Haluan sanoa tämän: olen niin onnekas kun sain lapsia! Elämäni on ihanaa ja niin onnellista!

Vierailija kirjoitti:

Ihanaa! Minä sain koiran. Lapselliset eivät voi ymmärtää kuinka ihana on koiruliini, jonka kanssa voi tehdä asioita. Lapsi ei kykene loisvaiheen jälkeen toukkanakaan mihinkään muuhun kuin ripuloimaan ja rääkymään. Mitä sen kanssa voi tehdä yhdessä kuin odottaa seuraavaa koliikkikohtausta.

Käy sääliksi ihminen jonka paras ystävä on koira. 

🤣

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan samoin vela voi olla älyttömän onnellinen ilman lapsia. Täällä voi onneksi nimettömästi hehkuttaa onneaan ettei ole kiljuvia ja rääkyviä penskoja hoidettavana. Ah, mikä ihana hiljaisuus ja oma rauha. 

Mitä mieltä ovat vanhempasi siitä että et jatkanut heidän sukuaan?

Ajattelitko vain sinun omaa helppoa elämääsi?

Oon eri. Mutta kamala itsekäs ajatus että pitäisi lisääntyä jotta Oma Suku jatkuu. Ja moni perheen perustanut muuttuu sellaiseksi, että vaan oma perhe kiinnostaa, se on itsekkyyttä. 

Aloitus oli loistava. Saimme taas kokokuvan väkisineläjistä, vastarannankiiskistä, kateellisista, valittajista. Tuollaisia en halua näköpiiriini .

Vierailija kirjoitti:

"Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella ja viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla on jälkikasvua."

Miten tämä kuulostaa minusta tosi ihanalta skenaariolta :D

Surullista kun ihminen ei halua kokea elämänsä tärkeintä ihmissuhdetta. 

Koira ei korvaa äitiyden kokemusta lapseen. Se on huono korvike. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella ja viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla on jälkikasvua."

Miten tämä kuulostaa minusta tosi ihanalta skenaariolta :D

Surullista kun ihminen ei halua kokea elämänsä tärkeintä ihmissuhdetta. 

Koira ei korvaa äitiyden kokemusta lapseen. Se on huono korvike. 

Mistä sinä sen tiedät? Lapsesi voi kuolla tai hylätä sinut. Koirakin kuolee, mutta ei hylkää. Mikä se suuri kokemus?

Luonnollisin tapa saada lapsi on se, että mies laukeaa naisen sisälle ja syntyy rakkauden hedelmä emättimessä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en haaveile lapsista, mutta kiinnostais kuitenkin kokea vauvakuume. Miten voisi alkaa haluta tehdä lapsi? Olen nainen, lähipiirissä ei ole (pieniä) lapsia. 

Lapsettomuus on luonnotonta ja merkki epäkypsyydestä. Synnyttäminen vähentää syöpiä naisilla. Tämä jo osoittaa, että lapsettomuus on luonnotonta.

Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.

Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään.

Ei tästä tullut yhtään vauvakuume. Koen, että tuosta tekstistä huokuu itsekkyys. Mä en voisi tehdä lasta ajatuksena muka turvata oma vanhuus ja lisäksi musta tuntuis pahalta laittaa muut elämäni ihmiset ikään kuin huonompaan asemaan siksi että lisäännyin. Oisko muita tapoja koittaa saada vauvakuume?

t. aiempi vastaaja

Koira tai poikaystävä voi olla ihmissuhde, jota lapsi ei voi korvata. Jos lapsen saaminen johtaa huonoihin ihmissuhteisiin, tai jos lapsi ei myöhemmin ole läheinen kanssasi, voi siitäkin seurata huonoja kokemuksia.

Oli sinulla lapsia tai ei, vanhana mummona vierelläsi voi silti olla vain koira.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan samoin vela voi olla älyttömän onnellinen ilman lapsia. Täällä voi onneksi nimettömästi hehkuttaa onneaan ettei ole kiljuvia ja rääkyviä penskoja hoidettavana. Ah, mikä ihana hiljaisuus ja oma rauha. 

Mitä mieltä ovat vanhempasi siitä että et jatkanut heidän sukuaan?

Ajattelitko vain sinun omaa helppoa elämääsi?

Oon eri. Mutta kamala itsekäs ajatus että pitäisi lisääntyä jotta Oma Suku jatkuu. Ja moni perheen perustanut muuttuu sellaiseksi, että vaan oma perhe kiinnostaa, se on itsekkyyttä. 

Sinä olet onnekas että vanhempasi hankkivat lapsia eivätkä lopettaneet sukua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella ja viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla on jälkikasvua."

Miten tämä kuulostaa minusta tosi ihanalta skenaariolta :D

Surullista kun ihminen ei halua kokea elämänsä tärkeintä ihmissuhdetta. 

Koira ei korvaa äitiyden kokemusta lapseen. Se on huono korvike. 

Mistä sinä sen tiedät? Lapsesi voi kuolla tai hylätä sinut. Koirakin kuolee, mutta ei hylkää. Mikä se suuri kokemus?

Se pitää kokea. Sitä ei voi selittää, koska se on luonnollista ja tärkeää ihmisen onnellisuudelle. 

Ei eläimet hoida poikasiaan ilman onnellisuuden tunnetta jostain tärkeästä. Sellainen tunne on ihmisillekin muodostunut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan samoin vela voi olla älyttömän onnellinen ilman lapsia. Täällä voi onneksi nimettömästi hehkuttaa onneaan ettei ole kiljuvia ja rääkyviä penskoja hoidettavana. Ah, mikä ihana hiljaisuus ja oma rauha. 

Mitä mieltä ovat vanhempasi siitä että et jatkanut heidän sukuaan?

Ajattelitko vain sinun omaa helppoa elämääsi?

Oon eri. Mutta kamala itsekäs ajatus että pitäisi lisääntyä jotta Oma Suku jatkuu. Ja moni perheen perustanut muuttuu sellaiseksi, että vaan oma perhe kiinnostaa, se on itsekkyyttä. 

Sinä olet onnekas että vanhempasi hankkivat lapsia eivätkä lopettaneet sukua.

Mistä sinä minun onnekkuuteni tiedät? Perinnöllinen sairaus jonka takia minun ei kannata lapsia hankkia etteivät saa samaa elämää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella ja viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla on jälkikasvua."

Miten tämä kuulostaa minusta tosi ihanalta skenaariolta :D

Surullista kun ihminen ei halua kokea elämänsä tärkeintä ihmissuhdetta. 

Koira ei korvaa äitiyden kokemusta lapseen. Se on huono korvike. 

Mistä sinä sen tiedät? Lapsesi voi kuolla tai hylätä sinut. Koirakin kuolee, mutta ei hylkää. Mikä se suuri kokemus?

Tiedä mitä? 

Etkö sä uskalla mennä kadun yli, koska voi jäädä auton alle? Mieti nyt uudestaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Aivan samoin vela voi olla älyttömän onnellinen ilman lapsia. Täällä voi onneksi nimettömästi hehkuttaa onneaan ettei ole kiljuvia ja rääkyviä penskoja hoidettavana. Ah, mikä ihana hiljaisuus ja oma rauha. 

Mitä mieltä ovat vanhempasi siitä että et jatkanut heidän sukuaan?

Ajattelitko vain sinun omaa helppoa elämääsi?

Oon eri. Mutta kamala itsekäs ajatus että pitäisi lisääntyä jotta Oma Suku jatkuu. Ja moni perheen perustanut muuttuu sellaiseksi, että vaan oma perhe kiinnostaa, se on itsekkyyttä. 

Sinä olet onnekas että vanhempasi hankkivat lapsia eivätkä lopettaneet sukua.

Kamala sanoa, mutta enpä tiedä. Välillä mietin että jätän lisääntymättä juuri siksi että vanhempani jatkoivat sukua. Koska se kaikki mitä oon heiltä saanut jätti jälkensä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella ja viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla on jälkikasvua."

Miten tämä kuulostaa minusta tosi ihanalta skenaariolta :D

Surullista kun ihminen ei halua kokea elämänsä tärkeintä ihmissuhdetta. 

Koira ei korvaa äitiyden kokemusta lapseen. Se on huono korvike. 

Mistä sinä sen tiedät? Lapsesi voi kuolla tai hylätä sinut. Koirakin kuolee, mutta ei hylkää. Mikä se suuri kokemus?

Se pitää kokea. Sitä ei voi selittää, koska se on luonnollista ja tärkeää ihmisen onnellisuudelle. 

Ei eläimet hoida poikasiaan ilman onnellisuuden tunnetta jostain tärkeästä. Sellainen tunne on ihmisillekin muodostunut. 

Ihminen voi olla onnellinen ilman lisääntymistä. Eläimet hoitaa koska se on niiden luonto - ei onnellisuus. 

Vierailija kirjoitti:

Koira tai poikaystävä voi olla ihmissuhde, jota lapsi ei voi korvata. Jos lapsen saaminen johtaa huonoihin ihmissuhteisiin, tai jos lapsi ei myöhemmin ole läheinen kanssasi, voi siitäkin seurata huonoja kokemuksia.

Oli sinulla lapsia tai ei, vanhana mummona vierelläsi voi silti olla vain koira.

Silloin voi hankkia koiran vanhana, mutta minkään takia ei kannata olla kokematta ihmiselämän tärkeintä ihmissuhdetta, vanhemmuutta omiin lapsiin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

"Mummoiässä koiran ulkoiluttaminen sateella ja viinin lipittely voi tuntua tyhjältä kun muilla on jälkikasvua."

Miten tämä kuulostaa minusta tosi ihanalta skenaariolta :D

Surullista kun ihminen ei halua kokea elämänsä tärkeintä ihmissuhdetta. 

Koira ei korvaa äitiyden kokemusta lapseen. Se on huono korvike. 

Mistä sinä sen tiedät? Lapsesi voi kuolla tai hylätä sinut. Koirakin kuolee, mutta ei hylkää. Mikä se suuri kokemus?

Se pitää kokea. Sitä ei voi selittää, koska se on luonnollista ja tärkeää ihmisen onnellisuudelle. 

Ei eläimet hoida poikasiaan ilman onnellisuuden tunnetta jostain tärkeästä. Sellainen tunne on ihmisillekin m

Yllätys sinulle, mutta ihmiset kokevat ihan samoin. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mä en haaveile lapsista, mutta kiinnostais kuitenkin kokea vauvakuume. Miten voisi alkaa haluta tehdä lapsi? Olen nainen, lähipiirissä ei ole (pieniä) lapsia. 

Lapsettomuus on luonnotonta ja merkki epäkypsyydestä. Synnyttäminen vähentää syöpiä naisilla. Tämä jo osoittaa, että lapsettomuus on luonnotonta.

Oman lapsen hankkiminen on suuri ja paljon tärkeämpi asia kuin nykynaiset ymmärtävät. Katumus lapsen puutteesta tulee 100% varmasti yksinäisyyden iskiessä viimeistään vanhana. Siinä on kyseessä elämän tärkeimmän ihmissuhteen kokemisesta, olemalla vanhempi omalle lapselleen. Se on rakkautta ilman ehtoja ja yhteisen elämän kokemusta.

Omassa lapsessa on parasta se pyyteetön rakkaus lapseen. Oman lapsen elämää haluaa auttaa ja kokea yhdessä. Suhde lapseen on usein koko elämän mittainen eikä sitä korvaa suhde koiraan tai poikaystävään.

Et kyllä vaikuta mitenkään onnelliselta saati tasapainoiselta. 

Sori siitä. 😄

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Koira tai poikaystävä voi olla ihmissuhde, jota lapsi ei voi korvata. Jos lapsen saaminen johtaa huonoihin ihmissuhteisiin, tai jos lapsi ei myöhemmin ole läheinen kanssasi, voi siitäkin seurata huonoja kokemuksia.

Oli sinulla lapsia tai ei, vanhana mummona vierelläsi voi silti olla vain koira.

Silloin voi hankkia koiran vanhana, mutta minkään takia ei kannata olla kokematta ihmiselämän tärkeintä ihmissuhdetta, vanhemmuutta omiin lapsiin. 

Kyllä, se voi olla huono kokemus. Vaikka susta tuntuu, että rakastat lastasi kovasti, lapsi ei rakasta sua ja jopa vihaa sua siinä määrin, että kyseenalaistaa, miksi toit hänet tähän maailmaan.

Vierailija kirjoitti:

Aivan samoin vela voi olla älyttömän onnellinen ilman lapsia. Täällä voi onneksi nimettömästi hehkuttaa onneaan ettei ole kiljuvia ja rääkyviä penskoja hoidettavana. Ah, mikä ihana hiljaisuus ja oma rauha. 

Rahaa ja pää kunnossa. Lähinnä pelottavia tällaiset äidit.