Lue keskustelun säännöt.
Miksi täällä ei pystytä keskustelemaan asiallisesti ylipainosta tai lihavuudesta ja niihin johtaneista syistä?
15.07.2025 |
Äsken poistattettiin asiallinen Ylen aihetta käsitelleen uutisen linkki. Onko ihan pakko alkaa haukkumaan, huutaa wokea ja kehopositiivisuutta kun voisi keskustella ihan asiallisesti siitä, kuinka Suomesta saataisiin terveyttä edistävä yhteiskunta, jossa olisi helpompaa noudattaa suosituksia?
Minulla on muutama liikakilo, enkä siitäkään huolimatta ota itseeni ihmisten huuteluista. Olen tehnyt paljon työtä sen eteen etten lihoisi enempää tässä lihomista edistävässä yhteiskunnassa. Minä keskityn siihen, ettei paino ainakaan nousisi nykyisestä. Olen onnekas, koska minulla ei ole ylipainosta johtuvia sairauksia mutta tiedän, että todennäköisyyslaskentakin osoittaa sen, että minulla on normaalipainoisia suurempi riski sairauksiin.
Miksi täällä ei osata keskustella asiallisesti kansanterveydelle tärkeästä aiheesta, joka koskee myös lapsia? Mikseivät räksyttäjät, huutelijat ja läskivihaajat voi tehdä omaa ketjuaan ja pysyä pois, jos muut haluavat keskustella asiallisesti? Mikä siinä on niin vaikeaa?
Kommentit (686)
Usein esitetty myytti on tuo painon palautuminen väkisin korkeimpaan saavutettuun lukemaan. En ole varma että tiede tukee tätä. Siis niin käy, mutta vain siksi että dieetti loppuu ja henkilö pyrkii palaamaan vanhoihin ruokatottumuksiinsa => paino palaa hallitsemattomasti kunnes dieetti alkaa uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Olen samaa mieltä, että asiallista keskustelua kaivataan, mutta asiallisuuden määritelmä ja kokemus on myös eri jokaiselle keskustelijalle. Tarvitsemme siis myös sopivan hajuraon itsemme ja keskustelun välille, jotta loukkaantuminen ei ole niin helppoa. Jos täällä sanotaan sana läski tai lihava, ei se ole hyökkäys MINUN kilojani kohtaan - anonyymi keskustelu ei voi olla henkilökohtaista.
Olen eri mieltä siitä, että kehopositiivisuuden mukaan ottaminen keskusteluun on epäasiallista. Kulttuurin muutos, jossa itsensä rakastaminen menee terveysriskien huomioonottamisen edelle, missä lääkärit eivät enää voi sanoa ylipainosta ilman jonkun loukkaantumista ja someraivoa, ja missä toimittajat suoltavat laiduttamisen ja laihuuden vastaisia artikkeleita harva se päivä, on muutos millä voi olla yhteys suomalaisten paisumiseen.
En usko, päinvastoin i
Miksi itsensä hyväksyminen tarvitsee jonkun somekampanjan? Eikö yksilön itsensä hyväksyminen ole itse oman pään sisällä tapahtuva prosessi? Tässä on nyt joku paradoksi, itsensä hyväksyminen vaatii ulkopuolisten validaation..? Tämä yksilökeskeinen minä ja minun tunteeni ei jotenkin ihan toimi, jos kaikkeen kuitenkin tarvitaan yhteisö ja ne olet upea 🔥🔥🔥 kommentit tukemaan.
Minusta pitäisi paljon ennemmän tutkia sitä, että miksi ihmiset lihoavat ja etsiä ratkaisua sitä kautta. Taustalla voi olla hyvin monenlaisia syitä tunteista fyysiseen ympäristöön.
Itse lihoin ahdistavan elämäntilanteen myötä ja nyt kiloista on tosi vaikea päästä eroon.
Kun valtaosa suomalaisista aikuisista on ylipainoisia tai lihavia, on typerää niputtaa tämä ihmisryhmä luokkaan "läskit." Ylipainon syitä, syntytarinoita ja olosuhteita on varmasti niin paljon kuin on ihmisiäkin.
Ylipaino on sekä yksilön että yhteiskunnan ongelma. Pidän surullisena, että vastuu yksipuolisesti sysätään yksilölle. Ennaltaehkäisy on aina helpompaa ja halvempaa, kuin sairaanhoito. En tiedä, mitä ja kenen pitäisi tehdä, mutta monessa paikassa on parantamisen varaa kun ylipaino on nykyinen normaali ja normaalipaino alkaa olla poikkeus.
Normaalipainoinen
Jos haluaa rehellistä tietoa niin jokainen ylipainoinen voisi kertoa rehellisesti omasta tilanteesta.
Ihminen ei yksin hallitse kehoansa joten täytyy muistaa myös se armollisuus, tiedämme hyvin että ylipaino ei johdu ruoasta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En olisi ihan ensimmäisenä syyttämässä ylipainoa siitä, että ihmisellä on sairauksia. Esim. minä olen koko ikäni elänyt terveellisesti kaikin puolin: en ole koskaan tupakoinut enkä käyttänyt alkoholia (en edes maistanut), olen ollut kasvissyöjä lapsesta saakka ja liikkunut paljon. Painoindeksini on 19.8, joten ylipainoa ei ole, mutta silti minulla on useita ns. elämäntapasairauksia, joihin nykyisin syön lääkkeitä. Ihan hävettää ja harmittaa. Kuusikymppiseksi saakka minulla oli varsin terve elämä, mutta sitten yht'äkkiä nousivat kolesterolit, verenpaineet, mukaan tuli myös astma jne. Tunnen monia ylipainoisia ihmisiä jotka ovat täysin terveitä.
Pahimmat haukkujat ovat ihmisiä, jotka eivät ole koskaan olleet ylipainoisia, ja voivat syödä mitä tahansa, eivätkä liho.
Toinen ikävästi kommentoiva ryhmä ovat ihmiset, jotka olivat lapsena ja nuorena lihavia, johtuen vanhemmilta opituista elintavoista. Itsenäistyttyään löysivät itselleen sopivan elämäntavan, ja laihtuivat "kuin itsestään".
Syitä lihomiseen on monia. Jotta laihtuminen ja pysyvät tulokset siinä olisi mahdollista, pitäisi ensin selvittää lihomisen syyt. Poistaa syyt, mikäli ne ovat poistettavissa. Jo lihomiseen johtaneen syyn poistaminen tai poistuminen elämästä voi saada aikaan laihtumista.
Itse lihoin melkein 10 kg kahdessa vuodessa, kun oli todella stressaava elämänvaihe. Nyt se on ohi, ja 2 kk aikana on paino pudonnut jo 3 kg, vaikka en ole laihduttanut.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minusta pitäisi paljon ennemmän tutkia sitä, että miksi ihmiset lihoavat ja etsiä ratkaisua sitä kautta. Taustalla voi olla hyvin monenlaisia syitä tunteista fyysiseen ympäristöön.
Itse lihoin ahdistavan elämäntilanteen myötä ja nyt kiloista on tosi vaikea päästä eroon.
Uhriutuvat ihmiset lihovat helpommin, samaten esimerkiksi omahyväiset ihmiset.
Kiinnittäkää huomiota sekä persoonallisuuteen että elämäntyyliin.
Mutta kuka tahansa voi turvota tai lihoa mutta ei aina pysyvästi. Tämä turpoaminen ja lihominen voi sysätä myös muutoksiin tai olla osa muutosta jolle ei mahda itse mitään.
Vierailija kirjoitti:
Usein esitetty myytti on tuo painon palautuminen väkisin korkeimpaan saavutettuun lukemaan. En ole varma että tiede tukee tätä. Siis niin käy, mutta vain siksi että dieetti loppuu ja henkilö pyrkii palaamaan vanhoihin ruokatottumuksiinsa => paino palaa hallitsemattomasti kunnes dieetti alkaa uudelleen.
Jos laihdutuskuurin jälkeen palaa samoihin ruokailu ym. elintapoihin, joilla on ennenkin lihonut, on ihan ymmärrettävää, että paino alkaa taas nousta. Useimmilla nousee yli sen edellisen maksimin, koska niin se olisi tehnyt vaikka ei olisi laihduttanutkaan. Ennen laihduttamistahan se paino nousi koko ajan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sekä geeneillä että terveellisillä elämäntavoilla on painonhallinnassa osuutensa. Se kummalla on suurempi rooli, on vaikea kysymys, eikä siihen ole yksinkertaista vastausta. Joidenkin tutkimusten mukaan geenien osuus painonhallinnassa olisi jopa 80 prosenttia, mutta tämä ei päde jokaisen kohdalla."
https://keventajat.fi/terveys/ravitsemusterapeutti-geeneilla-on-suuremp…Onko meidän geenit muuttuneet muutamassa kymmenessä vuodessa yhtä paljon kuin ylipaino on lisääntynyt? Vaikea uskoa.
Ei vaan myös ennen oltaisiin oltu ylipainoisia jos a) olisi ollut yhtä paljon vaihtoehtoja mitä syödä b) varaa syödä c) ei olisi pitänyt olla niin aktiivinen. Nyt monen elämä on niin passiivista, että yhdessä ketjussa ihmeteltiin miten on mahdollista/aikaa saada vaikka 6000 askelta päivässä?! Ennen varmaan joku 15 000 - 20 000 päivässä on ollut erityisesti maalla ihan normi.
Vierailija kirjoitti:
Kun valtaosa suomalaisista aikuisista on ylipainoisia tai lihavia, on typerää niputtaa tämä ihmisryhmä luokkaan "läskit." Ylipainon syitä, syntytarinoita ja olosuhteita on varmasti niin paljon kuin on ihmisiäkin.
Ylipaino on sekä yksilön että yhteiskunnan ongelma. Pidän surullisena, että vastuu yksipuolisesti sysätään yksilölle. Ennaltaehkäisy on aina helpompaa ja halvempaa, kuin sairaanhoito. En tiedä, mitä ja kenen pitäisi tehdä, mutta monessa paikassa on parantamisen varaa kun ylipaino on nykyinen normaali ja normaalipaino alkaa olla poikkeus.
Normaalipainoinen
Hyvä kommentti, mutta väittäisin vastaan parissa kohdassa. Ihmiset eivät ole loputtoman erilaisia toisistaan, sellaista qualia-tyyppistä täysin uniikkia kokemusta ei ole, ja jos olisi kieli (perustuu jaettuun koodistoon) estää sen kommunikoinnin. Lihavuuden syitä on monia, mutta mikään niistä ei ole täysin uniikki kokemus. Läski on kattotermi, aivan kuin mikä tahansa muu kategoria, mutta sana on negatiivissävytteinen. Kategoriana valosi, mutta kulttuurillisesti aiheuttaa negatiivisia tunteita.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lihavilla tulee kylläisyys aterian paljon hitaammin kuin kuin laihoilla. Se on merkittävä syy lihavuuteen. Silloin tulee syötyä valtavan kokoisia annoksia.
Onko jotain tekemistä sillä että vatsalaukku kun se on kasvanut melkoisesti liikakilojen kertyessä niin ruokaa on saatava enemmän ennen kuin nälkä lähtee.
Itsellä ei kokemusta mutta jos jollain on niin kertoisitteko. Ja jos aloititte laihduttamisen niin miten vaikeaa oli kestää sitä nälän tunnetta syömisen jälkeenkin? Missä vaiheessa alkoi helpottaa.
Vastaukset olis hyviä niille jotka ehkä monet kerrat yrittäneet laihduttaa mutta tyssää tuohon. Vai onko noin kertoisitteko te jotka tuon mahdollisesti kokeneet.
Ylipainoa kertyy, jos syö enempi energiaa, minkä ehtii kuluttamaan. Siinä se yhtälö on yksinkertaisuudessaan... Toinen kysymys pohdintaan, minkä vuoksi suomalainen nainen on nykyään kantti x kantti, eli pituus lähes samaa luokkaa, kuin leveys?
Tietenkää tätä kysymystä ei saisi esittää monen naisen mielestä. Aivan pöyristyttävää on huomata, kuinka suurin osa varsinkin nuorista naisista on päästänyt itsensä siihen läski kuntoon. Lääketeollisuutta huudetaan apuun, kirurgeja ja yleensä koko terveyshuoltoa työllistetään kohtuuttomasti vain ylensyönnin seurauksena...
Kokeile ja ylläty itse laskemalla, kuinka suuri osa lähiösi tai tarkkailualueesi suomalaisista on ylensyönyt. Puoleksi tunniksi istahda esim puiston penkille...ruutupaperi ja kynä käteen. Jaa aukeama kahteen osaan, tukkimiehen kirjanpidolla laskenta käyntiin. Toki ensin päätät mielessäsi, minkälaisen ihmisen arvioit jo ylipainoiseksi. Takaan että laskennan tuloksesta olet hämmentynyt.... toivottavasti herättää tiettyjä kysymyksiä ja niihin ratkaisuja.
pohdintoja:
Olisikohan koulujen opetusohjelmaan sisällyttää syömisen ja painonhallinnan oppimäärät.
Kertoimet matkalippujen hintoihin painoindexin mukisesti, linja-autot, lentokoneet, ratikat... (esim 3kk voimassaoleva henkilökohtainen painoindeksi todistus)
Suurikokoisiin vaatteisiin 42% ALV..
Korotettu terveyskeskus maksu.
Itse pääsin läskistä eroon vain nostamalla emännän pihalle, tietenkään tämä ei ole jokaiselle se oikea ratkaisu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Pahimmat haukkujat ovat ihmisiä, jotka eivät ole koskaan olleet ylipainoisia, ja voivat syödä mitä tahansa, eivätkä liho.
Toinen ikävästi kommentoiva ryhmä ovat ihmiset, jotka olivat lapsena ja nuorena lihavia, johtuen vanhemmilta opituista elintavoista. Itsenäistyttyään löysivät itselleen sopivan elämäntavan, ja laihtuivat "kuin itsestään".
Syitä lihomiseen on monia. Jotta laihtuminen ja pysyvät tulokset siinä olisi mahdollista, pitäisi ensin selvittää lihomisen syyt. Poistaa syyt, mikäli ne ovat poistettavissa. Jo lihomiseen johtaneen syyn poistaminen tai poistuminen elämästä voi saada aikaan laihtumista.
Itse lihoin melkein 10 kg kahdessa vuodessa, kun oli todella stressaava elämänvaihe. Nyt se on ohi, ja 2 kk aikana on paino pudonnut jo 3 kg, vaikka en ole laihduttanut.
Lienet esimerkki siitä, miten stressihormoni kortisoli vaikuttaa painoon.
Vierailija kirjoitti:
Lihavilla tulee kylläisyys aterian paljon hitaammin kuin kuin laihoilla. Se on merkittävä syy lihavuuteen. Silloin tulee syötyä valtavan kokoisia annoksia.
Aivan, mutta miten suomalaisten paino nousee ja nousee ja nousee. Aineenvaihdunta on samanlaista kuin ennenkin. Siis nyt syödään enemmän. Miksi.
Vierailija kirjoitti:
Usein esitetty myytti on tuo painon palautuminen väkisin korkeimpaan saavutettuun lukemaan. En ole varma että tiede tukee tätä. Siis niin käy, mutta vain siksi että dieetti loppuu ja henkilö pyrkii palaamaan vanhoihin ruokatottumuksiinsa => paino palaa hallitsemattomasti kunnes dieetti alkaa uudelleen.
No tämä on vain oma kokemukseni, mutta minulla on juuri noin. Painoni nousee nykyään aina pikkuhiljaa takaisin 85 kg, vaikka aina joskus onnistun laihduttamaan noin 75-80 kiloon. Silti painoni ei nouse tuon rajan yli. Aivan kun keho olisi päättänyt asettua siihen. Näin on ollut jo yli kymmenen vuotta, ja laihdutuksen olen tehnyt muutaman kerran, eli kyse ei ole siitä alkaisin aina laihduttamaan tuon rajan saavutettuani. Voi mennä parikin vuotta.
Minä liikun paljon ja jumppaan kotona.
Olen silti läski. Ruokavaliosta se riippuu 90 prosenttisesti.
Liikaa sokeria, liikaa alkoholia, liikaa kaikkea.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lihavilla tulee kylläisyys aterian paljon hitaammin kuin kuin laihoilla. Se on merkittävä syy lihavuuteen. Silloin tulee syötyä valtavan kokoisia annoksia.
Aivan, mutta miten suomalaisten paino nousee ja nousee ja nousee. Aineenvaihdunta on samanlaista kuin ennenkin. Siis nyt syödään enemmän. Miksi.
Ei ole suomalaisten ongelma vaan maailmanlaajuinen. Kamalasti vaihtoehtoja mitä hyvää kaloripitoista syödä ja näprätään puhelinta, ei liikuta. Siinä syy.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Sekä geeneillä että terveellisillä elämäntavoilla on painonhallinnassa osuutensa. Se kummalla on suurempi rooli, on vaikea kysymys, eikä siihen ole yksinkertaista vastausta. Joidenkin tutkimusten mukaan geenien osuus painonhallinnassa olisi jopa 80 prosenttia, mutta tämä ei päde jokaisen kohdalla."
https://keventajat.fi/terveys/ravitsemusterapeutti-geeneilla-on-suuremp…tähän moni vetoaa. Mutta silti: jos syöt pizan ranskiksilla ja kyytipojaksi litran jäätelöä niin hyvätkään geenite ei pelasta, ja jos liikut pari kuukautta hienoisesti alikaloreilla niin huonotkaan geenit ei estä painon putoamista.
No tuo on varmaan jossain määrin totta. Itsellä on sellaiset geenit että olen aina voinut syödä melkein mitä vaan eikä paino liiemmin nouse. Ja nuorena olin sellainen luuviulu vaikka söin normaalisti ja myös niitä herkkuja.
Mutta pointti kait onkin että kaikkien pitäisi syödä terveellisesti meikäläisenkin koska epäterveellisellä ruokavaliolla on seurauksensa ja ne kansantaloudelliset myös. Olisi aika yksipuolista haukkua vain lihavia jotka tosiaan voivat lihoa ihan geeniensä takia vaikka eivät järjettömästi sitä epäterveellistä mättäisikään.
Mutta se että sieltä lihavuuden angeudesta lähtis ekaks vaikka vaan liikkumaan enemmän. Sekin vaikuttaa jo vähän. Sitten kun huomaa kehossaan muutoksia ja olokin paranee sen aineenvaihdunnan vilkastumisen myötä niin into siihen terveelliseen ruokavalioonkin nousee.
Haukkuminen sen sijaan ei ketään motivoi yhtään mihinkään.
Juttu taisi olla osittain höpinää. Ainakin sen osalta, että on ihmisiä joilla aineenvaihdunta on sellainen, että laskennallisesti sopivallakin energiansaannilla (liikunta huomioiden) osa ravinnosta vain varastoituisi läskiksi. Tietysti siinä on pienoisia eroja, mikä se sopiva energiansaanti on.
Mutta tuo aineenvaihdunta-kohtaloteoria...