Huh. Näin sitten puistossa kuinka eräs äiti hermostui n. 3-4 vuotiaalleen ja huitaisi avokämmenellä tätä!
miten olisit regoinut?
Kommentit (27)
(sain ainoastaan yhden kommentin)
Itse menin ihan lukkoon kun lapsi tönäistiin maahan rähmälleen ja jätettiin siihen huutamaan. Äiti myös sätti lasta koko ulkoilun ajan. En mä osaa puuttua tuollaisiin tilanteisiin, olen tosi ujo ihminen ja esikoisen äiti. Se tilanne vaivaa minua edelleen.
ainakin sitä minun näkemääni lasta sattui. En ole tottunut näkemään tuollaista. 3
jotka koko ajan sättii lapsiaan ja miestään. Hyvin harvoin näkee kenenkään miehen jäkättävän lapsilleen tai vaimolleen.
Mutta sitten tuo väkivalta on vielä erikseen. Se kun on kaiken muun lisäksi vielä laitonta. Joten kyllä siihen voi puuttua.
Kuten sanottua, näitä sattuu ja mielestäni se on inhimillistä. Mutta toki jos näkisin saman äidin usein ja hän aina läpsisi ja kohtelu olisi muutenkin jatkuvasti henkisesti ala-arvoista (jatkuvaa sättimistä ja arvostelemista jne, tempperamenttiset äidit ei minusta ole niin pahoja, siis jos suuttuu rajusti ja sitten rakastaa rajusti) niin sitten voisin mennä puhumaan äidille että mielestäni hänen tulee tehdä jotain itselleen tai muuten katson asiakseni tehdä hänestä ilmoituksen.
repee, lapsella voi olla uhma päällänsä. En puollustele äidin käytöstä kuitenkaan ja luulen ettäpä äidilläkin on paha olla.
jonka ainoa synti oli se, ettei hän jaksanut polkea vielä pyörällä. Äiti huusi ja raivosi kuin ääliö. Pysähdyimme miehen kanssa tuijottamaan naista lievästi sanoen merkitsevästi, lapsiparka oli lähinnä alistetun näköinen ja itki lohduttomasti.
Äiti oli tosi kiusaantunut kun huomasi tuijotuksemme, ja melkein väkivalloin kiskoi lapsen mukaansa, asenteella " vittu nyt sä mogasit mut, enksmä saa edes karjua sulle" .
Lapsi oli tosi pieni, reilusti alle 5v.
eli rakasti rajusti ja huusi rajusti. Pelkäsin häntä aivan mielettömästi pienenä. Temperamenttisuus on pelottavaa, jos se tarkoittaa sitä, ettei koskaan tiedä, mistä tuulee.
Samoin näin tässä yhden " temperamenttisen" äidin lapsia. Onko se sitten kiva, että lapset melkein lentävät pelosta seinille tilanteessa, jossa on uhka, että joku suuttuu? Ja syynä joku tosi pieni juttu, aivan mitätön aikuisten välinen erimielisyys vaikka pyyhkeen paikasta?
senkin idiootti, siinä on poljin, polje polje...
Jarruta saatana.. idiootti, se vipu siinä on JARRU.. sitä kun painaa vauhdi hidastuu, etkö sä idiootti tajua. tais jäädä ne uudet kengät hankkimatta, kun et osaa edes jarruttaa.
Lapsi oli tosi surullinen ja niiskutti lopulta. ISä jatkoi mikä itkupilli meillä täällä on mukana ja nauroi kunnolla.
En voinut olla puuttumatta asiaan ja sanoinkin, että onkohan isukilla " vähän" väärä asenne asiaan. Sain väistää etten saanut nyrkistä.
että tällästä
Hyvä kun puutuit! Toivottavasti mies edes hetken miettii asennettaan.
Sinulle, joka kerroit lapsesta, jonka ainut synti oli ettei jaksanut polkea - saattoihan olla, että jaksaa, mutta oli vaan hankala. Meidän poika ei ole vielä neljääkään, ja tänään jaksoi hienosti polkea 4 km matkan. Saattaa silti tehdä tenän ihan lyhyelläkin matkalla, eikä silloin kyse ole siitä, ettei jaksaisi polkea. Ei tosin tietenkään oikeuta huutamiseen tai muuhun huonoon kohteluun, ja onneksi toistaiseksi hermot ovat pitäneet (vaikka joskus on tehnyt tiukkaa ;-)
On minuakin lyöty ja saanut remmiä. Enpä hypi vanhempieni silmille ainakaan..
Harva menee sanomaan yhtään mitään vaikka vastaavaa näkee.
Vaikea uskoa että itse olisin mitään sanonut. Olisin varmaan sitten myöhemmin kotona kironnut: " Olisi pitänyt sanoa..." =/
Voihan kyseessä silti olla väsymys vaikka normaalisti jaksaisikin polkea. Joskus me aikuiset olemme väsyneempiä kuin tavallisesti.
suomalaisvanhempi hyväksyy lapsen fyysisen kurittamisen, mistä voi tietysti sit seurata, että näitä " opettavaisia" isejä ja äitejä näkee myös ulkosalla lastensa kanssa ja pääsee jakamaan lasten kurjan kohtelun:(
kamalaahan tuollainen on, eikä mitenkään puolusteltavissa. Mutta kyllä se on mielestäni inhimillistä äidille, joka valvoo vuositolkulla, eikä ole mitään apuvoimia koskaan olemassa, vaan on jaksettava 24 tuntia vuorokaudessa.
Ihan yhtä " inhimillistä" , halveksittavaa, epäreilua ja laitonta. Jostain syystä naisten lapsiin kohdistamaa väkivaltaa aina kuitenkin hyssytellään.
Vierailija:
kamalaahan tuollainen on, eikä mitenkään puolusteltavissa. Mutta kyllä se on mielestäni inhimillistä äidille, joka valvoo vuositolkulla, eikä ole mitään apuvoimia koskaan olemassa, vaan on jaksettava 24 tuntia vuorokaudessa.
Sattuuhan sitä...