Matka Algeriaan?

Hei!

Vierailimme mieheni perheen luona Algeriassa kuukauden ajan jokunen vuosi sitten, ja tana vuonna olisi tarkoitus vierailla uudemman kerran.

Kyllahan se jannitti kun lentokentalle saavuttiin, kaksi auto lastillista oli vastassa, ja perheen naiset olivat tietenkin heti suukottelemassa/ halailemassa ja ottivat omakseen, vaikka vasta ensimmaista kertaa tavattiin, jota tuolloin suomalaisena hieman vierastin...

Mieheni perhe, samoin kuin mekin, on harjoittavia muslimeja, joten olin yleensa naisten kanssa, onneksi mieheni sisko on minun kanssa saman ikainen ja puhuu hyvaa Englantia, joten oli edes joku jonka kanssa pystyin puhumaan, ja tultiinkin hyvin toimeen. Miehen vanhemmat eivat puhu Englantia, ja itsekin osasin vain muutaman sanan algeriaa, joten yleensa kaytettiin elekielta tai mies/ miehen sisko toimi tulkkina.

Melkein joka paiva oltiin jossain sukulaisten luona kylailemassa, koska suku on laaja, ja kaikki halusivat tavata meidat. Miehella oli tietysti omat vanhat ystavansa joiden luona kavi yksin, tuolloin olin yleensa miehen siskon ja Aidin seurassa kotosalla. Osallistuin myos taloustoihin siina missa muutkin, vaikka alussa hieman vastustelivatkin, koska muutoin olisin tuntenut oloni vaivautuneeksi kun kuitenkin kuukausi siella asuttiin.

Yleisesti ottaen kaikki oli todella ystavallisia ja erittain vieraanvaraisia ja oli normaalia olla yota kylassa, vaikka eivat asuneet edes kaukana. Siskon peti vaan lattialle, miehet ja naiset eri huoneisiin ( tosin meilla oli yleensa oma huone) ja samassa huoneessa saattoi nukkua helpostikin 10 henkea, mummosta vauvaan.

Niin, ainoa asia mista en niin pitany, oli vessa, eli se lattiareika ilman ponttoa. Joillakin talouksilla missa vierailtiin ei ollu juoksevaa vetta, joten kannattaa lahtea matkaan avoimin mielin, eika kauhistella eroja Suomeen, silla niita riittaa!

Liikenne oli tietysti oma lukunsa, tuntui etta saantoja ei ollut ja koko ajan joku huudatti torvea. Yleinen kullku muoto meille ilman omaa autoaoli taksi tai pikku bussit, jotka lahti liikkeelle taytena, ja auto kalusto ei yleisesti ottaen ollut kovin uutta...

Niin ja kahviin laitettiin AINA hirveasti sokeria, ellen ollut nopea ja kerinnyt viittomaan etta ei niin paljoa. Samoin kaikki leivoksetkin oli todella imelia. Ruoka oli hyvaa, ja yleensa monta eri lajia, muutama iso lautasellinen poytaan ja jokainen syo omalta lautasen puoleltaan usein leipaa kayttaen (oikealla kadella).



Kaiken kaikkiaan, odotan jo innolla seuraavaa reissua ja etta nakisin taas kaikki sukulaiset ja vihdoinkin meidan vauva nakisi senkin puolen sukua.

Tassa nyt jotain mita akkiseltaan tuli mieleen, kysy jos haluat tietaa lisaa, niin yritan vastailla!

Mielenkiintoista on lukea minkälaisia kokemuksia toisilla ihmisillä on Algeriasta. :) Ymmärsinkö oikein että teillä ei silloin ollut lapsia kun viimeksi kävitte (jos ymmärsin väärin niin anteeksi)?

Meillä on kaksi lasta; toinen vajaa 1 1/2v. sitten reissun aikoihin, toinen reilu 6v. Mietityttääkin että onkohan tuo kuinka raskasta sitten reissata lasten kanssa.

Ihana kuulla että sinut otettiin hyvin vastaan siellä. :) Se minua hirvittääkin että mitenkä ne ihmiset minuun siellä suhtautuu kun olen niin erilaisesta kulttuurista ja kaiken lisäksi en ole muslimi. Kunnioitan kyllä heidän tapojaan/uskontoaan todella paljon mutta paljonkaan en ymmärrä esim. kaikkien " sääntöjen" suhteen. Meillä kun ei mieskään mikään harras muslimi ole vaan lähinnä se vaan näkyy sianlihan/alkoholin käyttämättömyydessä. Mutta eiköhän sitä sinne sopeudu joukkoon mukaan.

Myös minun puhekieleni on englanti; ranskaksi osaan vain tervehtiä, kiittää ja pyytää anteeksi. Arabiaksi pelkästään tervehtiä ja joitakin sanontoja joiden syvempää merkitystä en edes kunnolla tiedä. ;) Kunhan olen tuota miestä kuunnellessa korvan taakse laittanut. Joten taitaa olla parempi etten ainakaan arabiankielen taitojani mene siellä ruokapöydässä esittelemään jotta anoppi ei saa ylimääräsiä sydämentykytyksiä. ;)

Tuota kotitöihin osallistumista olen myös mietiskellyt; jotenkin se on itselle hyvin selvää että kotitöissä autetaan siinä missä muutkin. Mutta olen muualtakin kuullut että siellä päin ei " vieraan" annettaisi tehdä mitään vaan " palvellaan" niin kuin jotain hienompaakin. Ja minä kun olen oppinut siihen että autetaan kun pystytään.

Yksi mikä pyörii mielessä, ehkä vähän hölmökin asia, on pukeutuminen. Mitenkä siellä viitsii pukeutua? Todennäköisesti siellä on reissumme aikaan hyvin lämmin joten kovin paljon ei varmaan olisi mukava päälle laittaa. Mutta mikä on ns. soveliasta pukeutumista? Onko esim. liian paljastavaa jos puen päälleni hihattoman paidan ja hameen? Vai onko parempi pidättäytyä t-paidassa ja vaikka sitten pitkässä mekossa? Miten paikalliset naiset pääosin pukeutuu?

Sanoitkin että naiset otti sinut siellä lämpöisesti vastaan? Kohtasitko minkäänlaista kyräilyä sinua kohtaan? Tottunut täällä Suomessa siihen että vieraat naiset saattaa katsella " uusia tulokkaita" nenän varttaan pitkin joten hieman mietityttää että miten siellä.

Minulle on kerrottu että heti ensimmäisenä meidät viedään rannalle/merelle. On kuulema aivan upea paikka. Olisiko sinulla mitään vinkkejä mihin Algeriassa kannattaa ehdottomasti tutustua? Toki eri kaupungeissa eri paikat mutta noin yleensä (joku ruoka mitä kannattaa kokeilla, tmv.) Vaatteet on ilmeisesti halvempia Algeriassa kuin Suomessa?

No, tulipa tekstiä nyt kerrallaan. Mutta niin paljon pyörii mielessä. Toki mieheltäni olen paljon kysellyt ja kuullut mutta nuo miehet.. niiltä nyt saa niin ympäripyöreitä vastauksia tyyliin " Hyvin siellä pärjää" , " Mukavia ihmisiä ovat" , " Kyllä siellä joku puhuu englantia" , jnejne. ;) Siksipä olisikin kiva saada kommenttia juuri teiltä " ei-algerialaisilta" jotka olette olleet samassa tilanteessa kuin minä. :)



Aurinkoista päivän jatkoa!!

sanoisin, että kysy mieheltäsi mikä on sopivaa. Eli laita tämä asukokonaisuus päälle ihan oikeasti ja kysy onko ok kävellä tässä kadulla/ olla äitisi edessä jne. Hän tietää parhaiten :)

Algeriasta ei ole tietoa, mutta oma mieheni on siitä vierestä Tunisiasta. Tuskin asia niin hirveästi eroaa :)

Ensimmäisellä kerralla vieraillessani mieheni perheen luona, emme asuneet vielä yhdessä, vaan matkustin yksin ja hän oli siellä vastassa. Toisella kerralla olimme jo yhdessä ja kolmannella kerralla oli pieni tyttäremmekin mukana.

Heti alusta saakka tunsin itseni tervetulleeksi vaikka en kieltä osannutkaan. Yksi sisko osaa englantia mutta hän ei asu kotona joten hänen kanssaan pääsin keskustelemaan vain hänen ollessaan kyläilemässä. Muuten keskustelut hoidettiin miehen välityksellä ja elekielellä.

Sukulaisia kävi miestäni tapaamassa, mutta en kokenut kyllä minkäänlaista " tuijottamista" päin vastoin kaikki ovat kyllä uteliaita ja haluavat tietää kovsti elämästämme täällä,

Kotitöihin en osallistunut koska se aivan ehdottomasti kiellettiin, ruoka tarjoiltiin minulle ja miehelleni erilliselle pöydälle, muun perheen istuessa maassa. Kesäisin syövät lähes aina ulkona no paitsi sitten kun syksymmällä olimme ja alkoi sateet niin sitten tietysti ahtauduimme koko joukko keittiöön.



Jonkin verran nähtävyyksiä on joka reissulla katsottu, mutta viimeisellä kerralla kun lapsikin oli mukana niin ei niin kovasti. Mutta taas toisaalta koska tietävät että olen heppahullu ovat ottaneet selvää missä on hevosia ja veli on ajanut meidät sinne päiväksi kuvaamaan hevosia ja sitten olemmekin käyneet siellä joka kerta :)



Vessasta. Meidän perheellä on sekä reikä lattiassa että vessanpytty, mutta ei juoksevaa vettä joten se huuhdellaan itse, mutta ompahan ainakin jotain missä istua. Suihkuakaan ei tietty ole mutta kyllä siellä pesulle silti pääsee.



Avoin mieli reissulle mukaan auttaa lähes kaikissa pulmissa ja erilaisuuksissa.



Niin ja pukeutumisesta. Ihan ekalla reissulla käytin olkapäät paljastavia toppeja mutta toisaalta siellä aurinko paistaa niin kuumasti että minä ainakin palan tuota pikaa joten on turvallisempaa käyttää tavallisia t-paitoja ja sitten käytin pitkiä leveitä hameita. Ei kukaan ainakaan sanonut että joku olisi sopimatonta pukeutumista. Lapsella siinä kotosalla ollessa oli joko t-paita ja shortsit tai sitten pelkkä t-paita joka oli muutamaa numeroa liian suuri ja peitti sekä käsivarsia että sitten roikkui polvissa häntä kun oli vaikea saada ymmärtämään että pitäisi istua jatkuvasti varjossa.



Toivottavasti matkasti onnistuu. Kerro kuulumiset.

Kirjoitin jo pariinkin kertaan pitkan vastauksen, mutta lahettaminen ei jostain syysta onnistunut, joten kokeillaan viela kerran ( talla kertaa tallennan varalta ennen kuin yritan lahettaa¿)



Ymmarsit oiken, viime vierailulla meilla ei viela ollut lasta, joten lasten kanssa reissaamisesta Algeriassa ei ole kokemusta. Panin kuitenkin merkille kuinka lapsi- rakkaita ihmiset ovat siella, joten hoitajista ei varmaan tule olemaan pula, mikali tarve vaatii, ja muutoinkin.



Minut todellakin otettiin perheen jaseneksi heti, itse asiassa jo ennen ensimmaista tapaamista. Joten toivon etta sinullakaan ei tule olemaan ongelmia, vaikka et muslimi olisikaan. Kyrailyyn en onneksi tormannyt, vaan kaikki olivat todella ystavallisia ja aidosti kiinnostuneita, tietysti ihmeteltiin minun vaaleutta ja sita miten onnistuin polttamaan naamani keskella talvea, mutta ei mitaan ikavia katseita tai kommentteja, paitsi yksi ¿lansimaalaistunut¿ naapurin tytto, joka ihmetteli miksi pidan hijabia+ huivia, vaikka eihan minun tarvitse koska olen eurooppalainen.. ; )

Kaikki tapaamani ihmiset oli todella avoimia eivatka loukkaantuneet/ hammentyneet oudoistakaan kysymyksista, vaan vastasivat aina asiallisesti, toisin kuin Suomessa missa ujostellaan usein ihan suotta. Jos jokin asia/ tapa mietityttaa, kysy rohkeasti, uskon etta selittavat enemman kuin mielellaan!

Paikalliset naiset pukeutuvat enimmakseen juuri hijabiin+ huiviin, siis islamilaisittain, mutta varsinkin kaupungeissa nakyi jonkun verran lansimaisiin vaatteisiin pukeutuneita naisiakin, ei tosin kovin paljastaviin. Sinun on varmaan varminta kysya mieheltasi mika hanen/ perheen mielesta on soveliasta sinulle, silla pukeutumis tavat voivat vaihdella aika paljon perheittain, riipuen kuinka ¿uskonnollisia¿ he ovat, itse suosittelisin esim pitkaa hametta ja tunikaa (jotka voi olla todella viileatkin helteella ja samalla suojaa palamiselta), paidan kannattaisi ainkin peittaa olkapaat.







Paikallisilla ¿toreilla¿ kannattaa ehdottomasti kayda, voivat olla aika sokkeloisia, mutta sielta yleensa loytaa halpoja vaatteita yms, jos vain jaksaa ehtia. Paakaupungissa kaytiin sen ¿Marttyyrien monumentin¿ luona, joka oli hyvalla nakoala paikalla, mentiin sinne ¿riippu hissilla¿ (lasikopissa vaijeria pitkin ilmassa), mutta paasee ihan autollakin, jooten se voisi olla ihan kiva lapsillekin



Viela vinkkeina sen verran, etta kannattaa kysella ruoka ja leivos resepteja anopilta ja suvun naisilta, silla itse ainakin opin siella Algerialaisen ruuan ¿perusteet¿, paljon helpompaa kun naki jonkun tekevan ruan, kuin vain arvailla milta jonkin pitaisi maistua. Meilla ainakin mies on kovin innoissaan siita etta osaan nyt tehda ¿kunnon ruokaa¿.

Tuliaiset/ lahjat kuuluu paljon enemman Algerialaiseen kulttuuriin kuin mita Suomessa, joten voisi olla kiva ottaa mukaan jotain pienta erityisesti naisille ja lapsille, esim kauneuden hoitotuotteita/ makeisia(ilman liivatetta ja alkoholia). Itse ainakin sain jotain pienta useista kylapaikoista, joten varsinkin jos kylailette paljon, voi olla kiva ele, tosin ei kukaan siita pahastu vaikka ei heille mitaan olisikaan.



Toivottavasti tasta on edes jotain apua, ja painotan viela etta nama siis minun kokemuksia, eri perheissa/ alueilla voi hyvinkin olla erilaista.

Hyvaa matkan odottelua!

Mieheni on Algerista. Käydään siellä 1-2 kertaa vuodessa, ja ollaan yleensä 2-3kk kerralla.



Meillä on 2 lasta, vanhempi täyttää pian 3v. ja nuorempi 8kk. Lapsethan yleensä sopeutuvat hyvin, joten helppoa on ollut mielestäni heidän kanssaan matkustaa:) Joitain asioita kannattaa kuitenkin ottaa huomioon...no ensimmäisenä tulee mieleen kuumuus. Eli suojaavat, mutta viileät vatteet esim.pellavaa tai puuvillaa, hattu ehdottomasti. En ole meidän lapsilla käyttänyt mitään aurinkovoiteita, vaikka ovat tosi vaaleita. Rannalla ollaan käyty vasta illemmalla, kun aurinko ei enää niin kovin porota. Muutenkin kannattaa välttää päivän kuuminpaan aikaan ulkoilua.

Ja paljon juotavaa!



Hyttysiä on ollut välillä aika paljon. Niiltäkin voi suojautua aika hyvin käyttämällä pitkähihaisia ja lahkeisia vaatteita. On myös elektronisia hyönteiskarkoittimia, jotka laitetaan töpseliin. Itse en niistä tykkää, kun ne voi olla vaarallisia lapsille.



Ruokavalioon kannattaa kiinnittää huomiota. Meillä tyttö sai pahan ummetuksen, kun kaurapuuro, tumma leipä jne.vaihtui vähempikuituisiin vaaleaan leipään ja leivoksiin, croisantteihin...koska siellähän siis syödään aamupalaksi croisantteja, leivoksia, kakkua, tai vaikka vaaleaa leipää ja hilloa.

On vähän vaikeaa selittää 3v. tytölle, että vaikka muut syö herkkuja, niin me syödään luonnonjogurttia ja hedelmiä;) Olenkin aina ottanut kaurahiutaleita mukaan, suosittelen. Ja joistain marketeistä löytyy täysjyvämuroja esim.All brania.

Tämä voi kuulostaa hullulta, mutta se ummetus oli niin kamala etten toivo kenellekään vastaavaa.

Karkkipäivä käsitettä ei siellä myöskään ole, vaan kaikki mukavat aikuiset antaa lapsille karkkia:) Kun mennään kauppaan, saa tyttö sieltä tikkarin, kadulla joku setä antaa purkkaa (hyvää ksylitol purkkaa ei muuten helposti löydy) ja Patisserie-eli leipomosta saa jonkun leivoksen tai keksin. Lapsesta aivan varmasti mukavaa:))



Muutenkin siellä käytetään tosi paljon sokeria! Teehen/kehviin laitetaan tooosi monta lusikallista. Ja kaikki ihmettelee, kun en käytä kahvissa sokeria, enkä laita greipin päälle sokeria.

Niin ja kahvi siellä on yleensä mukillinen kuumaa maitoa, johon laitetaan ihan pieni loraus kahvia sekaan:)



Kyläillessä ei viedä kukkia niin kuin täällä, vaan esim.hedelmiä, jogurttia, tai leivoksia.







Ihmiset on ihania, avoimia, ystävällisiä ja lapsirakkaita. Joten varmasti sinut otetaan hyvin vastaan:)





Kirjoittelen illalla lisää...

Hei Mariyam,



kirjoitit viestissäsi, että karkeissa ei saa olla liivatetta, miksi? Tuo on minulle ihan uusi juttu, kysyin tuossa mieheltänikin, mut ei tiennyt mikä se on.. :)



Yad, mukavaa ja antoisaa matkaa teille, sitä se varmasti tulee olemaan!



Mieheni on Tunisiasta ja perhe on ottanut minut aivan ihanasti vastaan. Kokemukset Tunisiasta ovat aivan ihania, vain positiivisia, samoin kuin ihmiset siellä. Toki maan tapoja, kulttuuria ja uskontoa on hyvä kunnioittaa. Itse en ole muslimi, mieheni sekä hänen perheensä hyvinkin. Ymmärtävät että olen eurooppalainen ja antavat minun elää " euroopalaisittain" . Lähtevät jopa meidän kanssa rannalle, jota muuten eivät tee, ihmettelevät vain miksi haluan ruskettua. Paljastavissa vaatteissa en heidän näkösällään ole, mut ihan t-paidassa ja rannalla topissakin.



Elämä maalla, pois turistikohteista, on ihanaa ja aivan eri maata, se on kokemisen arvoista!



Mukavaa matkaa!



-Suklaa-rusina-

Hei,

mieheni on algeriasta myös ja matkaamme noin kerran vuodessa (mies joskus kahdestikkin) algeriaan.

Meillä on myös pienet lapset mukana ja tosiaan tuo vedenkeitin on ollut matkassa huippu..pienten lasten kanssa kun koko ajan tarvitaan vettä puuroon ja pyllynpesuun, sun muuhun.

Olen ottanut kotoa pienimmälle mukaan puurot sekä maidot jauheena, jota on helppo sekoittaa siihen keitettyyn veteen, eikä vaihdu tuo ruokavalio pienellä matkassa, muuten on kyllä masu sekaisin.

Suklaa-rusinalle:

Liivate eli gelatiini on proteiinia, jota valmistetaan naudan ja/sekä sian nahasta, luista sekä teurasjätteestä...joten siihen tais jäädä teidänkin liivatteen syöminen..

kun nyt katsotte jatkossa miehesi kanssa kaupassa, sitä käytetään joka paikassa, kakuissa, jogurteissa, karkeissa ym..

Meillä on ollut nettikatkoksia enkä näin ollen ole päässyt aiemmin tänne sivustolle ollenkaan. Pääkaupungin lähiseudulle olisi ollut tarkoitus mennä mutta ikävä kyllä meillä matka nyt sittenkin peruuntuu yllättävien menojen takia :( Lykkääntyy ilmeisesti seuraavalle kesälle. Mutta onhan se kesä silloinkin. :)



Kiitos vielä kerran.