Mitä tarkoittaa, että eron jälkeen pitää olla yksin?
Onko se pelkästään sitä, ettei hanki uutta vakavaa suhdetta vai pitääkö myös kevyistä suhteista pidättäytyä?
Onko kaikilla tosiaan niin, että varsinaisen eron jälkeen vasta tehdään "erotyötä" ja pohditaan syitä? Entäs ne, jotka ovat pohtineet niitä jo pitkään ennen asumuseroa ja varsinaista päätöstä erosta? Mitä merkitystä tällä on?
Jos on jo vuosikaudet parisuhteessa ollessa tuntenut itsensä yksinäiseksi niin pitääkö sitten väkisin olla yksinäinen eron jälkeenkin, koska säännöt?
Näkemyksiä?
Kommentit (68)
Vierailija kirjoitti:
Ketään ei haittaa jos naisella on uusi poikkis millisekunnin kuluttua erosta, mutta miehen oletetaan viettävän 2-3 vuotta yksin toipilaana ettei kukaan netissä pahastu.
Justiinsa. Eiköhän sillä miehellä ole se uusi tyttöystävä useimmiten valmiiksi katsottuna jo paljon ennen eroa.
"Pintatasolla huumavaiheessa keskustelua on. Kun ei mennä vaikeisiin aiheisiin itsensä kanssa."
On menty niihinkin. Omiin virheisiin ja epäkohtiin. On keskusteltu tarpeista ja peloista. Helppoa toki uuden ihmisen kanssa keskustelusta tekee se, ettei syyttävä sormi osoita kumpaakaan. Paitsi tietysti itseämme osoitamme niistä asioista, mitä olemme tunnistaneet. Niistä on puhuttu aika paljon.
Vierailija kirjoitti:
Uskon että tällä tarkoitetaan tilannetta, että on erosta sekaisin ja siksi heittäytyy vääristä syistä vääriin ihmisiin. Ei erota esim. toksista suhdetta tai antaa lupauksia toiselle joita ei pystykään pitämään. Olisiko tarkoitus selkiyttää omat ajatukset, ettei loukkaa ketään tai itseään.
Muuten en ota kantaa. Itsekin käsittelin yhden eron jo suhteen aikana, toisen jälkeen en vieläkään ole kunnossa. Kaataisin ongelmani vain toisen niskaan, jos nyt yrittäisin suhdetta. En osaisi ajatella, mikä on minusta johtuvaa, mikä suhteesta ja mikä toisesta osapuolesta.
Tää on tosi hyvä!
Lisäisin kuitenkin, että jos erosta on tosi lyhyt aika niin sitä helposti kuormittaa uuden kumppanin jauhamalla niitä erojuttuja uudelle kumppanille ja vähän kuin käyttämällä sitä terapeuttina. Siinä saattaa tulla uusi ero pikapuoliin. Yksi tapa pilata välit onkin juuri puhua jatkuvasti exästä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon että tällä tarkoitetaan tilannetta, että on erosta sekaisin ja siksi heittäytyy vääristä syistä vääriin ihmisiin. Ei erota esim. toksista suhdetta tai antaa lupauksia toiselle joita ei pystykään pitämään. Olisiko tarkoitus selkiyttää omat ajatukset, ettei loukkaa ketään tai itseään.
Muuten en ota kantaa. Itsekin käsittelin yhden eron jo suhteen aikana, toisen jälkeen en vieläkään ole kunnossa. Kaataisin ongelmani vain toisen niskaan, jos nyt yrittäisin suhdetta. En osaisi ajatella, mikä on minusta johtuvaa, mikä suhteesta ja mikä toisesta osapuolesta.
Tää on tosi hyvä!
Lisäisin kuitenkin, että jos erosta on tosi lyhyt aika niin sitä helposti kuormittaa uuden kumppanin jauhamalla niitä erojuttuja uudelle kumppanille ja vähän kuin käyttämällä sitä terapeuttina. Siinä saattaa tulla uusi ero pikapuoliin. Yksi ta
Entä jos kertoo itsestään ja omista virheistään eikä exästä niinkään?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kun on eroon päätynyt, niin silloin on syytä analysoida syyt (myös oman toimintansa puolelta), oppia virheistään, oppia paremmaksi osallistumaan seuraavaan parisuhteeseen. Sitä se eläminen yksin on.
Miksei itseään paranna sitten jo suhteen aikana niin ei tarvitsis koskaan erota?
Mun puoli ongelmista oli se, että kumppani ei omista tarpeistaan johtuen kyennyt kunnolla minun tarpeisiini vastaamaan, sitten olin kitkerä ja ymmärrettävästi vielä vähemmän hän halusikaan niihin vastata. Yhdessä todettiin, että meidän päämäärät ei sovi yhteen.
Uuden puolison kanssa on esim läheisyydestä samanlainen näkemys, jonka myötä mun huonoimmat piirteet on paljon helpompi pitää kurissa. Ei kannata loputtomiin yrittää iskeä kuutiota pyöreään reikään, ei kaikki sovi yhteen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaa, että jos lähtee pakkomielteisesti etsimään uutta periaatteella "joku se on oltava" niin ei siitä hyvä seuraa.
Itsekin olin tehnyt eroa vuosia etukäteen. Sinkkuna olin sitten jokusen kuukauden, itselleni ihan riittävästi, minkä sitä voi kun sielunkumppani tuli vastaan. Uuteen huonoon suhteeseen ei kannata kuitenkaan suinpäin heittäytyä, sitä sillä tarkoitetaan. Ja oma osuus ongelmista olisi hyvä olla itselleen selvitettynä ennen seuraavaa yritystä.
Aikamoinen tuuri sulla kävi että vuosien parisuhteen jälkeen se sielunkumppani sattui tulemaan vastaan just silloin kun olit pari kk sitten eronnut!
Ei se puhtaasti tuuriakaan ollut. Aika paljon olin eroa edeltävinä vuosina pohtinut, mitkä ne asiat on jotka toisessa hiertää, mitkä on asiat joissa minä hierrän ja millaisen ihmisen kanssa sopisin oikeasti yhteen niin, että olisi onnellista ja harmonista.
Sitten kun olin sinkku ja tällainen ihminen tulikin vastaan, niin en jäänyt enää arpomaan (niinkuin tämänkin palstan ketjuista näkee että moni tekee) olisiko sittenkin parempi joku toinen tuollainen tai mitä nyt kun tällainen tuli, vaan olin itse valmis ja tiesin että tässä on jotain hyvää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tarkoittaa, että jos lähtee pakkomielteisesti etsimään uutta periaatteella "joku se on oltava" niin ei siitä hyvä seuraa.
Itsekin olin tehnyt eroa vuosia etukäteen. Sinkkuna olin sitten jokusen kuukauden, itselleni ihan riittävästi, minkä sitä voi kun sielunkumppani tuli vastaan. Uuteen huonoon suhteeseen ei kannata kuitenkaan suinpäin heittäytyä, sitä sillä tarkoitetaan. Ja oma osuus ongelmista olisi hyvä olla itselleen selvitettynä ennen seuraavaa yritystä.
Aikamoinen tuuri sulla kävi että vuosien parisuhteen jälkeen se sielunkumppani sattui tulemaan vastaan just silloin kun olit pari kk sitten eronnut!
Ei se puhtaasti tuuriakaan ollut. Aika paljon olin eroa edeltävinä vuosina pohtinut, mitkä ne asiat on jotka toisessa hiertää, mitkä on asiat joissa minä hierrän ja millaisen ihmisen k
"Tuli vastaan" eli marssit heti deittisovelluksiin oitis ja siellä sitten kohtasit uuden? Todennäköisesti näin.
Sarkasmisisi kertoo vain itsestäsi.