Haluan sanoa tämän: olen niin onnekas kun sain lapsia! Elämäni on ihanaa ja niin onnellista!
Tätä ei oikein voi sanoa tuttavapiirissä, jossa on tahattomasti ja tahallisesti lapsettomia ihmisiä. Tahattomasti lapsettomille se olisi julmaa naamaan hieromista. Tahallisesti lapsettomat vain triggeröityisivät ja kuvittelisivat minun "yrittävän todistella jotain" tai "yrittävän vetää heitä samaan jamaan". Jostaik syystä tahallisesti lapsettomien on vaikea uskoa lasten saaminen voi olla elämän paras ja onnellisin asia, vaikkei siitä olisi sen kummemmin edes haaveillut etukäteen. Täällä saa onneksi avautua anonyymisti ja hehkuttaa onneaan! :D :D
Kommentit (107)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla kolme lasta; olen onnellinen heistä. Olen onnellinen äitiydestä. Ja minullakin on täysi oikeus sanoa tämä kenenkään! väittämättä vastaan. Kukaan ei voi kumota minun henkilökohtaista tunnettani millään argumentilla!
Tottakai. Itse säälin silti kovasti naisia, jotka ylpeilevät tällaisella asialla.
t. äiti itsekin - mutta myös paljon muuta :)
Älä puhu itsestäsi. Kukaan ei ole kiinnostunut sinusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko oikeastaan itsekkäämpää tekoa kuin lisääntyminen?
1. Maapallon kantokyky vaarantuu
2. Vastenmielinen ajatus siitä, että juuri minun geenieni pitää levittyä
3. Yksikään lapsi ei ole pyytänyt syntyä kärsimään tähän maailmaan
Suomen kantokyky vaarantuu jos lapsia ei synny.
Niin? Valtiota vartenko pitäisi lisääntyä? :D
- eri
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en haaveile lapsista, mutta kiinnostais kuitenkin kokea vauvakuume. Miten voisi alkaa haluta tehdä lapsi? Olen nainen, lähipiirissä ei ole (pieniä) lapsia.
Lapsettomuus on luonnotonta ja merkki epäkypsyydestä. Synnyttäminen vähentää syöpiä naisilla. Tämä jo osoittaa, että lapsettomuus on luonnotonta.
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään.
Olet ymmärtänyt jotain olennaista elämästä.
Vierailija kirjoitti:
Kuulostat jotenkin vittuuntuneelta etkä aidosti onnelliselta.
Tällainen lause on täysin mitäänsanomaton: "kuulostat jotenkin vittuutuneelta...". Jotenkin?? Lauma veloja hyökkää heti yrittämään kumota toisen kirjoittajan tunteen. Tunne jostain henkilökohtaisesta on subjektiivinen totuus sille, joka tuntee. Siis vain ja ainoastaan kokijalle itselleen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minulla kolme lasta; olen onnellinen heistä. Olen onnellinen äitiydestä. Ja minullakin on täysi oikeus sanoa tämä kenenkään! väittämättä vastaan. Kukaan ei voi kumota minun henkilökohtaista tunnettani millään argumentilla!
Tottakai. Itse säälin silti kovasti naisia, jotka ylpeilevät tällaisella asialla.
t. äiti itsekin - mutta myös paljon muuta :)
Älä puhu itsestäsi. Kukaan ei ole kiinnostunut sinusta.
Siinäpä 'rakastavan' ihmisen - jonkun äidin - kommentti. 🤣
Säälittää, vaikka sääli on sairautta. Lapsestasi voi tulla rappioalkoholisti, narkomaani, vaikeasti mielenterveysongelmainen, rikollinen, tai näitä kaikkia. Onneaan ei voi rakentaa toisten ihmisten varaan, sen on löydyttävä itsestä. Rakkaat ihmiset ja hyvä elämä eivät edellytä biologista vanhemmuutta.
Merkillistä, että tahallisesti lapsettomat tekevät kaikkensa todistellakseen, ettei äitiys voi olla ihanaa. Minulla on lapsia, rakastan heitä, äitiys on hieno asia. Ja nyt velat, prkl, iskekää kanveesiin MINUN tuntemukseni. Omituista, että tahallisesti lapsettomien kuoro on päättänyt, ettei kukaan lapsellinen VOI OLLA ONNELLINEN.
Vierailija kirjoitti:
Sama 😊
Nyt ovat jo aikuisia.
Täälläkin sama! Nyt eivät vielä lähelläkään aikuisuutta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en haaveile lapsista, mutta kiinnostais kuitenkin kokea vauvakuume. Miten voisi alkaa haluta tehdä lapsi? Olen nainen, lähipiirissä ei ole (pieniä) lapsia.
Lapsettomuus on luonnotonta ja merkki epäkypsyydestä. Synnyttäminen vähentää syöpiä naisilla. Tämä jo osoittaa, että lapsettomuus on luonnotonta.
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään.
Synnyttäminen vähentää syöpiä? Miksi sitten on ihan pienten lasten äitejä, joille on tullut syöpä? Onneksi toinen parani, mutta toinen menehtyi ja mies jäi yksin lasten kanssa. Eipä se synnyttäminen ole mikään syöpävakuutus. Syöpä kun voi tulla muuallekin kuin kohdunkaulaan eikä synnyttäminen suojaa siltäkään täysin. Olisi todella itsekästä tehdä lapsia vain koska pelkää syöpää ja kuvittelee sen jotenkin suojaavan itseään.
Mulla on rakkaita lapsia, ja oon heistä tietysti kiitollinen. En silti ole varma, olisinko yhtä onnellinen ilman heitäkin; elämässä kun on niin paljon muutakin ihanaa.
Tuttavapiiristäni löytyy onneton lapsiperhe, tyytyväinen lapseton pariskunta ja epätoivoisesti lasta yrittävä pari.
Onni tai onnettomuus on jokaisen oma. Annetaan kaikkien kukkien kukkia.
Mihin tämä maailma on menossa jos ihminen ei saa olla onnellinen siitä että hän on saanut lapsen. Mitä ihmettä se on keneltäkään pois. No, niiltä se ei ole pois jotka ovat sinuja omien päätöksiensä kanssa lapsiin liittyen. Ne jotka ovat kuvitelleet tehneensä päätöksen mutta eivät ihan kuitenkaan pysty itsevarmasti seisomaan sen takana provosoituvat tällaisista.
Jos joku hehkuttaa tällä palstalla että hän on niin onnellinen kun on hankkinut koiran niin en näe mitään tarvetta yrittää mitätöidä tai kyseenalaistaa hänen onneaan vaikka en itse halua hankkia koiraa. Olen täysin sinut sen asian kanssa etten koskaan halua koiraa. Se ei määrittele minua ihmisenä mitenkään.
Vierailija kirjoitti:
Aivan samoin vela voi olla älyttömän onnellinen ilman lapsia. Täällä voi onneksi nimettömästi hehkuttaa onneaan ettei ole kiljuvia ja rääkyviä penskoja hoidettavana. Ah, mikä ihana hiljaisuus ja oma rauha.
Tottakai vela voi hehkuttaa onneaan. Silti lapsen nimittely "rääkyvä penska" ei osoita fiksuutta, se on vain tökeröä. Fiksu vela voinee käyttää asiallisia ilmaisuja.
Vierailija kirjoitti:
Ihanaa! Minä sain koiran. Lapselliset eivät voi ymmärtää kuinka ihana on koiruliini, jonka kanssa voi tehdä asioita. Lapsi ei kykene loisvaiheen jälkeen toukkanakaan mihinkään muuhun kuin ripuloimaan ja rääkymään. Mitä sen kanssa voi tehdä yhdessä kuin odottaa seuraavaa koliikkikohtausta.
Tässäkin viestissä ilmenee todella ruma kielenkäyttö. Miksi vela ei kykene puhumaan lapsista normaalilla ja neutraalilla taavalla????
Mä luulen että alan haluta lapsia siinä kohtaa ku on jo myöhäistä. Mut en mä niitä ennen haluamis-vaihettakaan voi tehdä. Tänä vuonna pari kertaa oon ajatellut et vauva vois olla kiva kunnes oon tullut järkiini et siitä "vauvasta" pitää olla vastuussa melkein parikytä vuotta ja huonolla tsägällä siitä tulee joku sekopää joka tuo vain harmia elämään. Ei voi koskaan tietää, onhan näitä nähty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
"Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella ja viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla on jälkikasvua."
Miten tämä kuulostaa minusta tosi ihanalta skenaariolta :D
Surullista kun ihminen ei halua kokea elämänsä tärkeintä ihmissuhdetta.
Koira ei korvaa äitiyden kokemusta lapseen. Se on huono korvike.
Sinä et määrää mitä kukakin haluaa kokea. Sain lapsena hoitaa ihan tarpeeksi pienempiä sisaruksia, en todellakaan kaipaa elämääni enää yhtään äitiyden kokemuksia.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mä en haaveile lapsista, mutta kiinnostais kuitenkin kokea vauvakuume. Miten voisi alkaa haluta tehdä lapsi? Olen nainen, lähipiirissä ei ole (pieniä) lapsia.
Lapsettomuus on luonnotonta ja merkki epäkypsyydestä. Synnyttäminen vähentää syöpiä naisilla. Tämä jo osoittaa, että lapsettomuus on luonnotonta.
Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.
Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään.
Kusivittu se ei osaa muuta kuin spämmätä 🥱🤭
Vierailija kirjoitti:
Mukavaa, että sait lapsia.
Sääli, että heillä on epäkohtelias äiti.
Mitään epäkohteliasta ketään kohtaan ei AP:n viestistä ilmene.
Vierailija kirjoitti:
Oletko ihan terve? Eikö sinulla ole mitään muuta elämää? T. Perheellinen
Ei se, että kertoo olevansa onnellinen lapsistaan, kerro muuta kuin että on onnellinen lapsistaan. Ei lasten kanssa elämä mihinkään häivy. Lapset eivät myöskään ole mitenkään irrallinen osio elämästä.
Öö, itse asiassa erittäin monissa lapsiperheissä on koira. Ja yhdessäkään lapsiperheessä koira ei ole vanhemmille lapsia tärkempi. Tämä oli aivan liian helppo, next.