Lue keskustelun säännöt.
Oliko väärin kieltäytyä ottamasta lapsenlasta kesällä viikoksi hoitoon?
11.07.2025 |
Minulla on vain kolmen viikon kesäloma, joka alkaa tämän päivän jälkeen.
Koska lomaa on vähän ja olen todella väsynyt töiden vuoksi, kieltäydyin ottamasta 4v lapsenlasta hoitoon viikoksi. Sanoin, että maksimissaan kaksi yötä käy, mutta enempää en jaksa.
Tuo kieltäytyminen ei ollut helppoa vaan vaati valtavasti henkistä voimaa kieltäytyä. Jotenkin on sellainen tunne, että olisi tavallaan velvollisuus hoitaa lasta kesälomalla.
Mites palstan muut isovanhemmat? Kuinka paljon hoidatte lapsenlapsia lomalla?
Kommentit (126)
Vierailija kirjoitti:
Mikä on niin tärkeää että pitää työntää lapset viikoksi isovanhemmille hoitoon? Aika pitkä aika. Jopa ulkomaille voi ottaa lapset mukaan. Kun tekee lapsia niin on ilman muuta selvää että lapsia ei noin vaan työnnetä jonnekkin kun itseä sattuu huvittamaan. Itse en ollut koskaan hoidossa mummulassa. Naapurissa joskus kun äiti kävi kaupassa. Äiti oli kotiäitinä kun olin pieni, eikä koskaan huokaillut että saisipa penikoista lomaa.
Miksi tässä olisi kyse äidin (tai isän) tarpeista tai huvituksista? Lapsille on tosi hieno juttu päästä mummolaan yökylään ja olen tosi kiitollinen omille ja miehen isovanhemmille siitä, että he ovat aikanaan sen halunneet ja voineet mahdollistaa. Tietenkään kyläilyn ei tarvitse kestää viikkoa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eihän ole mitään velvollisuutta ottaa yhdeksikään yöksi. Itse hoidin lapseni, koska vanhempani ovat kuolleet ja puolison vanhemmat asuu ulkomailla.
Juuri hoidin viikon neljää lapsenlasta ja ihan yksin, kun mieheni eli tenavien vaari karkasi muualle. Olen 72-v ja tenavat ovat 6-13 v. Hauskaa meillä oli, mutta nyt väsyttää. Sallin itselleni juuri puoli levyä suklaata. Ensi viikolla hoidan toisia kolmea lapsenlasta pari päivää. Suklaa ei ehkä enää riitä. Urakan jälkeen taidan ottaa gintonicin ja ihan pari kertaa. En ole lastenhoidon ammattilainen vaan psykiatri. Lapsuus on tärkeää aikaa ja isovanhemmat voivat auttaa paljon vanhempien tukena.
Vierailija kirjoitti:
Munkaan vanhemmat ei ikinä jaksaneet ottaa meidän lapsia luokseen, aina oli niin raskasta ja hankalaa, ja viikonloppu menee hukkaan, kun ei saa haravoitua lasten takia riittävän tehokkaasti ja ties vaikka mitä.
Ei se myöskään lapsille koskaan soitellut, vaikka kaikilla neljällä oli sitten vanhempana jo puhelimetkin ja kivoja ja normaaleja lapsia ja nuoria ovat/olivat.
Meidän olisi vaan pitänyt viedä heitä vanhempieni luokse heidän toivomanaan ajankohtana, istua siististi lasten kanssa kaksi tuntia kahvipöydässä ja sitten poistua.
En sitten koskaan pyytänyt mitään lastenhoitoa. Totesin, että heidänhän se menetys on, jos eivät halua viettää aikaa lastenlastensa kanssa, oppia tuntemaan heitä, olla kiinnostunut heidän ajatuksistaan, huolistaan, mielenkiinnon kohteista, harrastuksista, jne. Minusta meidän lapset oli oikein mainiota, nokkelaa ja hauskaa seuraa.
No, nyt lapset on jo isoja ja aikuisia. Ei
I feel you ja olen pahoillani sinun ja lastesi puolesta. Ei täälläkään kertaakaan ole pyydetty lapsiani kylään, yökylään varsinkaan. Ovat ihania, hauskoja, hyvin käyttäytyviä lapsia eli siitä ei ole kiinni. Jos on ollut joku tiukka paikka että on ollut pakko kysyä apua, vastaus on mietinnän jälkeen "Noh, voi tulla" tai "Saa tulla"... Kysyn mahdollisimman vähän. Koti on heilläkin tosiaan tiptop-kunnossa ja nurmikko lyhyt ja tasainen, niitä on kiva esitellä ns. ystäville kun yritetään itseä nostaa jalustalle. Eipähän lapset sotke ikävästi näitä elämän tärkeitä asioita.
Vierailija kirjoitti:
Meidän 4 vuotias leikkii itsekseen useita tunteja myös mummolassa, katsoo ohjelmaa ja äiti saa huilata. En ymmärrä miksi 4 v on vaativa ikä? Lasta voi kannustaa leikkimään myös yksin.
Meillä mummolassa sama juttu. Lapsi voi katsoa tuntitolkulla televisiota ja me aikuiset voimme tehdä vaikka pihatöitä sillä aikaa. Kun nykylapsilla on rajoitettu ruutuaika, niin mummolassa piirretyt kiinnostavat ihan eri tavalla kuin ennen. Lapsenlapsi katsoo nytkin jotain animaatiota eikä puhettakaan, että kiukuttelisi tai valittaisi. Kun kannustaa lasta katsomaan yksin vaikka YLE Areenaa, niin jää aikaa omalle tekemiselle ja isovanhemmuus helpottuu huomattavasti. Ei tarvita mitään retkiä tai askarteluja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mikä on niin tärkeää että pitää työntää lapset viikoksi isovanhemmille hoitoon? Aika pitkä aika. Jopa ulkomaille voi ottaa lapset mukaan. Kun tekee lapsia niin on ilman muuta selvää että lapsia ei noin vaan työnnetä jonnekkin kun itseä sattuu huvittamaan. Itse en ollut koskaan hoidossa mummulassa. Naapurissa joskus kun äiti kävi kaupassa. Äiti oli kotiäitinä kun olin pieni, eikä koskaan huokaillut että saisipa penikoista lomaa.
Vaikein on tämä 1. luokan jälkeinen kesäloma. Kaupungissamme ei ole järjestetty heille mitää kerhoa kesän ajalle. Kaikki leirit ja muut olen hyödyntänyt ja teen lyhyempiä työpäiviä, mutta silti lapsi joutuu olemaan aika paljon yksin. Isovanhemmat asuvat samassa kaupungissa ja tietävät tilanteen mutta eivät kutsu lasta sinne kylään. Ovat hyväkuntoisia eläkeläisiä ja asuvat taajaman ulkopuolella. Kerran ehdotin yhteistä leivontapäivää mutta mummo sanoi leipovansa nopeammin yksin. Asia siis harvinaisen selvä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun pyydetään hoitamaan lapsenlapsia, ilmoitan tilaavani heille hoitajan kotiin ja maksavani sen. Kertaakaan ei ole kelvannut. Kuulemma ei ole lapsille hyväksi, kun on vieras hoitaja. Minä kun luulin että kyse oli tarpeesta saada lapsille hoitaja, ei lapsen tunteista.
Kylmäävä kommentti. Hoidon tarve ja lapsen turvallisuuden tunteen huomioiminen eivät sulje toisiaan pois.
Jos on tarvetta saada lapselle hoitaja, niin miksi koulutettu ammattilainen ei kelpaa? Päiväkodissakin on vaihtuvat hoitajat eivät sitä pidetä lapsen kannalta pahana. Jos vanhemmilla on oikeasti sellainen tilanne, että lapselle on hoitaja saatava, niin miten ihmeessä siihen kelpaa vain sukulainen, jonka pitää järjetää aikataulunsa uusiksi, kun samaan lopputulokseen eli "turvallinen aikuinen lapsen kanssa" pääsee tilaamalla hoitajan kotiin.
Vai onko niillä lapsen vanhemmilla tarkoitus vain näyttää isovanhemmille näiden paikka eli isovanhemmuus on omien lasten tottelemista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Läheiset ja lämpimät välit isovanhemman ja lapsenlapsen välille voivat kehittyä vain, jos lapsenlapsi nauttii yhdessä vietetystä ajasta, ja kokee olonsa turvalliseksi isovanhemman seurassa.
Tämä on juuri näin. Mummot, jotka julistavat, että mummolassa on mummolan säännöt ja jättävät siihen vedoten nelivuotiaan ulkona yksikseen, saattavat luoda turvattomuuden tunnetta pienelle yökyläilijälle. Tutut rutiinit luovat turvaa, vaikka olisi poissa kotoa. Lämmöllä suhtautuva, aidosti lapsesta kiinnostunut, turvallinen isovanhempi pääsee osaksi lapsen kiintymystä loppuiäkseen.
Viikko on pitkä aika erossa vanhemmista. Nelivuotiaalle ikuisuus.
Loppupelissä se kiintymys ei pitkälle näy. Palvelutaloissa on näitä kymmeniäkin vuosia lapsenlapsiaan hoitaneita ja elämänsä näille uhranneita, joita kukaan ei käy tapaamassa. Isovanhemman kannattaa hankkia elämäänsä muuta sisältöä kuin lapsenlapset, jos mielii elää hyvän vanhuuden.
Omat vanhemmat asuvat niin hankalassa paikassa, käytännössä näkivät lapsia kerran vuodessa. Ex appivanhemmat ovat lähellä ja eron jälkeen kerroin ovat aina meille tervetulleita. Muutama joulukin on vietetty yhdessä. En muista olisivat ikinä olleet missään yötä ilman vanhempiaan, siis isovanhemmillaan. En ikinä kokenut tarpeelliseksi ja etenkin eron jälkeen oli niin paljon omaa aikaakin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on niin tärkeää että pitää työntää lapset viikoksi isovanhemmille hoitoon? Aika pitkä aika. Jopa ulkomaille voi ottaa lapset mukaan. Kun tekee lapsia niin on ilman muuta selvää että lapsia ei noin vaan työnnetä jonnekkin kun itseä sattuu huvittamaan. Itse en ollut koskaan hoidossa mummulassa. Naapurissa joskus kun äiti kävi kaupassa. Äiti oli kotiäitinä kun olin pieni, eikä koskaan huokaillut että saisipa penikoista lomaa.
Vaikein on tämä 1. luokan jälkeinen kesäloma. Kaupungissamme ei ole järjestetty heille mitää kerhoa kesän ajalle. Kaikki leirit ja muut olen hyödyntänyt ja teen lyhyempiä työpäiviä, mutta silti lapsi joutuu olemaan aika paljon yksin. Isovanhemmat asuvat samassa kaupungissa ja tietävät tilanteen mutta eivät kutsu lasta sinne kylään. Ovat hyväkuntoisia eläkeläisiä ja asuvat taajaman ulkopuolella. Kerran ehdotin yhteistä leivontapäivää
Tää on helpompi kuin muut kesälomat, koska melkein tokaluokkalaiselle on helppo hankkia lukiolaisnuori kesähoitajaksi. Lapsi suostuu vielä tottelemaan nuorta ja nuori puolestaan keksii kaikenlaista kivaa tekemistä, johon isovanhemmat ei enää jaksaisi osallistua. Meillä on kolmen perheen lapsen (2 kpl 7v, 2kpl 8 v ja 1 kpl 10v) yhden nuoren peräänkatsottavina eikä parempaa kesää olisi voinut toivoa. Tietenkin tämä maksaa, mutta eikö oma lapsi ole kuitenkin se kaikkein tärkein?
Hoidan ihan yhtä paljon kuin arkenakin, asuu kanssani.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On ehdottomasti oikein. Kaikilla meillä on oikeus käyttää aikamme ja voimavaramme arvojemme mukaisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun pyydetään hoitamaan lapsenlapsia, ilmoitan tilaavani heille hoitajan kotiin ja maksavani sen. Kertaakaan ei ole kelvannut. Kuulemma ei ole lapsille hyväksi, kun on vieras hoitaja. Minä kun luulin että kyse oli tarpeesta saada lapsille hoitaja, ei lapsen tunteista.
Kylmäävä kommentti. Hoidon tarve ja lapsen turvallisuuden tunteen huomioiminen eivät sulje toisiaan pois.
Klassinen tunnekylmän isovanhempipolven kommentti.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Saanko minä nyt mummona kirkkaimman kruunun, kun hoidin lapsenlastani yhtäjaksoisesti (poislukien loma-ajat) arkipäivisin kahden vuoden ajan hänen ollessaan ihan pieni? 👑
Toki 4-vuotiasta pitää ruokkia, viihdyttää, vahtia...Mutta voi varmaan leikkiä osan aikaa itsestäänkin, tarjoaa eri leluja kuin kotona. Ulkoilla voitte yhdessä, käydä kesän tapahtumissa. Sateella Hoplopissa tms sekä ostoskeskuksen leikkipaikoilla.
Oisko naapurissa samanikäistä lasta, voisivat leikkiä yhdessä.
Vierailija kirjoitti:
Toki 4-vuotiasta pitää ruokkia, viihdyttää, vahtia...Mutta voi varmaan leikkiä osan aikaa itsestäänkin, tarjoaa eri leluja kuin kotona. Ulkoilla voitte yhdessä, käydä kesän tapahtumissa. Sateella Hoplopissa tms sekä ostoskeskuksen leikkipaikoilla.
Oisko naapurissa samanikäistä lasta, voisivat leikkiä yhdessä.
Se "itsenäinen" leikki kestää maksimissaan kaksi minuuttia. Sitten kuuluukin "mummi!!!". Siinä kahdessa minuutissa ehtii juuri käymään vessassa.
Ei tässä iässä (55v), enää jaksa olla jatkuvasti lapsen käytettävissä. Varsinkin kun olisi muutakin elämää, joka vaatii huomiota
Vierailija kirjoitti:
Vanhempani olivat 63 -vuotiaita tullessaan isovanhemmiksi. Äiti oli jo eläkkeellä ja isä jäi samoihin aikoihin eläkkeelle. Lapsi oli yhden kerran yökylässä yhden yön ilman meitä. Muuten satunnaisia muutaman tunnin lastenhoitamista kun olimme puolison kanssa ostoksilla tms. Asuimme 300 km päässä isovanhemmista.
Jatkossa eläkkeelle pääsee 69-vuotiaana.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mikä on niin tärkeää että pitää työntää lapset viikoksi isovanhemmille hoitoon? Aika pitkä aika. Jopa ulkomaille voi ottaa lapset mukaan. Kun tekee lapsia niin on ilman muuta selvää että lapsia ei noin vaan työnnetä jonnekkin kun itseä sattuu huvittamaan. Itse en ollut koskaan hoidossa mummulassa. Naapurissa joskus kun äiti kävi kaupassa. Äiti oli kotiäitinä kun olin pieni, eikä koskaan huokaillut että saisipa penikoista lomaa.
Vaikein on tämä 1. luokan jälkeinen kesäloma. Kaupungissamme ei ole järjestetty heille mitää kerhoa kesän ajalle. Kaikki leirit ja muut olen hyödyntänyt ja teen lyhyempiä työpäiviä, mutta silti lapsi joutuu olemaan aika paljon yksin. Isovanhemmat asuvat samassa kaupungissa ja tietävät tilanteen mutta eivät kutsu lasta sinne kylään. Ovat hyväkuntoisia eläkeläisiä ja asuvat taajaman ulkopuolella. Kerran ehdotin yhteistä leivontapäivää
Voi luoja minkälaisia vanhempia teillä on, ja niin monella! Minä olin aikoinani mummon ja papan hoiteissa paljon. Se oli ihanaa aikaa. Ja äitini on ollut aktiivinen lastenlasten hoidossa, 17- vuotias on tänäänkin lähdössä mummolaan junalla. En osannut ajatella että tällainen on mahdottomuus noin monelle.
Ei ole väärin!
Ihmettelen kuka haluaa jättää lapsen viikoksi hoitoon? Kaksi yötä ymmärrän maksimissaan, mutta en viikkoa käsitä?
En pystyisi noin pitkäksi aikaa jättää lapsiani hoitoon. Omat ovat kuitenkin alle 3 vuotiaita
Minä olen 58v vaka-ope ja pojallani on kaksi lasta, 3v ja 6v. Niin kuin kirjoitit työmme on raskasta mutta jos vain voimavarat riittävät, niin lastenlasten kanssa vietetty aika on parasta. Hoidin tänä kesänä viikon ja lisäksi yksittäisiä retkipäiviä. Onnea tulevalle mummille!