Ikää 46v ja mietin yliopistoon hakemista, mutta mietin olenko liian vanha
Taustalla AMK-tutkinto ja alan maisteriopintoihin pääsisi hakemaan tällä pohjalla. Opintojen alettua sitten katsottaisiin pitääkö suorittaa jotakin opintoja lisää.
Mietin vain, että olenko jo liian vanha? Jos ensi kevään haussa hakisin ja pääsisin opiskelemaan, niin olisin opintojen alkaessa jo 47v. AMK:sta olen valmistunut puoli vuotta sitten ja teen alan töitä.
Kommentit (91)
Vierailija kirjoitti:
Mene töihin
Sä voisit opetella ääliö lukemaan.
Avoin yliopisto on mt-ongelmaisten naisten terapiaharrastelua. Kyttäilevät siellä komeita miehiä.
Itse en veisi opiskelupaikkaa nuorelta, joka sen oikeasti tarvitsee. Joka vuosi moni nuori jää ilman mitään opiskelupaikkaa ja on vaarassa syrjäytyä. Ei ole mikään hyvä asia keräillä tutkintoja.
Vierailija kirjoitti:
Olen 70 ja haen opiskelemaan.
Olen moniongelmainen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Et ole liian vanha. Eläkeikääsi on vielä vähintään 23 vuotta
Ja yli viisikymppiset vastavalmistuneet on kovaa valuuttaa työmarkkinoilla? 😆😂
Ovat ikäluokkaa, joka on tottunut tekemään töitä, soittamaan puhelimella, tervehtimään, tulemaan ajoissa töihin, olemaan erossa kännykästä, ovat vielä luku- ja kirjoitustaitoisten ikäluokkaa, ymmärtävät ettei kaikkia kesäviikonloppuja voi olla lomilla festareiden takia jne jne jne... Eivät lakoa ja ahdistu joka pikku töyssystä ja tarvitse terapiaa jos joutuvat jotain työnkuvaan sisältyvää "ei oo mun juttu"-hommia tekemään. Näin rekrytoijan näkökulmasta ihan kiinnostava vaihtoehto, kunhan eivät ihan rapakuntoisilta vaikuta haastattelussa.
Vierailija kirjoitti:
En luopuisi työpaikasta näinä aikoina. Olisiko opiskelu mahdollista tai jaksaisitko/haluaisitko opiskella työn ohella?
Miksi mä työpaikastani luopuisin? Mä olen tehnyt AMK-tutkinnon töiden ohessa ja ihan on kyllä tarkoitus opiskella myös yliopistossa töiden ohessa.
Ap
Koskaan ei ole liian vanha oppimaan uutta. Miettisin kyllä työllistymisen mahdollisuuksiakin eli onko ala työllistävä ja opiskelisin mahdollisuuksien mukaan työn ohella.
On se ihan hullua, että keski-ikäiset ei ole niin haluttuja työmarkkinoilla kuin nuoremmat. Useimmiten 45-55v on just parhaassa työntekoiässä. Ovat ahkeria ja tunnollisia ja pikkulapsivaihe ohi. Ei siis tiedossa ä-lomia tai poissaoloja lasten vuoksi. Meilläkin töissä juuri tuon ikäiset ja vanhemmat on niitä, jotka ovat vähiten pois. Ei juurikaan saikkuja edes. Nuorilla ei ole enää nykypäivänä samanlaista sisua ja tunnollisuutta kuin vanhemmilla. Ja sitten tuollaisia vanhempia hyvin usein syrjitään ja halutaan nuorta ja energistä tiimiä.
Vierailija kirjoitti:
Itse menin yliopistoon 18-vuotiaana ja kyllähän me naurettiin niille keski-ikäisille jotka siellä on. Proffakin sanoi suoraan että ovat harrastamassa.
Tommonen muille nauraminen kertoo kyllä sivistyksen puutteesta. Mikä ala? Mietin, että itsehän olet ollut vielä nuori ja naiivi pentunen,mutta että jos proffakin nauraa,niin ois kiinnostavaa tietää mikä ala kyseessä(jos proffakin noin sivistymätön)..
AP: hae ihmeessä!! Enemmän se vanhana harmittaa jos ei ole toteuttanut unelmiaan kuin jos on! Ja opiskelu ei ole koskaan turhaa. Elämä on oppimista ja tässä ollaan matkalla, koskaan ei olla "valmiita".
Vierailija kirjoitti:
Itse en veisi opiskelupaikkaa nuorelta, joka sen oikeasti tarvitsee. Joka vuosi moni nuori jää ilman mitään opiskelupaikkaa ja on vaarassa syrjäytyä. Ei ole mikään hyvä asia keräillä tutkintoja.
Jos ei tuoreilla tiedoilla ja hillittömillä ensikertalaisten kiintiöilläkään selviä edes pääsykokeesta niin joutaakin jäädä rannalle. Rimaa on laskettu jo niin paljon, että kaikenlaista täysin avutonta ja järjestelmän kädestä taluttamaa tolloa pursuaa sisään. Kursseja helpotetaan kun eihän näitä muuten saada valmistumaan. Metsään on menty siinä, että uskotellaan kaikkien voivan ryhtyä mille tahansa alalle ja keskivertoa tyhmemmätkin sitten kuvittelevat itsestään liikoja. Meillä on työvoimapula-aloha ja niihin tarvitaan tekijöitä. Jos ei nuori mitään paikkaa saa näillä helpotuksilla, lienee turvallista todeta ettei rahkeet vaan riitä ja ohjata etsimään työpaikkaa näiltä aloilta. Paikat pitää jakaa kykyjen, ei iän mukaan. Näin saadaan parhaat osaajat yhteiseksi hyödyksi.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan palkkaisi 53-vuotiaan kun on 23-vuotiaita tarjolla?
Minä palkkaisin. Nykynuoret on raskaita työyhteisöissä. Asenne on muuttunut rehvakkaaksi ja kuvitellaan, että osataan kaikki, voidaan valita mikä huvittaa ja vähätellään kokeneempien vuosikausien ammattitaitoa. Lisäksi vanhempainvapaat, halu vaihdella työpaikkaa ovat rasite. 50v+ ovat hyvin sitoutuneita työntekijöitä.
Ap ilmeisesti nainen, kukaan mies ei pohtisi ikäänsä. Mutta tosiaan naiselle vaihdevuosien kynnyksellä vaatii vähän enemmän, että saa sen opiskelupaikan jos yliopistoon aikoo, muutoin on kaikki kotiinpäin.
Opiskelen lääkiksessä, kandivaihe nyt ja tulen valmistumaan kahden vuoden päästä. Täytän sinä vuonna, kun valmistun 51. Olen jo miettinyt, että lähden vielä erikoistumaan eli olen 57, kun valmistun erikoislääkäriksi. Itse olen laskeskellut, että jos vain terveyttä riittää, ehdin olla työelämässä 20 vuotta ja eläköityä lääkärin työstä noin 77 ikäisenä.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kukaan palkkaisi 53-vuotiaan kun on 23-vuotiaita tarjolla?
Kuka 53v? Jos mä pääsen opiskelemaan 47-vuotiaana, niin olen valmistuessani 49v. Työkokemusta alalta löytyy tuossa kohtaa useita vuosia. Paljonko työkokemusta sillä 23-vuotiaalla on?
Ap
Vierailija kirjoitti:
Itse en veisi opiskelupaikkaa nuorelta, joka sen oikeasti tarvitsee. Joka vuosi moni nuori jää ilman mitään opiskelupaikkaa ja on vaarassa syrjäytyä. Ei ole mikään hyvä asia keräillä tutkintoja.
Onhan tuo törkeää, ei sitä voi luovuttaa kenellekään, kohta joku ehdottaa että luopuisit elämästäsi jonkun nuoren vuoksi.
En ole saanut vakituista työtä +50-vuotiaana ja AMK-tutkinnon jälkeen.
Niinpä nyt syksyllä aloitan YAMK-tutkinnon. Jollain sitä pitää yrittää päästä eteenpäin työelämässä.
Pääsykokeessa pärjäsin nuoremmille, työnhaussa en.
Tsemppiä AP:lle!