Onko KAJ yhden hitin ihme?
Kommentit (8890)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gummipittien? Mitäs ne on?
Gummipitt tai pelkkä gumi viittasi ei-pampuuseihin
Tietääkö jotain mikä tuon sanan historia on? Onko nuo miten ilkeitä ilmauksia? Pampuusi kuulostaa hampuusilta, jonka olen ymmärtänyt tarkoittavan satamajätkää, hamnbuse. Porinkielessäni se oli rapajuoppoa edeltävä aste, kaksijalkaisempi.
Mielenkiintoista keskustelua. Kyllähän tuossa Kajta seuratessa on ihan eri lailla konkretisoitunut, että eivät ne suomenruotsalaiset ole niin yhtenäinen joukko, mitä stereotypioiden perusteella voisi olettaa, kun ei heitä juurikaan tunne. Just tuo etelä vs österbotten -jako, joka vaikuttaa välillä yllättävänkin selkeältä. Ja se, että ihan yhtälailla ruotsinkielisillä on ne omat amisjunttinsa tyyliin Vörjeans, maaseudun peräkamarinpoikansa ja kylähullunsa.
Eikä Kajllakaan varmaan ihan helppo asema tasapainotella kaiken tuon keskellä, kun ovat fiksuja, koulutettuja ja avarakatseisia, ja sitten yleisöstä varmaan löytyy hyvin sakeaakin maalaisjunttia ennakkoluuloinen, ja sitten toisaalta näitä etelän kulttuuritanttoja.
Olen eri, mutta mulle tietämättömyys on aina jonkinasteinen ongelma. Tieto ei lisää tuskaa vaan lievittää sitä, on mun mottoni. Mitä enemmän me toisistamme tiedetään, sitä paremmin me toisiamme ymmärretään.
Tämä ei tietysti koske pelkästään suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä vaan koko maailmaa. Siihen nähden me ollaan tietysti loistavassa asemassa, että Suomen erikielisillä väestöillä on kuitenkin niin paljon enemmän yhteisiä kuin erottavia tekijöitä. Suomalaisia ollaan kaikki riippumatta siitä, mikä kunkin äidinkieli on. Silti voisimme tuntea toisemme paremmin.
Luin suomenruotsalaisuuden historia Suomessa. Haaste 1800- luvulla oli löytää jokin yhdistävä tekijä Pohjanmaan talonpojille, aatelisille ja Helsingin duunareille, kun perustettiin puoluetta. Lopulta se oli oikeastaan vain kieli
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Gummipittien? Mitäs ne on?
Gummipitt tai pelkkä gumi viittasi ei-pampuuseihin
Tietääkö jotain mikä tuon sanan historia on? Onko nuo miten ilkeitä ilmauksia? Pampuusi kuulostaa hampuusilta, jonka olen ymmärtänyt tarkoittavan satamajätkää, hamnbuse. Porinkielessäni se oli rapajuoppoa edeltävä aste, kaksijalkaisempi.
Gumi ja pami ovat (olivat) ne "neutraalit" muodot
Vierailija kirjoitti:
Olen eri, mutta mulle tietämättömyys on aina jonkinasteinen ongelma. Tieto ei lisää tuskaa vaan lievittää sitä, on mun mottoni. Mitä enemmän me toisistamme tiedetään, sitä paremmin me toisiamme ymmärretään.
Tämä ei tietysti koske pelkästään suomenkielisiä ja ruotsinkielisiä vaan koko maailmaa. Siihen nähden me ollaan tietysti loistavassa asemassa, että Suomen erikielisillä väestöillä on kuitenkin niin paljon enemmän yhteisiä kuin erottavia tekijöitä. Suomalaisia ollaan kaikki riippumatta siitä, mikä kunkin äidinkieli on. Silti voisimme tuntea toisemme paremmin.
Ohho, kitos tästä, kaksoisolento! Onko meidät kloonattu? Ai niinhän se olikin, samasta tehtaasta tultu. Mutta siis vakavasti, onhan tämä tilanne aika erikoinen. Avaa jotenkin uuden näkökulman suomalaisuuteen ja kaikenlaisia vastaantulleita asioita miettii eri näkökannalta. Muistelen tilannetta, kun joskus joku protestoi jossain, että eihän suomenruotsalaisuus ole samaa kuin pk-seudun eliitin hommat. Järjellä ymmärsin hänen olevan oikeassa, mutta kun ei ole kehikkoa, johon asian sijoittaa, se menee sivuraiteelle ja ruostuu sinne.
Vierailija kirjoitti:
Kiitos näistä ankkalammikkoanalyyseistä. Näitå on kiinnostava lukea ja oppii KAJ'n ohella paljon kotimaastaan muutenkin.
Mulle suomenruotsalaisuus on todella vierasta: Suvussa ei ole missään suunnassa, asun umpisuomenkielisellä alueella ja teen töitä alalla, joka on vielä keskimääräistä suomenkielisestä jostain syystä. Eli vaikka poistuu omilta kotinurkilta, on kollegat muuallakaan hyvin harvoin ruotsinkielisiä. Ja jos jossain yksi sattuu olemaan, ei varmasti ole toista lähimaillakaan.
Ei minullakaan ollut minkäänlaista kosketusta suomenruotsalaisuuteen, pelkkä itäsuomalaisen pokkaruotsin laudatur yo-todistuksessa vain, kun lähdin lukion jälkeen vuodeksi ruotsinkieliseen kansanopistoon Itä-Uudellemaalle. Sieltä sain kimmokkeen alkaa opiskella ruotsinkielistä kirjallisuutta yliopistossa. Samoilla luennoilla istui mm. Monika Fagerholm. Tunsin itseni sivistymättömäksi moukaksi kun Runeberg-kurssin alkajaisiksi jokaiselta opiskelijalta kysyttiin mikä on teidän henkilökohtainen suhteenne Runebergiin. Muilla oli kotikirjastossaan Fänrik Ståhls sägnerin signeerattuja ensipainoksia. Mutta täällä sitä vain taaperretaan.
Kun Pohjanmaata miettii pidemmälle aikajänteellä, tuntuu yhtäkkiä itsestäänselvältä, että siellä seurataan Ruotsin kulttuuria ja mediaa eikä pk-seudun.
Ennen junaratoja ja varsinkaan henkilöautojen yleistymistä vesireitit ovat olleet valtateitä, nopein reitti pitkillä matkoilla.
Ja kun sinistä kartalla katsokin kulkuväyliä, Ruotsi onkin todella lähellä ja Uusimaa ja jopa Turku kaukana. Eikä noista ajoista ole montaa sukupolvea.
Tuo on sukupolvien ajan lähin naapuri, johon on pidetty yhteyttä ja mistä on imetty vaikutteita, ei se yhtäkkiä muutu vaikka toisin luulisi. Etelä-Suomi on ollut tuolta katsoen toinen maailma.
Sitten kun tähän lisää kaupungistumisen ja aikanaan vallan ja vaurauden keskittymisen pääosin etelän kaupunkien ruotsinkielisille, on kulttuurieron täytynyt olla valtava. Eikä siitäkään varmasti ole kadonnut kuin osa.
Sitten kun vielä huomioidaan, että ruotsinkielisistä suhteessa paljon suurempi osa oli vaikutusvaltaisia kuin suomenkielisistä (siis suhteessa kummankin kieliryhmän kokoon), se luonee vielä oman osansa "alakulttuureihin" ja niiden merkitykseen. Meillä suomenkielisilläkin on ja on ollut ne rikkaat ja vaikutusvaltaiset sukunsa, mutta meitä taviksia on suhteessa paljon enemmän, jolloin massalla olemme jyränneet omaa "junttikulttuuriamme" koko kansan tietoisuuteen ja jopa salonkikelpoiseksi.
Pohjanmaan ruotsinkieliset taas ovat sekä määrällisesti että suhteellisesti omassa kieliryhmässään pienempiä. Ja vielä fyysisesti syrjässä. Joten siellä ovat ehkä salongit ja juntit pysyneet pidempään erillään.
Tällainen umpisuomenkielisen pohdinta näin teoriapohjalta.
Hienosti pohdittu tuo vesireittihomma. Olisko tässä ihan tämmöinen, että suomalainen eliitti on hyvin pitkälle kotoisin maaseudulta, välissä ei ole monta sukupolvea. Ja kaupunkeja on kuitenkin ollut lähellä vähän jokaisella? Olen aiemmin erehtynyt ajattelemaan, että jos vähemmistö on noin pieni, ne ovat joka tapauksessa melkein kaikki sukua keskenään. Mutta ilmeisesti se ei ole ihan niin?
Ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta lähdettiin innokkaimmin Amerikkaan. Helsingissä oli aikaisemmin suhteellisen iso ruotsinkielinen duunariluokka ja taas muutti myös Ruotsiin
Vierailija kirjoitti:
Ruotsinkieliseltä Pohjanmaalta lähdettiin innokkaimmin Amerikkaan. Helsingissä oli aikaisemmin suhteellisen iso ruotsinkielinen duunariluokka ja taas muutti myös Ruotsiin
Käy järkeen. Alan miettiä, että varmaan etelän ruotsinkielisessä keskiluokassa on paljon sukusiteitä pameihin, jos nyt tiivistetään ilmaisua. Ja eliitti on sitten se eri homma, jotka varmaan ovat kosmopoliitteja vähän toisella tavalla. Mutta miten paljon duunareita ja maalaisia sitten enää mahtaa olla etelässä? Täytyyhän jälkimmäistä ainakin olla.
Tulee mieleen, että aika ahtaassa paikassa ovat olleet ja ehkä vieläkin ovat nuo ruotsinkieliset pohjanmaalaiset. Kunniallista ja ahkeraa väkeä, maanviljelijöitä, kalastajia ja käsityöläisiä ja nykyään tietysti myös valkokaulusporukkaa.
Mutta idässä on ollut se finngränsen, jonka yli jos menet, kuuluu kohta pilkkahuuto. "Kör ut i skåojin, kör langt å läng. Tå de råopar h*rri, ere dags ti sväng." Etelässä olisi samaa kieltä puhuvia, jotka eivät h*rrittele mutta pitävät alkeellisina maalaisjuntteina. Ei se ihme ole, että katse on monella kääntynyt länteen yli Merenkurkun ja jopa yli Atlantin.
Mutta sitten alan miettiä, että jos Runeberg ja Chydeniuksen Antti oli pohjanmaalaisia, niin ilmeisesti vesireittiteoria ei ole koko totuus? Lukeneisto on kuitenkin kulkenut siinä missä muut ovat nököttäneet paikoillaan. Nyt on sitten tilanne kääntymässä täysin päälleen siinäkin asiassa, minä vietän staattisenpuoleista maatiaiselämää köyhänä lukeneistopakolaisena, samalla kun duunarit ja keskiluokka juoksee työn perässä. Vaikka ovathan duunarit sitä tehneet jo toistasataa vuotta, muuttoliikkeenhän on täytynyt olla huikeaa purjelaivojen jälkeisenä aikana.
Laittakaa nyt äkkiä jotain videota tänne, alkaa mennä niin tekniseksi ja multa putoaa kohta joku ratas päästä.
Vierailija kirjoitti:
Mutta sitten alan miettiä, että jos Runeberg ja Chydeniuksen Antti oli pohjanmaalaisia, niin ilmeisesti vesireittiteoria ei ole koko totuus? Lukeneisto on kuitenkin kulkenut siinä missä muut ovat nököttäneet paikoillaan. Nyt on sitten tilanne kääntymässä täysin päälleen siinäkin asiassa, minä vietän staattisenpuoleista maatiaiselämää köyhänä lukeneistopakolaisena, samalla kun duunarit ja keskiluokka juoksee työn perässä. Vaikka ovathan duunarit sitä tehneet jo toistasataa vuotta, muuttoliikkeenhän on täytynyt olla huikeaa purjelaivojen jälkeisenä aikana.
Laittakaa nyt äkkiä jotain videota tänne, alkaa mennä niin tekniseksi ja multa putoaa kohta joku ratas päästä.
Laitan tässä sinulle oman suosikkivideoni. On nähty täällä monta kertaa, haittaako. Tämä on se jossa Jakob pyytää yleisöltä anteeksi kun haisevat niin pahalta https://www.youtube.com/watch?v=57bNuPCMhnI&t=247s
Onko joku muu tällä välin ehtinyt kuunnella ohjelman? Minkälaisia mielupiteitä teillä tuli?
Tässä toinen lohtuvideo, jossa riittää namia silmille ja korville hyväksi toviksi.
Olen käynyt Vaasassa Pohjanmaan museossa. Se on ollut aikoinaan hyvin vauras ja edistyksellinen paikka. Eikä ihme, olihan se "valtatien" eli meren äärellä. Eli tuolla on ollut oma sivistyneistönsä ja rikkaansa ja se varmasti näkyy myös koko alueen ruotsinkielisen alueen kulttuurin rikkautena. Vaikka maalaiset ovat olleet köyhempiä ja syrjemmässä, he ovat olleet kuitenkin aivan läntisten kulttuurin vaikutusten portilla. Kun taas jossain Sisä-Suomen selkosilla ollaan oltu kirjaimellisesti metsäläisiä ja vaikutteet ovat olleet kaukana ja harvassa.
Eli ovat olleet ja ovat varmaan vieläkin juuri kahden kulttuurin rajalla. Mutta kumpikaan niistä ei ole ollut se Etelä-Suomen ruotsinkielisten kulttuurin, vaan Ruotsista tulleet läntiset vaikutteet ja oma satamakapunkien sivistyneistö, mutta toisaalta sieltä satamakaupunkien duunareista ja toisaalta syvältä maaseudulta ja "junttiudesta" kumpuavat.
Tottakai niitä vaikutteita on tullut myös etelämpää ja myös toiseen suuntaan, mutta ehkä tuon kulttuurin rakennuskivet ovat noissa lähempänä olevassa tekijöissä.
Ja mitä upeaa tuosta sekoituksesta eri vaikutteita olemmekaan saaneet.
Pahus sentään. Nyt kun aloin katsomaan Kajcea tuosta, tuntuu että se tapahtuu taas uudesta näkökulmasta. Tuntuu siltä, että biiseissä on erittäin vahvaa vinoilua etelään päin. Että kattokaas, juntit täällä juntteilee. Ja jotkut eivät tajua, ottavat todesta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mutta sitten alan miettiä, että jos Runeberg ja Chydeniuksen Antti oli pohjanmaalaisia, niin ilmeisesti vesireittiteoria ei ole koko totuus? Lukeneisto on kuitenkin kulkenut siinä missä muut ovat nököttäneet paikoillaan. Nyt on sitten tilanne kääntymässä täysin päälleen siinäkin asiassa, minä vietän staattisenpuoleista maatiaiselämää köyhänä lukeneistopakolaisena, samalla kun duunarit ja keskiluokka juoksee työn perässä. Vaikka ovathan duunarit sitä tehneet jo toistasataa vuotta, muuttoliikkeenhän on täytynyt olla huikeaa purjelaivojen jälkeisenä aikana.
Laittakaa nyt äkkiä jotain videota tänne, alkaa mennä niin tekniseksi ja multa putoaa kohta joku ratas päästä.
Laitan tässä sinulle oman suosikkivideoni. On nähty täällä monta kertaa, haittaako. Tämä on se jossa Jakob pyytää yleisöltä anteeksi kun haisevat niin pahalta https://www.youtub
Juu ei tosiaankaan haittaa! Mä rakastan sitä pätkää myös, se on jotenkin niin konkreettinen yhteydessään, ylittää miljoonakertaisesti kaikenlaiset vakiospiikit ja konkretisoi pitkän keikan vaikutukset. Ja muuten, tuo 104-minuuttinen on ihan loistava laadultaan ainakin toistaiseksi, ja hienosti kuuluu yleisö ilman isompia kirkumisia.
No juu... saati sitten ilmeisesti kaikki puoliveriset siihen päälle? Juu, olet oikeassa. Mulle tämä vain on henkilökohtainen ongelma, koska en tykkää olla ihan väärässä jostain. Se on harmittavainen olotila, joka pitää ensi tilassa korjata. Vähän kuin Jakob ja suomen puhuminen.