Onko KAJ yhden hitin ihme?

Vierailija kirjoitti:

Hmm. En ole vielä itse kuunnellut podcastia, mutta tuo Joelin kanta ihmetyttää. Heilläkö oli "vain" kolme uutta biisiä? Kuinka he olisivat ehtineet kirjoittaa niitä yhtään enempää, sellainen hullunmylly kuin heillä on takanaan. Lisäksi sanoisin, että Karar i arbeit -albumin biisejä voidaan myös pitää uusina, nehän ilmestyivät viime vuonna. Ja he esittivät melkein kaikki albumin kappaleet.

Eikö Joel todella tajunnut sitäkään, että tämä oli Kaj'n tervetuliaiskonsertti uudelle yleisölle, jota oli saapunut paikalle Australiaa myöten. Yleisölle, joka janosi kuulla nimenomaan nuo isoimmat hitit, joista vanhimmat sattuvat tosiaan olemaan 12 vuoden takaa. So?

Entä miten he olisivat voineet enemmän katsoa tulevaisuuteen? Esittämällä biisejä, joita ei ole vielä kirjoitettu? Ilmaantumalla paikalle hologrammeina (no, siitä nyt saatiin edes pieni vihje)? Lehmänhermoisena ihmisenä en ole taipuvainen hermostumaan tai ärtymään juuri mi

Minulla taas ei ole lehmän hermoja. Olen taipuvainen hermostumaan ja ärtymään lähes kaikesta, myös tuosta podcastista. Omat koirat purivat. Tai sitten ei ole omia koiria.

Vierailija kirjoitti:

Hmm. En ole vielä itse kuunnellut podcastia, mutta tuo Joelin kanta ihmetyttää. Heilläkö oli "vain" kolme uutta biisiä? Kuinka he olisivat ehtineet kirjoittaa niitä yhtään enempää, sellainen hullunmylly kuin heillä on takanaan. Lisäksi sanoisin, että Karar i arbeit -albumin biisejä voidaan myös pitää uusina, nehän ilmestyivät viime vuonna. Ja he esittivät melkein kaikki albumin kappaleet.

Eikö Joel todella tajunnut sitäkään, että tämä oli Kaj'n tervetuliaiskonsertti uudelle yleisölle, jota oli saapunut paikalle Australiaa myöten. Yleisölle, joka janosi kuulla nimenomaan nuo isoimmat hitit, joista vanhimmat sattuvat tosiaan olemaan 12 vuoden takaa. So?

Entä miten he olisivat voineet enemmän katsoa tulevaisuuteen? Esittämällä biisejä, joita ei ole vielä kirjoitettu? Ilmaantumalla paikalle hologrammeina (no, siitä nyt saatiin edes pieni vihje)? Lehmänhermoisena ihmisenä en ole taipuvainen hermostumaan tai ärtymään juuri mi

Ehkä sinun todella kannattaisi kuunnella itse, mitä Joel sanoi, eikä uskoa meidän versioitamne 

Itse menin 1990-luvulla Dragsivikin  "oppimaan rutsia" mutta humasinkin erottavani pampuusiruotsin murteita korvakuulolta. 



Gummipittien ja pampuusien ero oli tuolloin aika selvä ja ymmärsin aika nopeasti kuinka huonosti körsnäsläiset osasivat suomea. Tärkeää oli saada ylppäreistä suomesta I+ koska I-- esti pääsyn ylioppilaaksi vaikka muut olisivat menneet todella hyvin.  

Junalla menessä Pännaisten kohdalla alkoi Pampas ja se tunnetaan nimellä baket Bännes (Pännaisten jälkeen). Tämä sana tuli mieleen kun Axel totesi heidän siirtyneen bucketlist vaiheessta baket bucket list-vaiheesseen, kaikki on bucket listilitä saavutettu.

Vierailija kirjoitti:

Jatkan ylläolevaa ällistelyäni edelleen, että meillähän on kuitenkin suomenruotsalainen kulttuurieliitti nivoutunut pullapitkoksi suomenkielisen kanssa ihan jo siksikin, että etelässä ovat niin kaksikielisiä kuitenkin. Minkä verran he kykenevät katsomaan asiaa kahdella silmällä, vai onko teoreettinen pohjanmaalaisälymystö lähtökohtaisesti maanpettureita heidän näkökulmastaan, kun ovat niin suuntautuneita länteen, ja pampalla taas koetaan, että mitään muuta ilmansuuntaa ei ole auki? 

Onkohan tästä aiheesta keskusteltu jossain paljonkin? Eli täsmennettynä, onko suomenruotsalainen eliitti niin epätyöväenluokkaista kulttuuriltaan, että heiltä itse asiassa unohtuu kokonaan, että muitakin ruotsinkielisiä maasta löytyy? Tavishurri löytyy varastosta vain lyömäaseeksi silloin, jos suomenkielisellä puolella kitistään eliitistä? Minkkimuurista ei ole enää taidettu puhua, Pro-Minkillä ei taida enää olla kotimaisia loppukäyttäjiä

Eivät muuten ole kaksikielisiä. Minulla on kokemusta Helsingin yliopistosta ja kustannusmaailmasta, ja siellä he häärivät täysin omissa piireissään. Joku Kjell Westö on poikkeus, ja hänkin pitää itseään outsiderina, koska on varttunut Munkkivuoressa!

Joel oli järjen ääni keskustelussa. En minäkään kaupunkilaisena ymmärrä heti niitä maalaisjuttuja, mutta en pidä sitä mitenkään pahana asiana. Niin vaan on.

Tämä keskustelu on avannut mulle uuden näkökulman Botnia Paradiseen. Sehän on muun hyvän lisäksi Romeo ja Julia -tarina, Pohjanmaalle viety Tonyn ja Marian West Side Story. BP:n Benjamin on Romeo ja Julia alkuperäisen kaima.

Benjamin tekee jopa lempeää pilaa Julian hesalaisaksentista ja vastaavasti Julia Benjaminin vöyrinmurteesta. Tässä versiossa loppu on kuitenkin onnellinen eli rakastavaiset voittavat kaikki vaikeudet ja saavat toisensa. Voisivatko suomenruotsalaiset oppia tästä jotain?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kun vöyrinkielinen vaihtoehtomusiikkia esittävä indie-yhtye menee ja voittaa Melodifestivalenin, Euroopan tasokkaimman kevyen musiikin kilpailun, niin onhan se melkoinen ihme.

Ja kun samainen, ruotsinkielisen Pohjanmaan ulkopuolella täysin tuntematon trio nousee Euroviisujen ennakkosuosikiksi ja päätyy kisan kirkkaimpaan valokeilaan, ihme on vielä suurempi. Ja melkein käsittämättömästi tämä huumorigenreä edustava poppoo lopulta nappaa kilpailun nelossijan, vaikka kukaan ei ymmärrä sanaakaan heidän biisinsä tekstistä.

Toki tällaisen porukan tulevaisuus siis kiinnostaa muitakin kuin KAJ'n faneja, vaikka ne muut hyvin yksioikoisesti sitä pohtivatkin, tyyliin "tekevätkö he uusia hittejä". Itse arvelen, että tämä vuosi jää ainutkertaiseksi, ja KAJ palaa entiselle linjalleen, jota jatkossa seuraa aiempaa suurempi yleisö. Ja hyvä niin, eiköhän tämä hypevuosi ole antoisuudestaan huoli

Lähti vähän lapasesta muillakin kuin KAJ'lla. Meillä uusilla faneilla nimittäin, eikä vain vähän.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oho, mulle tuli kirjoituspuuska. Alkaa naksahdella palasia kohdalleen teoriaan. Axel sanoi jossain, että pampasväki lukee Ruotsin lehtiä. En ymmärtänyt silloin asiaa, ajattelin että siitä jäi puuttumaan myös-sana. Mutta nyt mietin, että jos kuilu on noin syvä, niin HBL voi olla niin ahdistavaa luettavaa, ettei sitä joka päivä kestä. Mieluummin näkymätön ja olematon (!) kuin ylenkatsottu ja ohipuhuttu. 

Minäkin olen miettinyt tuota kun olen kuullut, että lukevat ruotsalaisia lehtiä ja katsovat Ruotsin tv:tä. Mietin, että mihin sitten tarvitaan suomalaista ruotsinkielistä lehdistöä tai tv-ohjelmia, jos kerran ruotsinkieliset seuraavat vain ruotsalaisia medioita. Ehkä ne ovatkin sitten vain eteläsuomalaisia varten ja jos niin on, herää kysymys onko nille edes tarvetta.

Suomenruotsalaisia asuu lähes

Niin siis itse asiassa, onko heillä kaikilla omat paikallislehdet, ja lukevatko kaikki myös Huvudstaadin Blaadia? 

Vierailija kirjoitti:

Tämä keskustelu on avannut mulle uuden näkökulman Botnia Paradiseen. Sehän on muun hyvän lisäksi Romeo ja Julia -tarina, Pohjanmaalle viety Tonyn ja Marian West Side Story. BP:n Benjamin on Romeo ja Julia alkuperäisen kaima.

Benjamin tekee jopa lempeää pilaa Julian hesalaisaksentista ja vastaavasti Julia Benjaminin vöyrinmurteesta. Tässä versiossa loppu on kuitenkin onnellinen eli rakastavaiset voittavat kaikki vaikeudet ja saavat toisensa. Voisivatko suomenruotsalaiset oppia tästä jotain?

No ilmanko oli paikallisesti niin suosittu? Mahtavatko itse asiassa suhtautua hiukan lempeästikin etelän veteliin? 

Gummipittien? Mitäs ne on?

Ja onkos tämä nyt niinkin, että se on meidän oma ongelma, että ollaan niputettu niin tehokkaasti vähemmistö yksiöön? Siellä nököttävät kuin varvut patasudissa, mikäs niistä selvän ottaa kun ei niiden juttuja voi tajuta. 

Onko Julia vielä tahallaan NORDenskjöld, Södernskjöldiä ei taida ollakaan? 

Axelin kulttuuritanttahahmo Lola on niin superhyvä parodia ja piikki Ankdammenin nenännyrpistelijöiden suuntaan.  Vaasan jäähallin sketsissä tämä "hallitusammattilainen ja Rudolf Donnerin kummitäti" piilokettuilee "kirjailija Axel Åhmanille" (Jakob) minkä ehtii. Sitten kun on lähettänyt "Axelin" pois estradilta "Sinähän olet lähtöisin työväenluokasta? No sitten saat kantaa nämä tuolit pois", Lola kutsuu estradille "juhlitun tanssitaiteilija Rutger Gaffelin" (Kevin), joka on juuri palannut Venetsian biennaalista, Berliinin taideviikolta ja Karjaan kulttuuritalo Focuksesta esittämään tanssiteoksensa "Kurkiäidin ummetus".   Tanssiesityksen jälkeen Rutgeriin ilmeisen lääpällään oleva Lola kertoo Rutgerille myönnetystä Svenska Kulturfondetin (suomenruotsalainen upporikas säätiö) vaatimattomasta 70 miljardin euron stipendistä.  Lola järkyttyy, kun kysyttyään, miltä nyt tuntuu, Rutger vastaakin paksulla vöyrin murteella tyyliin että "Tosi hyvältä, nyt voin viimeinkin rempata vanhan navetan ateljeeksi".   Toivottavasti noita Lola-sketsejä nähdään lisää, ja Ankkalammikon väki näkisi niitä myös tuntien kenties piston sydämessään!

"Niin siis itse asiassa, onko heillä kaikilla omat paikallislehdet, ja lukevatko kaikki myös Huvudstaadin Blaadia?"

Olen umpisuomenkielinen, mutta tiedän, että lähes kaikilla ruotsinkielisillä tai kaksikielisillä paikkakunnilla on ja luetaan paikallislehtiä, muun muassa Turun ja Porvoon seuduilla. Läntisellä Uudellamaalla taas on ainakin Västra Nyland -niminen lehti. Jopa täällä Tampereella, jossa ruotsinkielisiä on vain noin tuhat henkeä, on oma ruotsinkielinen lehti Tammerfors Aktuellt. Kotkan - Loviisan seudulla ilmestyi aikoinaan lehti nimeltä Kotka Nyheter, mutta se on lopettanut. Sitä en tiedä, onko jotain tullut sen tilalle.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oho, mulle tuli kirjoituspuuska. Alkaa naksahdella palasia kohdalleen teoriaan. Axel sanoi jossain, että pampasväki lukee Ruotsin lehtiä. En ymmärtänyt silloin asiaa, ajattelin että siitä jäi puuttumaan myös-sana. Mutta nyt mietin, että jos kuilu on noin syvä, niin HBL voi olla niin ahdistavaa luettavaa, ettei sitä joka päivä kestä. Mieluummin näkymätön ja olematon (!) kuin ylenkatsottu ja ohipuhuttu. 

Minäkin olen miettinyt tuota kun olen kuullut, että lukevat ruotsalaisia lehtiä ja katsovat Ruotsin tv:tä. Mietin, että mihin sitten tarvitaan suomalaista ruotsinkielistä lehdistöä tai tv-ohjelmia, jos kerran ruotsinkieliset seuraavat vain ruotsalaisia medioita. Ehkä ne ovatkin sitten vain eteläsuomalaisia varten ja jos niin on, herää kysymys onko nille edes tarvetta.

Totta kai heillä on omia paikallislehtiä. Esim. Östra Nyland perustettiin jo vuonna 1888, ja vuonna 2015 se yhdistettiin Borgåbladetiin. Sitten on Västra Nyland (perustettu vuonna 1881) johon sisältyy mm. Hangötidningen. Åbo Underrättelser (perustettu vuonna 1824), Vasabladet (perustettu 1856), Österbottens Tidning (johon Pietarsaaressa ilmestynyt Jakobstads Tidning ja Kokkolassa ilmestynyt Österbottningen yhdistettiin) jne. Hufvudstadsbladetia luetaan lähinnä pääkaupunkiseudulla.

Vierailija kirjoitti:

Gummipittien? Mitäs ne on?

Gummipitt tai pelkkä gumi viittasi ei-pampuuseihin

Vierailija kirjoitti:

Onko Julia vielä tahallaan NORDenskjöld, Södernskjöldiä ei taida ollakaan? 

Nordenskjöld on mun ymmärtääkseni etelärannikon ruotsalaiseliitille tyypillinen sukunimi, jonka ruotsinkieliset heti tunnistaa "ylhäisönimeksi".

Vierailija kirjoitti:

Ja onkos tämä nyt niinkin, että se on meidän oma ongelma, että ollaan niputettu niin tehokkaasti vähemmistö yksiöön? Siellä nököttävät kuin varvut patasudissa, mikäs niistä selvän ottaa kun ei niiden juttuja voi tajuta. 

Se ei ole meidän ongelmamme. Se on heidän ongelmansa, jos se on ongelma ja onhan se. Kaikkia vaan pitäisi valitettavasti sietää. Minuakin on siedetty, vaikka olen suomenkielinen ja opiskellut samassa oppilaitoksessa kuin aatelistyttö vantaalaisesta kartanosta ja ummikko ahvenanmaalainen kalastajapoika Kumlingesta. Suomenruotsalaisuuden kirjo on yhtä lavea kuin meidän suomenkielistenkin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Onko Julia vielä tahallaan NORDenskjöld, Södernskjöldiä ei taida ollakaan? 

Nordenskjöld on mun ymmärtääkseni etelärannikon ruotsalaiseliitille tyypillinen sukunimi, jonka ruotsinkieliset heti tunnistaa "ylhäisönimeksi".

Juu. Suomessa sammunut aatelissuku. Wikipediasta Nils Adolf Erik Nordenskiöld oli suomalaissyntyinen Ruotsissa vaikuttanut geologi, tutkimusmatkailija, mineralogi ja naparetkeilijä. Hänen johtamansa retkikunta purjehti vuosina 18781879 ensimmäisenä läpi Koillisväylän eli Atlantin ja Tyynenmeren Euraasian pohjoispuolitse yhdistävän meritien.

Helsingin Jäähalli sijaitsee Nordenskiöldinkadulla.

Kiitos näistä ankkalammikkoanalyyseistä. Näitå on kiinnostava lukea ja oppii KAJ'n ohella paljon kotimaastaan muutenkin.

Mulle suomenruotsalaisuus on todella vierasta: Suvussa ei ole missään suunnassa, asun umpisuomenkielisellä alueella ja teen töitä alalla, joka on vielä keskimääräistä suomenkielisestä jostain syystä. Eli vaikka poistuu omilta kotinurkilta, on kollegat muuallakaan hyvin harvoin ruotsinkielisiä. Ja jos jossain yksi sattuu olemaan, ei varmasti ole toista lähimaillakaan.