EI ENÄÄ YDINVOIMAA!

Meillä on monta kuukautta lämmintä ja aurinkoista. Kyllä se pitää voida käyttää hyväksi! Kanala jostain puhuin tosiaan MYY tuottamaansa sähköä verkkoon, kun sitä ei itse tarvitse!! Tuulivoima siis huolehtii tilan energiansaannista, mutta myös maksaa itseään takaisin myymällä itse sähköä ja toisaaltaan alentaa sähkön oston tarvetta.



Taitaa olla niin, että ydinvoiman kannattajat puhuu rahasta ja ympäristön ystävät ympäristöstä. No raha ja tehdä oikein ei varmaan kohtaakaan näissä asioissa. Tuntuu tosiaan siltä, että ydinvoiman kannattajat luulee sähkön tulevan pistorasiasta eikä viitsi miettiä ja pelätä niitä rankkoja ratkaisuja joita energian saamiseksi tehdään.



Ydinvoima ei ole koskaan turvallista. Pahimmillaan se on satojen tuhansien ihmisten murha ja vuosikymmenien kärsimys. Niin paljon kuin itsekin tykkään uida ydinvoimalan lauhdevesissä niin en käsitä sitä kuinka joku voi haluta lisää ydinvoimaa.

Jokaista tuuli- ja aurinkoenergialla tuotettua tehoyksikköä kohti tarvitaan varavoimaa. Siis kun ei aurinko paista tai ei tuule, pitää sahkö tuottaa jollain varmalla tavalla. Joka siis tarkoittaa käytännössä isoa voimalaitosta. Nyt sitten viherihmiset voi aivan vapaasti valita kivihiili- turve- tai ydinvoimalan välillä. Jos valitsee jonkun kahdesta ensimmäisestä, valitsee hiilidioksidin lisäämisen. Joka taas kiihdyttää kasvihuoneilmiötä.



Tämä varavoima -vaatimus johtuu siitä, että sähköä ei voi varastoida. Onko termi perusvoima tuttu? Aurinko ja tuuli eivät ole perusvoimaa.

Vierailija:

- entäpä sitten ydinonnettomuusriski, joko vilpitön onnettomuus tai tahallinen terroriteko? Haluammeko todella kylvää maamme täyteen potentiaaleja maamme tuhoajia? Tshernobylin ympäristö ei palanne koskaan asumiskelpoiseksi.

Joka vuosi kuolee satojatuhansia ihmisiä pienhiukkasten aiheuttamiin sairauksiin. Hiukkasten joita kivihiilivoimala syytää taivaalle.



Kun tapahtui pahin ydinvoimalassa (Tsherbobyl), joitain kymmeniä ihmisiä kuoli. Suomessa ei vastaavaa pitäisi tapahtua. Venäjällä sen sijaan voi hyvinkin tapahtua uudestaan. Ostamalla venäläistä ydinsähköä tuetaan tätä toimintaa. Tuottamalla se sähkö kotimaassa voidaan valvoa miten se tuotetaan ja miten laitoksia operoidaan.

pahiten saastuneilla alueilla johtuen Tshernobylin aiheuttamista sairauksista. Samoin alueella syntyy paljon epämuodostuneita tai muuten sairaita lapsia, esim. Homelissa Valko-Venäjällä yli viidennes syntyvistä lapsista on edelleen sairaita. Ei ollut ennen Tshernobylin räjähdystä.

Vierailija:

Joka vuosi kuolee satojatuhansia ihmisiä pienhiukkasten aiheuttamiin sairauksiin. Hiukkasten joita kivihiilivoimala syytää taivaalle.

Kun tapahtui pahin ydinvoimalassa (Tsherbobyl), joitain kymmeniä ihmisiä kuoli. Suomessa ei vastaavaa pitäisi tapahtua. Venäjällä sen sijaan voi hyvinkin tapahtua uudestaan. Ostamalla venäläistä ydinsähköä tuetaan tätä toimintaa. Tuottamalla se sähkö kotimaassa voidaan valvoa miten se tuotetaan ja miten laitoksia operoidaan.

Mitä muita käyttekelpoisia perusvoimavaihtoehtoja on olemassa kuin kivihiili- tai ydinvoimalat? Perusvoiman määritelmän mukaisesti tarvitaan isoja laitoksia joita ajetaan täydellä teholla jatkuvasti. Lisäksi voidaan käyttää pienempiä yksiköitä joita ajetaan uusiutuvilla enegianlähteillä ja joiden teho vaihtelee. Säätövoimana käytetään esim. vesivoimaa. Teepä vähän taustatyötä ja selvitä vaikka aluksi miten sähkönjakelu- ja tuotanto toimii.

Vuoteen 2005 mennessa 50 oli kuollut suoraan säteilystä aiheutuneisiin sairauksiin.



Ja tämä oli siis seurausta siitä kun tapahtui pahin mahdollinen onnettomuus laitoksella, joka oli vanhaa tekniikkaa ja jonka kaikki turvajärjestelmät ohitettiin tarkoituksella.

Oikeasti luvut on paljon suuremmat.

Esimerkiksi juuri tuolla Homelissa on leukemiatapaukset nousseet 50% samoin muut syövät. Valko-Venäjällä kokonaisuudessaan sydänsairaudet, diabetes ym. nousseet kymmeniä prosentteja. Ukrainassa tehdyn tutkimuksen mukaan 3 miljoonasta säteilylle altistuneesta 84% on sittemmin sairastunut ja osa näistä ihmisistä kuollut.

Mielestäni on vähän turhaa väittää, ettei nyt kysymyksessä ole " kivihiili vs. ydinvoima" tai " turve vs. ydinvoima" -asetelma. Joka kieltää perusvoiman tarpeen ei liene kovinkaan paljon todellisuudessa perehtynyt asioihin, ja vouhkaamalla muka ympäristöystävällisenä (vaikkakin varmaan vilpittömästi) tosiasiassa kannattaa ympäristölle epäedullisempia ratkaisuja. Turve voi toki olla täydentävänä elementtinä, koska se on kuitenkin parempi kuin kivihiili, ja sitähän maassamme riittää.



Ydinvoima ei ole enää sulostuttamassa lapsenlapsenlapsiemme elämää, koska uraanivarojen (löytämättömienkin) on arvioitu riittävän maksimissaan 65-80 vuodeksi. Ja kuten sanottu, jos ydinvoimaa lisärakennetaan maailmassa paljonkin, niin tuo 40 vuotta saattaa olla mahdollinen. En kuitenkaan ymmärrä, että minkä vuoksi tulee ihan vain vastustamisen ilosta vastustaa ratkaisua, joka antaa meille lisäaikaa kehittää MUITA, ekologisempia energiamuotoja? Ydinvoima ei kasvihuoneilmiön voimistumista boostaa.



Sen sijaan en voi muuta kuin hymähtää heille, jotka ihan vakavissaan esittävät tuulivoimaa ydinvoiman vaihtoehtona.. :) Tiedättekös, tuulivoimalla voi ihan optimaalisimmissa olosuhteissakin tuottaa vain noin 5-10% Suomen energiantarpeesta (ja tämä tarkoittaisi siis jokaisen tuulisen ryteikön valjastamista). Ja tässä pitää muistaa se, että aina kun ei vain tuule. Ydinvoiman osuus energiantuotannossa on tällä hetkellä noin neljännes maamme tuotetusta energiasta. Eli todellakin tarvitaan energiatehokkuuden lisäämistä, energiankulutuksen vähentämistä ja melkoisia ratkaisuja tutkimuspuolelta, ennen kuin tuo koko saadaan täytettyä, toivottavasti kotimaisin voimin.

Tarvisko sitten lisää ydinvoimaa?

www. chernobyl. info



Sanottakoon vielä että minä en vastusta ydinvoimaloita mutta silti pitää Tshernobylin seurauksista puhua totta.

Tällä ei ole siis mitään tekemistä nykyisten ydinvoimaloiden kanssa. Tuossa faktaa:





Tuhoutunut reaktori edusti epävakaaksi tiedettyä RBMK-1000-tyyppiä, jota on käytetty vain Neuvostoliitossa 1980-luvun puoliväliin asti. Se oli grafiittihidasteinen ja polttoaine oli sijoitettu 1 600 paineputkeen, joista höyry siirtyi suoraan turbiinihallin generaattoreihin. RBMK-reaktori, joka oli tarkoitettu myös tuottamaan plutoniumia aseteollisuuden käyttöön, tunnetaan useista suunnitteluvioistaan ja onnettomuudelle alttiista suunnittelustaan.



Onnettomuuden mahdollistivat RBMK-reaktoreille tyypilliset ominaisuudet ja suunnitteluviat. Toisin kuin länsimaiset reaktorit, RBMK on eräillä tehoalueilla luonnostaan epävakaa, mikä aiheutti hallitsematonta tehonnousua. RBMK:n säätösauvojen kärjissä oli absorbaattoriaineen sijaan grafiittia, joka kiihdyttää reaktiota. Kun säätösauvat työnnetään reaktoriin, reaktio aluksi kiihtyy. Lisäksi länsimaisista kevytvesireaktoreista poiketen RBMK:n hidastinaine on tulenarka grafiitti, jonka syttyminen yhdessä laitokselle ominaisten turvallisuuspuutteiden kanssa mahdollisti valtavat radioaktiiviset päästöt reaktorista ympäristöön. Lisäksi onnettomuusyönä reaktoria käytettiin turvallisuusohjeiden vastaisesti.



Tapahtumien kulku



Lauantaina huhtikuun 26. päivänä voimalan neljännen reaktorin määräaikaishuollon alkaessa, oli sovittu tehtäväksi koe, jossa selvitettäisiin, pystyykö hidastuva generaattori tuottamaan sähköä jäähdystysjärjestelmälle niin kauan, että varajärjestelmät saadaan päälle. Jotta koe voitiin tehdä, mm. hätäjäähdytysjärjestelmä ja reaktorin pikasulkujärjestelmä kytkettiin määräysten vastaisesti pois päältä. Reaktorin tehoa pudotettiin sallitun raja-arvon alapuolelle.



Reaktorin teho pudotettiin normaalista 3,2 GW lämpötehosta 700 MW:iin. Ilmeisesti kokeen viivästymisestä johtuen tehonpudotus päädyttiin tekemään liian nopeasti, jolloin reaktorin todellinen lämpöteho putosi vain 30 MW:iin. Reaktorin normaalisti tuottaman fissiotuotteen xenon-135 pitoisuus alkoi nousta. Reaktorin teho oli alarajalla, joten sitä päätettiin lisätä 200 MW:iin. Xenon-135:n neutroniabsorption ylittämiseksi säätösauvoja päätettiin vetää reaktorista ulommas kuin turvallisuusmääräykset sallivat. Myös vesipumput, joita generaattorin oli tarkoitus käyttää, oli käynnistetty. Veden virtaus ylitti turvallisuusmääräykset, ja koska myös vesi absorboi neutroneja, täytyi sitä kompensoida vetämällä säätösauvoja ulos. Reaktoria käytettiin vaarallisessa ja epävakaassa tilassa.



Koe alkoi 01:23:04 paikallista aikaa. Reaktorin epävakaa tila ei näkynyt hallintalaitteissa mitenkään. Kahdeksasta jäähdytyspumpusta neljä suljettiin. Virtauksen hidastuessa jäähdytysneste kuumeni reaktion kiihtyessä ja alkoi kiehua, jolloin putkiin syntyi höyrytaskuja.



Reaktorin operaattoreilta ja kokeen valvojalta puuttui koulutus reaktorin käyttäytymisestä kokeen alhaisella tehoalueella. Sitä ei oltu suunniteltu käytettäväksi, kuten sitä kokeessa käytettiin. Itse asiassa sen suunnittelijat tiesivät reaktorin epävakaaksi valitulla tehoalueella, minkä vuoksi reaktorin käyttö kokeen tavoin oli yksiselitteisesti kielletty. Toisin kuin länsimaissa, operaattorien odotettiin ajavan reaktoria vain suunnitellusti, eikä koulutusta poikkeustilanteisiin juuri ollut annettu.



Kello 01:23:40 käyttäjät painoivat hätänappia, joka pudotti kaikki säätösauvat reaktoriin sen pysäyttämiseksi. Länsimaisilla reaktoreilla tapahtuma on lähes hetkellinen, mutta RBMK:ssa operaatio kesti 18-20 sekuntia. Edetessään säätösauvojen kärjet syrjäyttivät hetkittäisesti jäähdytysnesteen, ja koska kärjissä oli grafiittia, reaktio kiihtyi. Lämpötila nousi reaktorissa niin paljon, että sen metalliosat alkoivat pehmetä ja säätösauvat jumittuivat.



Kevytvesireaktoreissa jäähdytysveden syrjäytyminen ja höyrystyminen vaimentaa itsestään ketjureaktiota, mutta RBMK:n tapauksessa se ruokkii sitä: kello 01:23:47 reaktorin teho nousi 30 GW:iin, kymmenkertaiseksi normaalista. Tämä oli liikaa reaktorin jäähdytysputkille ja kannelle, jotka rikkoutuivat hetkessä valtavan paineennousun ja höyryräjähdyksen johdosta. Reaktorin ytimeen pääsi ilmaa, jolloin happi sytytti hetkessä hidastinaineena olleen grafiitin. Neuvostoliitossa ydinvoimalaitoksiin ei rakennettu suojarakennusta, koska reaktori oli suunniteltu siten, että kunnollisen suojarakennuksen rakentaminen olisi ollut hyvin kallista ja hankalaa. Reaktorista vapautuvien korkeapaineisten radioaktiivisten kaasujen, savun, hiukkasten ja kappaleiden sekamelska pääsi siis lähes esteettä ulkoilmaan.



Yksi työntekijä kuoli räjähdyksessä ja toinen kuuman höyryn aiheuttamiin palovammoihin. Räjähdykset sytyttivät noin 30 tulipaloa, mukaan lukien kolmosreaktorin rakennuksen katon.

Jos ja kun nämä kaksi asiaa on vastakkain.

Ei ole mitään järkeä väitellä siitä pitäisikö ydinvoimaa lisätä vai vähentää, tai mistään vaihtoehtoisista energianlähteistä.



Eikö pitäisi ihan ensimmäiseksi keskittyä sähkön kulutuksen vähentämiseen?

Eli kyllä tuota hanketta on pakko jo suunnitella. Ei se hätääntyminen sitten 10v päästä tuota sitä sähköä, on pakko vähän ennakoida.

Samaan aikaan on poistettava käytöstä vanhentuneita laitoksia. Kysymys on siis myös siitä millä nämä korvataan. Ja isoa kivihiili- tai turvevoimalaa ei voi millä tahansa korvata.

saataisiin paljon enemmän aikaan paljon lyhyemmässä ajassa.

Nyt kaikki mammat koneet kiinni ja sähkönsäästöön!

BUahahha