Onko KAJ yhden hitin ihme?

Ymmärtääkseni Vöyrissä on säilynyt varhaisemman ruotsin maskuliini-feminiini-neutri jako hieman norjan tapaan.

KAJ esimerkikis sanoo joskusa "hon" kun viittaa vanhaan feminiinisukuiseen sanaan.



Grundsprååtsissa taas en ja ett ovat muuttuuneet pelkäksi ein-artikkeliksi

Ymmärrän hyvin, että monien mielestä Mikaelin tauoton huutaminen korostaa hänen öykkäriyttään ja typeryyttään. Mä itse uskon, että öykkäriyttä ja typeryyttä voisi ilmentää myös vaikka kuiskaamalla. Moniulotteisempi rekisteri olisi tehnyt Mikaelin hahmosta mulle kiinnostavamman.

Toisaalta riittävän taitava näyttelijä kyllä kykenee luomaan hahmon niinkin, että rekisteri pysyy suunnilleen samana. Tommy on koko sarjan ajan yhtä kiltti ja säyseä ja puhuu aina yhtä pehmeästi, mutta hän iskee pienenpienin elein suoraan katsojan sieluun ja sydämeen. Mä joissain kohdin nauroin itseni tärviölle ja lopuksi paruin itseni tärviölle häntä seuratessani.

Täällä saa kai hyppiä asiasta toiseen? Hypin silti.  Pohjanmaan pikkukunnissa puhutaan ruotsia niin voimakkaalla murteella, että sen ymmärtäminen hyvin ruotsin kieltä osaavalle suomea äidinkielenään puhuvalla voi olla mahdotonta.  Aasinsilta sairaalaverkostoon:   Vaasassa on syytä säilyttää täyden palvelun päivystävä keskussairaala, jotta hoitoa voidaan tarjota myös ruotsinkieliselle vahvalle murrealueelle. EI Kokkkola eikä etenkään Seinäjoki selviäisi.  

Mä olen kiinnittänyt huomiota sellaiseen yksityiskohtaan, että KAJ ainakin kerran tietoisesti uhraa kieliopillisen korrektiuden riimityksen vaatimuksille. "Positiva hälsoeffektar", he laulavat, vaikka oikea muotohan on effekter. Vai onko tuokin mahdollisesti vöyrinmurteen piirre, jota mä suomenkielisenä maallikkona en vain tunnista?

Vierailija kirjoitti:

Täällä saa kai hyppiä asiasta toiseen? Hypin silti.  Pohjanmaan pikkukunnissa puhutaan ruotsia niin voimakkaalla murteella, että sen ymmärtäminen hyvin ruotsin kieltä osaavalle suomea äidinkielenään puhuvalla voi olla mahdotonta.  Aasinsilta sairaalaverkostoon:   Vaasassa on syytä säilyttää täyden palvelun päivystävä keskussairaala, jotta hoitoa voidaan tarjota myös ruotsinkieliselle vahvalle murrealueelle. EI Kokkkola eikä etenkään Seinäjoki selviäisi.

Täällä kuuluu hyppiä asiasta toiseen. Onko ruotsinkielisellä Pohjanmaalla siis vielä voimakkaampia murteita kuin Kaj'n käyttämä vöyri? Suomenkielisenä pokkaruotsin puhujana olen tänä vuonna sattuneista syistä oppinut ymmärtämään puhuttua vöyriä yllättävän hyvin. Myönnän kyllä, että kun näen heidän tekstejään kirjoitetussa muodossa, vaivun epätoivon partaalle ellen suorastaan kierähdä sen yli. Eikös Kokkola muuten ole vahvasti kaksikielinen kaupunki?

Perinteisesti närpiötä on pidetty vaikempana.

Myös  Kokkolan seudun maalaismurteet ovat haastavia. 

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Päähenkilöistä eli Mikael on valitettavasti henkilöohjattu yksioikoisesti hirveäksi möykkääjäksi. Hahmosta ja näyttelijästä olisi ollut enempäänkin, jos vain hänen olisi annettu käyttää myös sordiinoa. Kirkkaimpana tähtenä loistaa Tommyn esittäjä, joka ansaitsisi työstään Grammyn (ja luultavasti jonkun palkinnon siitä vielä saakin).

 

Mikaelia on tosiaan raskasta kuunnella, mutta mieleen tuli, että tällä halutaan tuoda esiin se, että hän on epävarma ja siksi öykkäri. Jos hän olisi maltillisempi, voisi saada vaikutelman, että hän olisi fiksu ja ovela. 

Samaa mieltä. Lisäksi minusta karikatyyrimäisyydellä korostetaan asian filosofista puolta. Pomo voi olla huutava hirviö tai epävarma pehmo, ja silti menee pieleen. Hyvän ja pahan taistelu on välillä näennäistä ja absurdia. Lisäksi huutava

Minä luulen että Mikaelin hahmo on pääasiassa hahmon esittäjän itsensä eli Joel Rönnin kehittämä. Olen kuullut, että hänellä on jo ennen tv-sarjaa ollut vastaava hahmo, jonka ympärille hän on sitten lähtenyt kehittämään tv-sarjaa. Halln-sarjan idea on alunperin Joel Rönnin ja hän on sitten jossain vaiheessa pyytänyt Axelia avuksi käsikirjoittamaan ja tuottamaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

 Päähenkilöistä eli Mikael on valitettavasti henkilöohjattu yksioikoisesti hirveäksi möykkääjäksi. Hahmosta ja näyttelijästä olisi ollut enempäänkin, jos vain hänen olisi annettu käyttää myös sordiinoa. Kirkkaimpana tähtenä loistaa Tommyn esittäjä, joka ansaitsisi työstään Grammyn (ja luultavasti jonkun palkinnon siitä vielä saakin).

 

Mikaelia on tosiaan raskasta kuunnella, mutta mieleen tuli, että tällä halutaan tuoda esiin se, että hän on epävarma ja siksi öykkäri. Jos hän olisi maltillisempi, voisi saada vaikutelman, että hän olisi fiksu ja ovela. 

Samaa mieltä. Lisäksi minusta karikatyyrimäisyydellä korostetaan asian filosofista puolta. Pomo voi olla huutava hirviö tai epävarma pehmo, ja silti menee pieleen. Hyvän ja pahan taistelu on v

Ehkä tähän genreen kuuluu myös karikatyyrit ja ylinäytteleminen, ja katsoja tietää joka hetki  katsovansa ulkopuolelta  näytelmää eikä eläydy juoneen tai rooleihin, kuten vaikkapa Titanicissa

Mun mielestäni ylinäytteleminen kuuluu vain ns. puskateatteriin, ja sitähän Halln ei edusta. Sitä paitsi sen hahmoista ainoastaan Mikael on ylinäytelty, tai ainakin yksitoikkoisesti näytelty. Tommy, Gun ja Emilia ovat hyvin hienovaraisia.

Jonan hahmoakin on moitittu ylinäytellyksi, mutta mun mielestäni se ei sitä ole. Tietoisen yliystävällinen Jona toki on, kuten rooli edellyttää, ja lisäksi hän kertaalleen sydämistyy niin, että vastaa jatkuvasti huutavalle Mikaelille samalla mitalla. Mutta se on vain hetkellinen kuohahdus ennen kuin hän taas palaa normiolotilaansa.

Pohjanmaan rannikkokunnissa murteet eroavat keskenäänkin paljon, tunnistavat toistensa kotikunnan murteesta. Kokkolassa pärjää murteen puolesta kouluruotsilla, eikä pelkästään ruotsia puhuvia ole paljon. Vaasa selkeämmin kaksikielinen, mutta ei vahvaa murretta.   Myös eteläpohjalaismurteet eroavat eri kunnissa  toisistaan  selkeästi, sielläkin kotikunnan tunnistaa murteesta.   Duudsonit taisivat aloittaa kotiseutumurteen ylpeän ja häpeilemättömän esilletulon, myöhemmin Tähkä ja Elonkerjuu.  Nyttemmin muitakin, ja nyt mukaan ylpeästi KAJ.

Vierailija kirjoitti:

Pohjanmaan rannikkokunnissa murteet eroavat keskenäänkin paljon, tunnistavat toistensa kotikunnan murteesta. Kokkolassa pärjää murteen puolesta kouluruotsilla, eikä pelkästään ruotsia puhuvia ole paljon. Vaasa selkeämmin kaksikielinen, mutta ei vahvaa murretta.   Myös eteläpohjalaismurteet eroavat eri kunnissa  toisistaan  selkeästi, sielläkin kotikunnan tunnistaa murteesta.   Duudsonit taisivat aloittaa kotiseutumurteen ylpeän ja häpeilemättömän esilletulon, myöhemmin Tähkä ja Elonkerjuu.  Nyttemmin muitakin, ja nyt mukaan ylpeästi KAJ.

Kiinnostavaa, kiitos! Muotoilisin kuitenkin niin, että KAJ ei tullut mukaan murrebuumiin "nyt" vaan 16 vuotta sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Pohjanmaan rannikkokunnissa murteet eroavat keskenäänkin paljon, tunnistavat toistensa kotikunnan murteesta. Kokkolassa pärjää murteen puolesta kouluruotsilla, eikä pelkästään ruotsia puhuvia ole paljon. Vaasa selkeämmin kaksikielinen, mutta ei vahvaa murretta.   Myös eteläpohjalaismurteet eroavat eri kunnissa  toisistaan  selkeästi, sielläkin kotikunnan tunnistaa murteesta.   Duudsonit taisivat aloittaa kotiseutumurteen ylpeän ja häpeilemättömän esilletulon, myöhemmin Tähkä ja Elonkerjuu.  Nyttemmin muitakin, ja nyt mukaan ylpeästi KAJ.

Kiinnostavaa, kiitos! Muotoilisin kuitenkin niin, että KAJ ei tullut mukaan murrebuumiin "nyt" vaan 16 vuotta sitten.

Aivan, se oli vain se Kaj-buumi, joka tuli nyt. 

Vierailija kirjoitti:

Näin että Linnan juhlien kutsuja on alkanut tippua postiluukuista. Mahtaakohan pojat saada kutsua? Olisi outoa jos eivät saisi...

TottaKaj saavat kutsun. Varmaan myös Erica, vaikka eivät tp:n kanssa tavanneetkaan.   

Vierailija kirjoitti:

Ymmärtääkseni Vöyrissä on säilynyt varhaisemman ruotsin maskuliini-feminiini-neutri jako hieman norjan tapaan.

KAJ esimerkikis sanoo joskusa "hon" kun viittaa vanhaan feminiinisukuiseen sanaan.



Grundsprååtsissa taas en ja ett ovat muuttuuneet pelkäksi ein-artikkeliksi

Vöyrissä on ollut kolme sukua, mutta nuoremmat puhujat eivät enää juuri tee eroa maskuliinin ja feminiinin välillä, vaan sekä maskuliini että feminiini ovat usein han. Myös KAJ'n pojat ovat sen verran nuoria, etteivät enää juuri erottele feminiiniä. Esimerkiksi Kom ti byinin braso eli kokko on feminiini mutta "an tänds med EU-blankettan" eli se onkin muuttunut feminiiniksi.

Kolmen suvun systeemi on / on ollut käytössä myös monissa muissa ruotsin murteissa. Se voi näkyä viittauspronominin ja määräisen artikkelin lisäksi vaikkapa omistuspronominissa, epämääräisessä artikkelissa, määräisessä loppuartikkelissa ja adjektiivin taivutuksessa.

Kokkolan seudulla sukujärjestelmä on lähes kadonnut eli tilanne on samanlainen kuin vaikkapa englannissa tai suomessa. 

Korjaus äskeiseen: brasoon viitataan sanalla (h)an eli se on muuttunut feminiinistä maskuliiniksi. 

Mulle tuo Kjell on vanha tuttavuus jo vuosien takaa, ja olen joskus kuunnellut hänen bändiltään muutaman biisin. Jossain vaiheessa fanitin aktiivisemmin Turisasta ja Finntrollia, joissa suomenruotsalaiset laulajat, ja silloin muistan lukeneeni jotain heidän ruotsinkielisiä haastattelujaan, ja siinä yhteydessä törmäsin myös Kjelliin ja hänen bändiinsä.

Vierailija kirjoitti:

Mulle tuo Kjell on vanha tuttavuus jo vuosien takaa, ja olen joskus kuunnellut hänen bändiltään muutaman biisin. Jossain vaiheessa fanitin aktiivisemmin Turisasta ja Finntrollia, joissa suomenruotsalaiset laulajat, ja silloin muistan lukeneeni jotain heidän ruotsinkielisiä haastattelujaan, ja siinä yhteydessä törmäsin myös Kjelliin ja hänen bändiinsä.

Ach, Finntroll!

Vierailija kirjoitti:

Itse menin 1990-luvulla Dragsivikin  "oppimaan rutsia" mutta humasinkin erottavani pampuusiruotsin murteita korvakuulolta. Gummipittien ja pampuusien ero oli tuolloin aika selvä ja ymmärsin aika nopeasti kuinka huonosti körsnäsläiset osasivat suomea. Tärkeää oli saada ylppäreistä suomesta I+ koska I-- esti pääsyn ylioppilaaksi vaikka muut olisivat menneet todella hyvin. Junalla menessä Pännaisten kohdalla alkoi Pampas ja se tunnetaan nimellä baket Bännes (Pännaisten jälkeen). Tämä sana tuli mieleen kun Axel totesi heidän siirtyneen bucketlist vaiheessta baket bucket list-vaiheesseen, kaikki on bucket listilitä saavutettu.

Mahdatko vielä olla paikalla sinä dragsvikiläinen? Kiinnostuin tuosta Baket Bännes -ilmauksesta. Ymmärsin ensin, että Pampas alkoi vasta Pännäisten jälkeen etelästä matkustettaessa ja ajattelin, että Vöyri ei sitten kuulukaan varsinaiseen pampuusialueeseen (kun kunta on siis paljon etelämpänä kuin Pännäinen). Mutta taisitkin tarkoittaa pohjoisen suunnasta tulevaa junaa, jolloin Pännäinen olisi Pampaksen pohjoisraja? Vai kuinka? Entä mikä mahtaisi olla Pampaksen eteläraja?

Mielenkiintoista tietoa vöyrinkielestä tipahtelee ketjuun, kiitos! Osaatko sinä asiantuntija kertoa, miksi persoonapronomineista on kadonneet akkusatiivit? Ihan vain kuluneet pois? Kaj siis puhuu ja kirjoittaa usein tyyliin "jag såg hon/han" eikä "henne/honom" (siis ihmisistä puhuttaessa). Sanotaanko näin muissakin pohjalaismurteissa vai onko tämä vöyriläinen erikoisuus?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Itse menin 1990-luvulla Dragsivikin  "oppimaan rutsia" mutta humasinkin erottavani pampuusiruotsin murteita korvakuulolta. Gummipittien ja pampuusien ero oli tuolloin aika selvä ja ymmärsin aika nopeasti kuinka huonosti körsnäsläiset osasivat suomea. Tärkeää oli saada ylppäreistä suomesta I+ koska I-- esti pääsyn ylioppilaaksi vaikka muut olisivat menneet todella hyvin. Junalla menessä Pännaisten kohdalla alkoi Pampas ja se tunnetaan nimellä baket Bännes (Pännaisten jälkeen). Tämä sana tuli mieleen kun Axel totesi heidän siirtyneen bucketlist vaiheessta baket bucket list-vaiheesseen, kaikki on bucket listilitä saavutettu.

Mahdatko vielä olla paikalla sinä dragsvikiläinen? Kiinnostuin tuosta Baket Bännes -ilmauksesta. Ymmärsin ensin, että Pampas alkoi

 

vasta Pännäisten jälkeen etelästä matkustettaessa ja ajattelin, että Vöyri ei sitten kuulukaan varsinaiseen pampuu

Sanoisin että se on ensimmäinen  ruotsinkielinen asema Pohjanmaan radalla kun etelästä   tullaan Pietarsaareen. Pampas on laajempi käsite alkaen Kristiinan kaupungin Siipyystä.ja loppu  Terijärvelle nykyisessä.Kronovyssä