Lähihoitajat, kertokaa onko lääkelaskut ollut hankalia

Vaikean niistä laskuista tekee kysymykset ja niiden asettelu. Matematiikka on helppoa kun kaavat pystyy opetella ulkoa.

Kerran koululla tuntui osalle olevan todella vaikea saada laskua oikein, sillä eivät ymmärtäneet kysymystä. Kysymys oli aseteltu niin, että sen pystyi ymmärtämään kahdella eri tavalla. Itsellä on kokemusta joten oli selvä että B tavalla ymmärrettynä tulee myrkyllinen annos lääkettä. Itse lasku tässäkin oli molemmilla tavoilla samanlainen kaava. Loppujen lopuksi niissä tarvitaan tietoa ulkoa opeteltujen laskujen lisäksi. Oikeassa elämässä hyvin harvoin tulee vastaan että lääkäri olisi määrännyt höpöhöpöä tai olisi tullut kirjoitus/pilkku virhe joka pitää ymmärtää, mutta ohjeet täytyy ymmärtää oikein ja annostella oikein. 

Osa laskuista on helppoja, osa vaikeampia.

Liuoslaskut on itselleni vaikeita, enkä niitä ole tarvinnut käytännön työssä.

Mä olen ollut peruskoulussa umpisurkea matikassa, mutta en ole ikinä ymmärtänyt miksi noita lääkelaskuja pidetään hankalina. Ihan 1+1 tasoa suurin osa lähihoitajatasolla. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen niin monesta suusta kuullut, että ne käsittämättömän helpot laskut tuottavat ylitsepääsemättömiä vaikeuksia, että hirvittää missä vaiheessa alkaa tulla isoa vahinkoa.

Jokunen vuosi sitten potilas kuoli morfiiniin, kun hoitaja väsäsi kymmenkertaisen annoksen.

Jep, ja tässä vielä se että vaikka laskut ei suju, työelämä sentään yleensä opettaa esim tietyn lääkkeen annoskoon skaalan edes sinnepäin - että annetaanko sitä morkkua mikro- vai milligrammoissa

Vai oliko se millin vai 10 millin ruiskulla.Noo joa potilas on kuolemansairas kärsivä niin kymmenkertaisen annoksen jälkeen hän kuoli kiitollisena.

Oliko tässä tosiaan kyse siitä, että annos oli laskettu väärin? Vai voisiko virhe liittyä väärään vahvuuteen, että annos onkin vedetty 20 mg/ml ampullasta 2 mg/ml sijaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hitto mitä vatulointia. Lääkkeet pitää annostella oikein. Väärin annosteltu tippa tai injektio voi olla tappava. Siksi ne lääkelaskut PITÄÄ osata. Jos on pieninkään epäilys, ettei niitä hallitse, niin hakeudu sellaiselle alalle, missä ei tarvitse olla lääkkeiden kanssa tekemisissä.

Ei lähihoitajat mitään tippoja eli suonensisäistä lääkitystä hoida.

Aika monta lähihoitajaa oli mm. koronapiikkejä pistämässä.

Ei koronapiikki olekaan suonensisäinen. Olkavarren lihakseen se meni. Yleensä sh pisti ja lh oli työparina apuna kirjaamassa.

Valehtelit ens

Niin valvonnan alla, mutta eivät yksin ja itsenäisesti saa lähihoitajat antaa rokotuksia.

Sairaanhoitajien lääkelaskukokeet ovat olleet vaikeita, jos ei ole hetkeen laskenut. Sitä saa monta iltaa laskea eikä sekään takaa, että osaisi kokeessa. Koetilanne on stressaava. Olen saanut muut kokeet kerralla läpi,mutta yhden jouduin yhden kerran uusimaan. Yhdellä kerralla tein pyöristysvirheen ja sen jälkeen olin niin pettynyt, että en päässyt toistakaan koetta läpi. Sitä kertasin ja luin eri lähteistä sääntöjä, kun ne vaihtelevat, onko lapsen vai aikuisen lääkkeestä kyse. 

Vierailija kirjoitti:

Sairaanhoitajien lääkelaskukokeet ovat olleet vaikeita, jos ei ole hetkeen laskenut. Sitä saa monta iltaa laskea eikä sekään takaa, että osaisi kokeessa. Koetilanne on stressaava. Olen saanut muut kokeet kerralla läpi,mutta yhden jouduin yhden kerran uusimaan. Yhdellä kerralla tein pyöristysvirheen ja sen jälkeen olin niin pettynyt, että en päässyt toistakaan koetta läpi. Sitä kertasin ja luin eri lähteistä sääntöjä, kun ne vaihtelevat, onko lapsen vai aikuisen lääkkeestä kyse. 

Mulla meni yksi sh-opintojen lääkelaskukoe vihkoon sen vuoksi, että kesken kokeen tuli aurallinen migreeni. Sain ottaa lääkettä, mutta ei se tarpeeksi nopeasti auttanut. Kova päänsärky enkä nähnyt kunnolla, niin ei oikein homma sujunut. Ei isoja virheitä, mutta virheitä silti. Jos mulle omalla työpaikalla kesken lääkkeen ottamisen tulisi migreeni, niin aina olisi joku muu joka voisi jatkaa siitä. 

T: Lh+sh

"Valehtelit ensin että lähihoitajat olivat pistämässä. Nyt selvisi että kirjaamassa.

Ei sitä saa kirjatakaan jos ei ole käynyt lisäkoulutusta. Joko tehdään kaikkea tai ei mitään."

https://www.skhole.fi/blogi/hoitotyon-kirjaaminen-hoitajan-oikeus-ja-ve…

velvollisuus

Kirjaamisen ensisijainen tarkoitus on potilaan laadukas hoito. Kirjallisella hoitotyön suunnitelmalla sekä toteutuksen ja arvioinnin kirjaamisella varmistamme hoitoprosessin asianmukaisen toteutumisen, seurannan sekä jatkuvuuden. Kirjaaminen potilaan hoitoa ajatellen käsittää myös potilaan oikeusturvan ja tiedonsaantioikeuden (ks. Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992).

Toissijainen kirjaamisen merkitys on terveydenhuollon ammattihenkilöiden toiminnan lainmukaisuus. Itse ajattelen kirjaamista ennenkaikkea meidän oikeutena. Kirjaamisella voimme todistaa miten olemme toimineet ja mitä olemme tehneet, esimerkiksi potilaan valittaessa jälkeenpäin hoidosta tai kohtelusta. Uskon, että jokainen, joka on joutunut tekemään selvitystä potilaan hoidosta jälkeen päin, on joko kiittänyt itseään hyvästä kirjaamisesta tai todennut että olisi pitänyt kirjata tarkemmin. Sana sanaa vastaan on melko haastava tilanne näissä tapauksissa. Lisäksi kirjaamisella pyrimme varmistamaan toiminnan laadun ja turvallisuuden (Laki potilaan asemasta ja oikeuksista 785/1992 ja Laki terveydenhuollon ammattihenkilöstä 559/1994). Lisäksi kirjattua tietoa voidaan hyödyntää hoitotyön tutkimukseen, kehittämiseen, opetukseen ja arviointiin.