Miksi tyhmillä ihmisillä on varmat mielipiteet kaikista asioista, vaikka eivät ole edes kunnolla perehtynyt yhteenkään asiaan?

Vierailija kirjoitti:

Ei ihmiset jaksa nykyään ajatella. Kaikki pitää pureskella heille valmiiksi. Kun joku tällainen "pureksija" osaa vakuuttavasti selittää jonkin asian, oli se sitten totta tai ei, niin ihmiset uskovat.

Ei ihmiset osaa myöskään keskustella. Ikään kuin jokainen keskustelu olisi sota, josta selviää vain yksi voittaja.

Siksi että he eivät ajattele aivoillaan, vaan uskovat kaiken mitä joku heidän mielestään auktoriteetti sanoo. Ja tätä toitottavat muille. Ja yleensä alkavat myös kontrolloida ja ahdistuvat jos joku muu tekee toisin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Dunning-Kruger-efekti. Mitä vähemmän jostain asiasta tietää, sitä enemmän siitä luulee tietävänsä, ja tyhmemmät ihmiset eivät omasta rajallisesta maailmastaan katsoen hahmota muiden ihmisten tietämyksen laajuutta.

Tämän näkee monesti älämölössä, jossa haukutaan "asiantuntijoita". Kyllä, ihminen joka vaikka on tutkinut jonkun vesistön ja liittyvien jokien tilaa kaksi vuosikymmentä, tietää asiasta enemmän kuin kuukauden mökillään viettävä mökkiläinen, joka katselee järveä alkoholin sumentamin silmin rannalta käsin.

Entä jos katselee rannalta jaloin?

Tuo kommentti oli juuri semmoinen tyhmä.

Kiitos kommentista älyn jättiläiselle.

Vierailija kirjoitti:

Siksi että he eivät ajattele aivoillaan, vaan uskovat kaiken mitä joku heidän mielestään auktoriteetti sanoo. Ja tätä toitottavat muille. Ja yleensä alkavat myös kontrolloida ja ahdistuvat jos joku muu tekee toisin.

Aivot eivät varmaan riitä käsittelemään suurempaa määrää erilaista tietoa 

Vierailija kirjoitti:

Siksi että he eivät ajattele aivoillaan, vaan uskovat kaiken mitä joku heidän mielestään auktoriteetti sanoo. Ja tätä toitottavat muille. Ja yleensä alkavat myös kontrolloida ja ahdistuvat jos joku muu tekee toisin.

Teetkö sinäkin oman tutkimuksesi netissä? 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi että he eivät ajattele aivoillaan, vaan uskovat kaiken mitä joku heidän mielestään auktoriteetti sanoo. Ja tätä toitottavat muille. Ja yleensä alkavat myös kontrolloida ja ahdistuvat jos joku muu tekee toisin.

Teetkö sinäkin oman tutkimuksesi netissä? 

No minulla on aika hyvä äly ja intuitio, jos tarkoitat vaikka k-rokoteasiaa, niin toimi siinäkin.

Vierailija kirjoitti:

Ne luulevat olevansa niitä besserwissereitä. Joka asiaan pitää kommentti heittää vaikka ei ois hajuakaan asiasta. Raivostuttavaa.

Kaikkitietävä pätijä on nykyään entistä helpompi olla. Pikaisella googlauksella saa eteensä yksipuolisen mutta eksaktin, vakuuttavasti artikuloidun ja perustellun määritelmän asiasta kuin asiasta. 

Ja pätijyys meissä kaikissa kytevä piirre, joka kömpii ulos pölyttyneestä pesästään, kun sille otollinen aihe nostetaan pöydälle.

Kaikkein hauskinta on, että se tyhmin ja kovaäänisin nostetaan yleensä aina vielä joksikin pikkupomoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Siksi että he eivät ajattele aivoillaan, vaan uskovat kaiken mitä joku heidän mielestään auktoriteetti sanoo. Ja tätä toitottavat muille. Ja yleensä alkavat myös kontrolloida ja ahdistuvat jos joku muu tekee toisin.

Teetkö sinäkin oman tutkimuksesi netissä? 

No minulla on aika hyvä äly ja intuitio, jos tarkoitat vaikka k-rokoteasiaa, niin toimi siinäkin.

Pitihän se arvata. Tai sitten olet trolli. 

Kaikilla ihmisillä on tuollainen käsitys. Älykkyyden tasolla ei yleensä ole mitään tekemistä asian kanssa.

Aivot nyt vaan toimii niin.

Dunning-Kruger-efekti ei välttämättä ole mikään oikea empiirisesti todettavissa oleva ilmiö. Se perustuu puutteelliseen tutkimusasetelmaan ja tilastomatematiikan osaamattomuuteen. Useimmat, jotka siihen efektiin viittaavat - ehkä omaa vajavaista älykkyyttään korostaakseen - eivät ole koko tutkimusta lukeneet, viittaavat vain viihdelehtien artikkeleihin, jotka ovat samaa väärinymmärrystä täynnään.

Tutkimus tehtiin jo valmiiksi fiksujen korkeakouluopiskelijoiden joukossa. Yksinkertaistettuna: koehenkilöt tekivät opetetusta aineesta tentin, ja sitten heiltä kysyttiin itsearvio, miten he osasivat. Hypoteesi oli se, että heikosti menestyneet arvoivat osaamistaan yläkanttiin ja todella taitavat ja osaavat ehkä hieman alakanttiin. 

Ongelma oli siinä, että arvosana-alue, josta voitiin valita, oli alhaalta sekä ylhäältä rajoitettu, eikä näissä tenteissä edes useimmiten ole symmetrinen: Yksinkertaistettuna esim. arvosana 4 (hylätty tuli ehkä suoritustasolla 0..33%. Arvosana 10 ( kiitettävä) suoritustasoalueella 96% .. 100%. Muut arvosanat jaoteltiin tasaisesti 34% - 95%. Ongelma on siinä, että "hylätty" oli joko täysin nollasuoritus tai heikko suoritus, rajatapauksissa opiskelija ei ehkä tarkkaan tiennyt, mihin kouluarvosanaan absoluuttinen suoritustaso  johtaisi. Niin tyhmä kukaan ei ole, että tyhjän paperin jättämällä arvioisi saavansa vitosen ? Heikosti suoriutuneet saattoivat olla optimistisen toiveikkaita, eivät välttämättä tyhmyytensä takia. Kiitettävän saaneita taasen rajoittaa vaatimattomuuden pitäminen hyveenä. Tällöin tuollaisen kokeen itsearvioinnit luovat valmiiksi Dunning-Kruger - jakauman, koska heikot ovat toivorikkaita ja hyvät hillitsevät kerskailua. 

Ilmiön voi toistaa esimerkiksi näyttämällä mustavalkoisia värisävykortteja, täysin pikimustasta täysin valkoiseen, koehenkilöille annetaan näitä arvioitavaksi satunnaisesti, ilmoittamalla, että sävyt ovat satunnaisia ja sekoituksia. Tummuuden aste pitää arvioida prosenteissa 0.00% - 100.00%. Voi olla hyvin varma,. että Dunning-Kruger-ilmiö pysytään toistamaan tässäkin subjektiivisessa arvioinnissa, vaikka koehenkilö ei arvioisi itseensä liittyvää, vaan näköaistimustaan ja etukäteisoletuksiaan. Väitän, että pyöreä nolla ja täysi 100% jäävät osuuttaan vähäisemmäksi, koska inhimillisyyteen kuuluu aina pieni epävarmuus, ja kyseinenkin tutkimusasetelma kerjää välttämään täysin varmoja arviointeja.