Lue keskustelun säännöt.
Vainoharhainen aviomies
02.07.2025 |
Ollaan reilu 6 vuotta oltu yhdessä, mies on ollut alusta mustasukkainen, aiheettomasti. On myös epäillyt minua pettämisestä ja yhdistellyt minua jos johonkin naapurin mieheen. Jos silloin ajattelin hänen olevan vainoharhainen, toki myös kovin mustasukkainen.
Nyt mies on alkanut epäillä, että poikani vahingoittaa tahallaan hänen tavaroitaan, siis jotain ihan älyttömiä väitteitä, mm. että olisi rikkonut yhden kravatin (sauma oli
lähtenyt purkautumaan), miehen kännykän lasissa oli naarmu, tämäkin pojan syytä. Eräs laturin johto oli rikki, sekin oli poikani syytä. On monia muitakin ihan ihmeellisiä juttuja, esim jumittunut valokatkaisijakin oli jostain syystä pojan vika. Asumme siis miehen asunnossa ja poika asuu myös isällään.
Pojalla ja miehelläni on ihan asialliset välit, poika on rauhallinen 17-vuotias lukiolainen. Ei ole koskaan esim. riidellyt mieheni kanssa.
On paljon omissa oloissaan, ei paljon juttele minunkaan kanssa, mutta en voisi ikinä kuvitella hänen tekevän jotain tällaista.
Tätä kirjoittaessa tuntuu ihan älyttömältä nämä asiat, ns. järkipuhe ei miehelle auta.
On myös syytellyt tyttärensä aviomiestä tahallisesta omaisuutensa vahingoittamisesta, vaikka kyse on varmasti ollut ymmärtämättömyydestä.
Pohjimmiltaan kyse on varmasti siitä, ettei mies pidä pojasta, vaikka sitä ei ääneen sanokaan, mutta onhan tuollainen vainoharhaisuus jotenkin sairasta.
Itse ihan loppu tilanteeseen, tuntuu niin käsittämättömän tyhmältä asialta ottaa pojan kanssa edes puheeksi koko asiaa.
Kommentit (77)
Vierailija kirjoitti:
Kuulostaa että sinä ap tiedät jo mistä on kyse ja mitä sinun varmaankin täytyy tehdä. Jos et ole valmis eroon, niin mies on saatava terapiaan asap. Apu siitä on epävarmaa. Ero sattuu, mutta todennäköisesti pääset siinä lopulta helpommalla ja elämänlaatusi paranee. Voimia ja kirkkaita ajatuksia matkallesi!
Tässä ketjussa on paljon hyviä kommentteja. Paljon loppua kohden myös sairaiden ihmisten kirjoituksia. Hassua että tyypit ketkä todennäköisesti suhteessa pyrkivät nöyryyt tämään ja lyt täämään, saapuvat näihin aiheen ympärillä pyöriviin ketjuihin tekemään samaa.
Terapiaan ei voi saada kuin itsensä tai alaikäisen lapsensa.
Ja muistisairauden mahdollisuus on täyttä huuhaata.
Tärkeintä on, että ap ja poika lähtevät pian. Kun on juossut riittävän pitkälle, voi pysähtyä miettimään, mitäs nyt sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Juuri käsittelen omassa terapiassani sitä, miten äitikään ei jaksanut pitää minusta huolta hullun isäni kanssa ollessaan.
Hoitotahot muistuttavat, että äidin toiminta oli väärin ja että olisi pitänyt pystyä parempaan siitä huolimatta, että voi ymmärtää olosuhteet. Terveisiä pojallesi.
Et todellakaan ota poikasi kanssa puheeksi mitä paskaa miehesi hänestä puhuu. Alkaa vielä pelätä (enemmän) (tosin aiheesta) miestäsi. Et sotke lasta teidän paskakiemuroihin. Kai tajuat, että tuo on vain yksi sairaan mustasukkaisen kontrolloinnin muoto, yhtä aiheeton kuin se, että sinulla olisi ollut vieraita miehiä.
Kun olin hullueksän kanssa, hän yritti uskotella minulle, että ystäväni ja äitini puhuvat minusta pahaa hänelle. Onneksi olin tilanteesta huolimatta sen verran järjissäni, etten uskonut.
Vierailija kirjoitti:
Et todellakaan ota poikasi kanssa puheeksi mitä paskaa miehesi hänestä puhuu. Alkaa vielä pelätä (enemmän) (tosin aiheesta) miestäsi. Et sotke lasta teidän paskakiemuroihin. Kai tajuat, että tuo on vain yksi sairaan mustasukkaisen kontrolloinnin muoto, yhtä aiheeton kuin se, että sinulla olisi ollut vieraita miehiä.
Kun olin hullueksän kanssa, hän yritti uskotella minulle, että ystäväni ja äitini puhuvat minusta pahaa hänelle. Onneksi olin tilanteesta huolimatta sen verran järjissäni, etten uskonut.
Tässä asiaa nyt mietittyäni, en todellakaan lähde kyselemään pojaltani, onko hän ratkonut miehen kravatin saumoja jne.
En tiedä, pitäisikö asia ottaa puheeksi miehen aikuisen tyttären kanssa, sairashan isänsä on. Mutta eihän hänkään asialle mitään voi ja jos ja kun tässä ero tulee, niin eiköhän tytär asetu isänsä puolelle, niinhän se menee.
Täytyy pojan isältä kysyä voisiko poika olla siellä nyt vähän pidempään, niin saan asiat miehen kanssa selväksi.
Tuli muuten sellainenkin mieleen, että hänen auton renkaasta löytyi naula, niin se oli kuulemma mökkinaapurin laittama.. En vain käsitä miksi tätäkin epäilee, kun ei olla naapureitten kanssa missään tekemisissä..
Aika sairasta touhua
Mies ollut alusta asti mustasukkainen ja vainoharhainen. Onko toi nyt sitten ollut niin kivaa, että siihen haluat jäädä ja tuollaista elämää elää?
Mä en ottaisi enää mitään muuta puheeksi kun avioeron. Turha noita kravatin saumoja on alkaa selvittelemään. Tuo on ihan vaan sumutusta ja sun energian kääntöä pois oikeasta ongelmasta
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko sinua tässänäin, useammin on niin että tuolla tavalla puhuva henkilö on itse vainoharhainen sekopää.
Googlaa harhaluuloisuushäiriö. Se on psykoosisairaus ja voi hoitamattomana pahentua. Kokemusta on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minkälainen on oma taustasi ap? Oletko saanut oudon parisuhteen mallin jo lapsuudessasi? Millainen isäsi oli? Olitko kovin nuori, kun aloit parisuhteeseen eksäsi kanssa? Piditkö taukoa välissä, tutustuit itseesi?
Myötätuntoni on sinun puolellasi, ap. Jos pääset nyksästäsi eroon, yritä olla omillasi muutama vuosi. Itse olen 25 vuoden jälkeen päätellyt, etten enää sekaannu miehiin missään muodossa.
Vierailija kirjoitti:
Ap vielä.
Sitä mietin, että miten tällaiseen pitäisi suhtautua. Tilanne tuli yllättäen aamulla ja olin ensinnäkin hölmistynyt koko asiasta, mutta mies raivosi ja jotenkin myönnyin tähän enkä siinä tilanteessa osannut muuta sanoa kuin että täytyy puhua pojan kanssa. Vasta töihin lähdettyä tajusin, että olisi pitänyt lytätä nämä puheet heti alkuunsa ja sanoa ne täysin perusteettomiksi.
Nyt mies varmasti kuvittelee että sanoissaan on perää vaikka puheet on ihan käsittämättömiä.
Ehkä olen liian alistunut tähän tilanteeseen.
Psykoottisen kanssa väittely saa heidät vain entistä enemmän raivoihinsa. Eikä siitä muutenkaan ole hyötyä. Hänellä on ihan oma todellisuutensa, johon uskoo kivenkovaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap vielä.
Sitä mietin, että miten tällaiseen pitäisi suhtautua. Tilanne tuli yllättäen aamulla ja olin ensinnäkin hölmistynyt koko asiasta, mutta mies raivosi ja jotenkin myönnyin tähän enkä siinä tilanteessa osannut muuta sanoa kuin että täytyy puhua pojan kanssa. Vasta töihin lähdettyä tajusin, että olisi pitänyt lytätä nämä puheet heti alkuunsa ja sanoa ne täysin perusteettomiksi.
Nyt mies varmasti kuvittelee että sanoissaan on perää vaikka puheet on ihan käsittämättömiä.
Ehkä olen liian alistunut tähän tilanteeseen.
Psykoottisen kanssa väittely saa heidät vain entistä enemmän raivoihinsa. Eikä siitä muutenkaan ole hyötyä. Hänellä on ihan oma todellisuutensa, johon uskoo kivenkovaa.
Tuskin siitäkään on apua että ap myöntää miehelle hänen poikansa todennäköisesti sabotoivan miehen tavaroita. Poika saa vielä turpiinsa, tai varmaan tulee saamaan joka tapauksessa kylläkin. Ap tuskin lähtee mihinkään kun ei ole lähtenyt tähän mennessäkään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap vielä.
Sitä mietin, että miten tällaiseen pitäisi suhtautua. Tilanne tuli yllättäen aamulla ja olin ensinnäkin hölmistynyt koko asiasta, mutta mies raivosi ja jotenkin myönnyin tähän enkä siinä tilanteessa osannut muuta sanoa kuin että täytyy puhua pojan kanssa. Vasta töihin lähdettyä tajusin, että olisi pitänyt lytätä nämä puheet heti alkuunsa ja sanoa ne täysin perusteettomiksi.
Nyt mies varmasti kuvittelee että sanoissaan on perää vaikka puheet on ihan käsittämättömiä.
Ehkä olen liian alistunut tähän tilanteeseen.
Psykoottisen kanssa väittely saa heidät vain entistä enemmän raivoihinsa. Eikä siitä muutenkaan ole hyötyä. Hänellä on ihan oma todellisuutensa, johon uskoo kivenkovaa.
Tuskin siitäkään on apua että ap
No ei pidä myöskään vahvistaa harhoja. Sanoinko niin? Vaihtaa vaikka puheenaihetta. Tiedän, mistä puhun! Asuin vuosia harhaisen ihmisen kanssa. Ja nuo on ihan ammattilaisten ohjeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Psykoosilta kuulostaa. Ja se ei mene itsestään ohi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ap vielä.
Sitä mietin, että miten tällaiseen pitäisi suhtautua. Tilanne tuli yllättäen aamulla ja olin ensinnäkin hölmistynyt koko asiasta, mutta mies raivosi ja jotenkin myönnyin tähän enkä siinä tilanteessa osannut muuta sanoa kuin että täytyy puhua pojan kanssa. Vasta töihin lähdettyä tajusin, että olisi pitänyt lytätä nämä puheet heti alkuunsa ja sanoa ne täysin perusteettomiksi.
Nyt mies varmasti kuvittelee että sanoissaan on perää vaikka puheet on ihan käsittämättömiä.
Ehkä olen liian alistunut tähän tilanteeseen.
Psykoottisen kanssa väittely saa heidät vain entistä enemmän raivoihinsa. Eikä siitä muutenkaan ole hyötyä. Hänellä on ihan oma todellisuutensa, johon uskoo kivenkovaa.
&n
No et sanonut, mutta mitä tuossa tilanteessa voi tehdä, muuta kuin hiljaisesti hyväksyä ja vahvistaa miehen harhaa tai kieltää se (eli väitellä)? Pakko tuossa sairaassa kuviossa jonkun on poikaakin puolustaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"No et sanonut, mutta mitä tuossa tilanteessa voi tehdä, muuta kuin hiljaisesti hyväksyä ja vahvistaa miehen harhaa tai kieltää se (eli väitellä)? Pakko tuossa sairaassa kuviossa jonkun on poikaakin puolustaa"
Tuossa tilanteessa pitää hankkia psykiatrista apua miehelle ja tehdä ratkaisunsa. Esim. erota. Ei harhainen usko mitään todisteluja. Ei yhtään mitään.
Vierailija kirjoitti:
Juuri käsittelen omassa terapiassani sitä, miten äitikään ei jaksanut pitää minusta huolta hullun isäni kanssa ollessaan.
Hoitotahot muistuttavat, että äidin toiminta oli väärin ja että olisi pitänyt pystyä parempaan siitä huolimatta, että voi ymmärtää olosuhteet. Terveisiä pojallesi.
Mene kertomaan se hullulle äidillesi, että mitä oli hullun miehen kanssa. Älä tule projisoimaan tietämättä ap:n tilannetta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Juuri käsittelen omassa terapiassani sitä, miten äitikään ei jaksanut pitää minusta huolta hullun isäni kanssa ollessaan.
Hoitotahot muistuttavat, että äidin toiminta oli väärin ja että olisi pitänyt pystyä parempaan siitä huolimatta, että voi ymmärtää olosuhteet. Terveisiä pojallesi.
Mene kertomaan se hullulle äidillesi, että mitä oli hullun miehen kanssa. Älä tule projisoimaan tietämättä ap:n tilannetta.
Eiköhän tässä yritetä tuoda esille ap:n pojan mahdollista tulevaisuutta. Onko omien kokemuksien kertominen projisointia? Vai puuttuuko sinulta käsityskyky miten asiat keskuteluissa nivoutuvat toisiinsa? /eri/
Vierailija kirjoitti:
"No et sanonut, mutta mitä tuossa tilanteessa voi tehdä, muuta kuin hiljaisesti hyväksyä ja vahvistaa miehen harhaa tai kieltää se (eli väitellä)? Pakko tuossa sairaassa kuviossa jonkun on poikaakin puolustaa"
Tuossa tilanteessa pitää hankkia psykiatrista apua miehelle ja tehdä ratkaisunsa. Esim. erota. Ei harhainen usko mitään todisteluja. Ei yhtään mitään.
No niin pitää, mutta siellä ap edelleen poikansa kanssa pesii. Niin kauan että saamme Alibista lukea molempien tai jomman kumman joutuneen vakavan rikoksen uhriksi. Kun eroaminen on niiiiiiiiin vaikeaa.
Mahdollisesti piilevä hoitamaton sairaus.
Todellakin haluaisin saada kommentteja jos olisin niin sekaisin että jäisin lapseni kanssa tuollaiseen suhteeseen. Sairasta.