"Täydellisen" puolison jättäminen. Mistä saisi selkeyttä ajatuksilleen?
Olen jo jonkin aikaa miettinyt eroa. Olen tuonut näitä syitä esille kotona, mutta puolisoni ei ole halukas esimerkiksi pariterapiaan, sen sijaan haluaisi, että minä menisin yksin terapiaan. Tämä oikeastaan on yksi syistä, joiden vuoksi tuntuu ettei tämä (pitkä) parisuhde ole minulle enää hyväksi. Hän puhuu minulle usein passiivis-aggressiivisesti, kääntää asiat niin, että ongelma on aina minussa ja että ylireagoin. Tuntuu, että läheisyydessä kiinnostaa vain seksi. Muuten ei ole kiinnostunut minusta. Arvostelee jatkuvasti valintojani, on mahdotonta käydä esimerkiksi ruokakaupassa ilman kritiikkiä. Keskittyy koko ajan virheisiini ja vikoihini.
Olen vaan tosi yksin näiden pohdintojen kanssa, koska muiden mielestä hän on "täydellinen" puoliso. He eivät näe sitä toista puolta, joka on vuosien varrella vienyt minulta itsetunnon ja syö aloitekykyäni. Tuntuu, että minusta on tullut varjo, ja se älykäs, sievä ja lahjakas nuori nainen on kadonnut. Tilalle on tehty ihminen, jolle jokainen yksinkertainen ruokaostos on henkisesti kuormittavaa, koska tiedän sen valituksen enkä jaksaisi sitä. Muille hän esittää arvostavansa minua, minä näen toisen puolen.
En usko, että haluan elää enää näin.
Kommentit (60)
Miehesi on kaukana täydellisestä puolisosta. Eroa hyvä ihminen jos et voi käydä edes kaupassa ahdistumatta. Suurin kysymys onkin miksi ihmeessä roikut vielä tuollaisessa parisuhteessa? Sillä ei ole mitään merkitystä millainen suhde on ollut vaan millainen se on nyt.
Exäni oli juuri tuollainen. Kadotin 30 vuoden aikana itseni. En enää tunnistanut itseäni. En halunnut olla sitä, mitä olin. Ajattelin, että jos lähden heti, tästä vielä palaudun. Läksin, mutta se ei ollut helppoa.
Tänään 30 V myöhemmin olen oma itseni enemmän kuin koskaan ennen. Paljon olen töitä tehnyt itseni kanssa. Ymmärrän, miksi menin suhteeseen, miksi siinä roikuin ja miksi lähtemiseni oli vaikeaa. Nyt en enää sellaiseen kaveriin kiinnittäisi huomiota enkä suhteeseen lähtisi. Oppimatka vei turhan paljon aikaa lyhyestä elämästä, mutta se oli kai tehtävä.
Lähde pois suhteesta. Itse koin samaa kun olin 14 vuotta naimisissa. Viimeiset 3 vuotta se oli vain kaverisuhde. Seksiä vähän. Liekö toinen nainen kuvioissa kun oli viikot osittain muualla asui töiden takia. Tein henkistä eroa sen kolmisen vuotta. Lopulta ero päätös oli helppo. Ja näin molemmat sai jatkaa elämää muualla. Kohta eron jälkeen tukeva ex muutti pois. Onnex ei ollu omistus kämppä.
Vierailija kirjoitti: Miksi et mene sinne terapiaan itse? Ne varmasti selkeyttäisi ajattelutapojasi ja ehkä myös toisi uusia positiivisia ja parempia tapoja kommunikoimiseen?
Eli sinäkin syytät vain ja ainoastaan ap:ta...
Mistä näitä tuleekin🤦🤦🤦🤦
Yleensä nuo syyttelijät on niitä, jotka eivät tosiaan näe itsessään mitään vikaa, eivätkä kykene edes terapiaan.
Kiertäkää ne kaukaa, ihan kaikki!!
Kuulostaa tosi raskaalta. Eikö teillä ole mitään leikkisyyttä, vitsailua, hellyyttä? Jos sellaista ei ole, en jaksaisi jäädä. Pelkkä seksi ei kiinnosta, jos toisen arvostus puuttuu. Miten edes pystyt harrastamaan seksiä tuollaisen arvostelijan kanssa? Millaista teidän seksi on?
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Exäni oli juuri tuollainen. Kadotin 30 vuoden aikana itseni. En enää tunnistanut itseäni. En halunnut olla sitä, mitä olin. Ajattelin, että jos lähden heti, tästä vielä palaudun. Läksin, mutta se ei ollut helppoa.
Tänään 30 V myöhemmin olen oma itseni enemmän kuin koskaan ennen. Paljon olen töitä tehnyt itseni kanssa. Ymmärrän, miksi menin suhteeseen, miksi siinä roikuin ja miksi lähtemiseni oli vaikeaa. Nyt en enää sellaiseen kaveriin kiinnittäisi huomiota enkä suhteeseen lähtisi. Oppimatka vei turhan paljon aikaa lyhyestä elämästä, mutta se oli kai tehtävä.
Herttileijaa! Sinähän olet jo ikäihmisiä. 20 vuotta jo eläkkeelläkin?
Mitä väliä niiden mystisten muiden mielipiteillä on? Eivät he ole siinä parisuhteessa. Jos ystäväsi eivät usko ja tue sinua, hanki uusia.
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä niiden mystisten muiden mielipiteillä on? Eivät he ole siinä parisuhteessa. Jos ystäväsi eivät usko ja tue sinua, hanki uusia.
Ehkä ne ystävät ei olleet se pointti tässä.
🇺🇦🇮🇱
Mikä siinä onkin, että just miehissä (anteeksi yleistys, mutta tätä on oikeasti paljon...)on ihan uskomattoman paljon noita, jotka arvostelee, piikittelee ja ilkeilee?
Sekä oma, että nähtyjä kokemuksia.
Onko se jo kasvatuksessa, käännetään ne omatkin viat muiden viaksi.
Ja jos heille sanoo vaikkapa ihan asiastakin, niin valitetaan nalkutuksesta yms.
Ottavat nokkiinsa, eivät ota vastuuta toisen loukkaantumisesta vaan loukkaantuvat itse...Eivätkö osaa, eivätkä edes yritä?
Monet lähtee ns. kultahäkistä, eikä koskaan kadu. Tietenkin kannattaa miettiä, onko se taloudellisessa ja sosiaalisessa mielessä se mitä haluat. Jos puoliso ei ole valmis tekemään suhteen eteen mitään, niin vaikea suositella jäämään.
Ja tulihan ne ap:n syyttelijät sieltä, hävetkää!! Tosin, ettehän osaa edes sitä...
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä onkin, että just miehissä (anteeksi yleistys, mutta tätä on oikeasti paljon...)on ihan uskomattoman paljon noita, jotka arvostelee, piikittelee ja ilkeilee?
Sekä oma, että nähtyjä kokemuksia.
Onko se jo kasvatuksessa, käännetään ne omatkin viat muiden viaksi.
Ja jos heille sanoo vaikkapa ihan asiastakin, niin valitetaan nalkutuksesta yms.
Ottavat nokkiinsa, eivät ota vastuuta toisen loukkaantumisesta vaan loukkaantuvat itse...Eivätkö osaa, eivätkä edes yritä?
Miksi pitää taas vääntää mies/nais asiaksi. Jos yrittäisi pysyä asiassa ja puhua nyt tästä kyseisestä miehestä, eikä yleistää. Ihan molemmissa sukupuolissa on itsekkäitä mulkkuja ja kusipäitä.
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä onkin, että just miehissä (anteeksi yleistys, mutta tätä on oikeasti paljon...)on ihan uskomattoman paljon noita, jotka arvostelee, piikittelee ja ilkeilee?
Sekä oma, että nähtyjä kokemuksia.
Onko se jo kasvatuksessa, käännetään ne omatkin viat muiden viaksi.
Ja jos heille sanoo vaikkapa ihan asiastakin, niin valitetaan nalkutuksesta yms.
Ottavat nokkiinsa, eivät ota vastuuta toisen loukkaantumisesta vaan loukkaantuvat itse...Eivätkö osaa, eivätkä edes yritä?
Joo, naisethan sitävastoin eivät ikinä arvostele miehiään. Suomalainen pidemmässä parisuhteessa/liitossa oleva nainen ei KOSKAAN arvostele, piikittele tai syyllistä omaa miestään.
Ja joulupukki asuu Korvatunturilla. 😂
Olen nainen, enkä ap. Kaveri sana siksi, että seurustellemaan ruvetaan kaverin kanssa.
Ap: n kanssa saman kokeneena tiedän, että se on täyttä totta ja vielä asiallisesti, neutraalisti ja jopa kauniisti ilmaistuna todellisuuteen verrattuna.
Vierailija kirjoitti: Miksi et mene sinne terapiaan itse? Ne varmasti selkeyttäisi ajattelutapojasi ja ehkä myös toisi uusia positiivisia ja parempia tapoja kommunikoimiseen?
Ehdottomasti hänen pitäisi mennä terapiaan itse. Ja jos jatkaa suhdetta, mitä en kyllä suosittele, pariterapiakin olisi varmasti jatkon kannalta hyvä. Minusta on aina paha enne jos puoliso ei suostu pariterapiaan. Sillä ei ole mitään merkitystä, vaikkei itse kokisi tarvetta. Jos puoliso kokee, silloin mennään.
Vierailija kirjoitti:
Ja tulihan ne ap:n syyttelijät sieltä, hävetkää!! Tosin, ettehän osaa edes sitä...
Tulihan se vahapiikakin kokonaan esille...🤣🤣🤣🤣🤣🤣🤣
Vierailija kirjoitti:
Mikä siinä onkin, että just miehissä (anteeksi yleistys, mutta tätä on oikeasti paljon...)on ihan uskomattoman paljon noita, jotka arvostelee, piikittelee ja ilkeilee?
Sekä oma, että nähtyjä kokemuksia.
Onko se jo kasvatuksessa, käännetään ne omatkin viat muiden viaksi.
Ja jos heille sanoo vaikkapa ihan asiastakin, niin valitetaan nalkutuksesta yms.
Ottavat nokkiinsa, eivät ota vastuuta toisen loukkaantumisesta vaan loukkaantuvat itse...Eivätkö osaa, eivätkä edes yritä?
En tiedä onko ap:n kohdalla kyse tästä, mutta usein se on myös niin, että se mieskin haluaa erota, mutta ei millään halua olla erossa "syypää". Jotenkin ilkeilee niin kauan, että ap ottaa eron.
En tiedä mistä tällainen johtuu, mutta olen muutaman tapauksen lähi/tuttavapiirissäni jo nähnyt. Parilla miehellä oli jopa jo toinen nainen katsottuna, mutta silti ei itse halunnut olla se, jolta tulee aloite eroon.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Exäni oli juuri tuollainen. Kadotin 30 vuoden aikana itseni. En enää tunnistanut itseäni. En halunnut olla sitä, mitä olin. Ajattelin, että jos lähden heti, tästä vielä palaudun. Läksin, mutta se ei ollut helppoa.
Tänään 30 V myöhemmin olen oma itseni enemmän kuin koskaan ennen. Paljon olen töitä tehnyt itseni kanssa. Ymmärrän, miksi menin suhteeseen, miksi siinä roikuin ja miksi lähtemiseni oli vaikeaa. Nyt en enää sellaiseen kaveriin kiinnittäisi huomiota enkä suhteeseen lähtisi. Oppimatka vei turhan paljon aikaa lyhyestä elämästä, mutta se oli kai tehtävä.Herttileijaa! Sinähän olet jo ikäihmisiä. 20 vuotta jo eläkkeelläkin?
läksin
kaveriin
herttileijaa
harvinaista kuultavaa
Kaffebulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitä väliä niiden mystisten muiden mielipiteillä on? Eivät he ole siinä parisuhteessa. Jos ystäväsi eivät usko ja tue sinua, hanki uusia.
Ehkä ne ystävät ei olleet se pointti tässä.
Öö, okei? Minä tosiaan kirjoitin mystisistä muista, koska en ole täysin varma keitä sillä tarkoitettiin. Oletin, että muun muassa ystäviä ja muita läheisiä, joiden mielipiteillä ja tuella on aloittajalle väliä. Siksi koen että on oleellista mainita sekin.
Ei tuollaista tarvitse sietää.