädessä vajaaksi. On aiheellista kokeillaa ensin tätä köyhänmiehen tapaa, jos tällä hoitomuodolla saataisiin vihdoin alkuun positiivistä vastetta iänikuiselle laihdutustyölle.
Vierailija kirjoitti:
Minkäs teet, jos ei osata keskustella asiallisesti?
Ehkä asiaa voisi auttaa jos aloittaja itse tekisi asiallisen keskustelunavauksen eikä tyytyisi kauhistelemaan ja ihmettelemään.
Vierailija kirjoitti:
Itse olen läski ja vituttaahan se, kun olen läski. Asiasta huomauttaville sanon aina, että niin, onhan tää karmeeta, tarttis laihduttaa.
Sitten ne huomauttelijat voivat olla tyytyväisiä kun tekivät suuren palveluksen, koska olettivat ettet itse tiedä olevasi lihava
Ajatella, nyt se varmaan laihtuu
Olen ollut kokoikäni ns normipainoinen. Myös vaimoni ja lapsemme, kaikki normipainoisia. Joitain vuosia sitten lähdin hakemaan lähikaupasta jotain sillähetkellä tarvittavaa juttua. Meillä silloin vierailulla oleva vaimoni lähisukulainen halusi lähteä mukaani. Lähdimme heti ruokailun jälkeen, eli ruokapöydästä suoraan.
Ostin mitä ostin... vieraamme osti nipun Marabou suklaalevyjä. Ilmeeni olisi varmasti ollut näkemisen arvoinen, kun tämä silloin vain hieman ylipainoinen nainen repäisi pois kääreen yhdestä levystä. Söi koko levyn parilla haukkauksella matkalla kassalta autolle. Tilanne oli mielestäni koominen, levy katosi hupsis, kuin olisi syöty vain näkkileipä palanen.Kehui jotain tiettyä Marabou-levyn makua. Jotain koomista ja surullista tilanteessa oli.
Mietimme vaimoni kanssa tapahtunutta. Tottakai meilläkin on suklaalevyjä jemmassa. Silloin tällöin joskus ruokailun jälkeen taitamme yhden tai pari palaa siitä ja annamme sen sulaa suussa.