Joku yrittänyt lääkikseen kahdeksan kertaa

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaisinkohan mennä vastaanotolle aikanaan, jos sattuisikin yhdeksännellä kerralla pääsemään? Opinnot tarttuneet päähän vähän sinne päin?

Kyseletkö yleensä vastaanotolle menessä että monennellako yrityksellä lääkäri pääsi lääkikseen? 

Miksi ei voi hakea muulle alalle? Onhan nyt muitakin aloja kun lääkärikoulu. Jos haluaa korkealle lukea niin onhan nyt muitakin kouluja. Tuo on jo itselle rankkaa kun vuosia hakenut eikä pääse. Kertoo ettei sovellu alalle. Onhan siinä myös psykologin haastattelu. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Uskaltaisinkohan mennä vastaanotolle aikanaan, jos sattuisikin yhdeksännellä kerralla pääsemään? Opinnot tarttuneet päähän vähän sinne päin?

 

Ihan vaan tiedoksi, lääkiksen koe on vaikeampi kuin itse opinnot. Tenteistä ei myöskään pääse läpi ellei osaaminen ole riittävällä tasolla, jokaisella Suomessa valmistuneella lääkärillä on riittävät valmiudet toimia kyseisessä ammatissa. 

Ei taida ihan näin mennä. Suomessa on kiintiölääkäreitä niinkuin muuallakin, jotka ovat päässeet tenteistä kyllä läpi vaikkei osaamista olisikaan.

Höpö höpö. 

Aikana ennen ensikertalaiskiintiötä ja todistusvalintaa oli hyvin tyypillistä että sisään piti pyrkiä ainakin se 3-5 kertaa ennenkuin lääkiksen ovet aukenivat. 

Olen sitä sukupolvea, että minun ikäiseni lääkärit joutuivat tankkaamaan lukion bi-fy-ken lisäksi Galenos-kirjan. Koulukavereissani oli heittämällä yli kymmenen lääkiksestä haaveilevaa ja silloin oli normi että kukaan, siis KUKAAN ei kävele sisään lääkikseen ekalla yrittämällä. Toisellakin yrittämällä sisäänpääsy oli jo melkoinen saavutus. Tunnen neljä nyt jo lääkäriksi valmistunutta ja jopa ne joiden vanhemmat kustansivat joka vuosi parhaat valmennuskurssit ja rahoittivat välivuodet niin että aikaa Galenoksen tankkaamiselle jäi, pääsivät sisään vasta kolmannella tai neljännellä yrittämällä.

Iso osa lääkiksen "status"-asemaa on tuossa vuosien takaisessa rumbassa. Nykyään asia on tietty eri. Ensin poistettiin erillinnen pääsykoekirja ja koe oli pelkkää lukion bilsa, fyssa ja kemma-sisällöt. Sitten tuli todistusvalinnat ja sitten vielä ensikertalaiskiintiöt. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei voi hakea muulle alalle? Onhan nyt muitakin aloja kun lääkärikoulu. Jos haluaa korkealle lukea niin onhan nyt muitakin kouluja. Tuo on jo itselle rankkaa kun vuosia hakenut eikä pääse. Kertoo ettei sovellu alalle. Onhan siinä myös psykologin haastattelu. 

Ei Suomessa mitään haastattelua ole. Hakea voi joko todistuksella tai pääsykokeella. 

Vierailija kirjoitti:

Miehenikin haki (toiseen koulutukseen) 7 kertaa ja viimeisin tuotti tulosta. Nyt viimeinen opiskelu vuosi menossa. Meillä 4 lasta :) 

Pääsin ensimmäisellä haluamaani ammattikouluun ja minulla on mopo. Miten lasten määrä liittyy aloitukseen? Ei mitenkään. 

Mä en ole koskaan edes hakenut

medisiinariahjoon.

Lääketiede muuten vain

intohimoinen kiinnostuksen

kohde. Älkäämme naljailko

sinnikkäille; heille, jotka eivät 

suostu luopumaan

unelmistaan, joita väsymättä

vuosi toisen perään tavoittelevat. 

Toiset meistä ovat enemmänkin 

kallellaan alisuoriutumiseen.

*nauraa itselleen*

Vierailija kirjoitti:

Mikä toi juttu on, että hakee ulkomaille lääkikseen? Ihan yhtä haastavaa se on siellä mystisellä ulkomaalla kuin Suomessa ja paikka paikoin paljon vaikeampaa päästä sisään. 

On paikkoja minne pääsee sisään lompakkoa raottamalla

Vierailija kirjoitti:

Aikana ennen ensikertalaiskiintiötä ja todistusvalintaa oli hyvin tyypillistä että sisään piti pyrkiä ainakin se 3-5 kertaa ennenkuin lääkiksen ovet aukenivat. 

Olen sitä sukupolvea, että minun ikäiseni lääkärit joutuivat tankkaamaan lukion bi-fy-ken lisäksi Galenos-kirjan. Koulukavereissani oli heittämällä yli kymmenen lääkiksestä haaveilevaa ja silloin oli normi että kukaan, siis KUKAAN ei kävele sisään lääkikseen ekalla yrittämällä. Toisellakin yrittämällä sisäänpääsy oli jo melkoinen saavutus. Tunnen neljä nyt jo lääkäriksi valmistunutta ja jopa ne joiden vanhemmat kustansivat joka vuosi parhaat valmennuskurssit ja rahoittivat välivuodet niin että aikaa Galenoksen tankkaamiselle jäi, pääsivät sisään vasta kolmannella tai neljännellä yrittämällä.

Iso osa lääkiksen "status"-asemaa on tuossa vuosien takaisessa rumbassa. Nykyään asia on tietty eri. Ensin poistettiin erillinnen pääsykoekirja ja koe

Mitä tossa nyt on niin ihmeellistä? Suurin osa ihmisistä ei pääsisi Mensan jäseneksi, vaikka kuinka monta valmennuskurssia kävisi.

Vierailija kirjoitti:

Mikä toi juttu on, että hakee ulkomaille lääkikseen? Ihan yhtä haastavaa se on siellä mystisellä ulkomaalla kuin Suomessa ja paikka paikoin paljon vaikeampaa päästä sisään. 

Se on sitä, että pääsee aloittamaan opintonsa, eikä jää pienestä "taas" kii.ja  päätoimisten tutkintoon tähtäävien opintojen aloitus vähintään lykkäydy viodella.

En usko, että hakija, joka on perusterve ja jolla on takana yli neljä hakukertaa -oli paikka nikä hyvänsä Suomen yliopiston tdk:n perustutkinto-opiskelijana (poikkeksena, ehkä taidealat) on jäänyt monestikkaan kovin monen pisteen päähän tavoitteestaan, jos on tosissaan hakenut ja käyttänyt välivuotensa tehokkaasti. 

Elli paikan saamattomuus ei ole ollut varsinaisesti älystä kiinni. 

Mutta joo. Totta on, ettei ulkomailla opiskelu ole mikään oikotie onneen, vaan onnistuakseen vaatii varsin paljon, jos haluaa myöhemmin työllistyä Suomessa(kin) esim juuri lääkärinä.  

Uskovainen mies

 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomenruotsalaiset ja somalit pääsevät Helsingin yliopistoon lääketiedettä lukemaan omissa kiintiöissään. 

Miten sä onnistut sotkemaan Somalit jokaiseen kirjoitukseesi? 

Sinkkumies

Mitä sä oikein jauhat? Sanoin vain, että somalit pääsee alhaisilla pisteillä lukemaan Helsingin yliopistoon lääketiedettä, mikä on tosiasia.

Ei pidä paikkansa. Rasistista paskapuhetta ja disinformaatiota.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomenruotsalaiset ja somalit pääsevät Helsingin yliopistoon lääketiedettä lukemaan omissa kiintiöissään. 

Miten sä onnistut sotkemaan Somalit jokaiseen kirjoitukseesi? 

Sinkkumies

Mitä sä oikein jauhat? Sanoin vain, että somalit pääsee alhaisilla pisteillä lukemaan Helsingin yliopistoon lääketiedettä, mikä on tosiasia.

Ei pidä paikkansa. Rasistista paskapuhetta ja disinformaatiota.

Heh. Et taida olla ihan sieltä välkyimmästä päästä?

Vierailija kirjoitti:

Mikä toi juttu on, että hakee ulkomaille lääkikseen? Ihan yhtä haastavaa se on siellä mystisellä ulkomaalla kuin Suomessa ja paikka paikoin paljon vaikeampaa päästä sisään. 

Johonkin Viroon on motivaatiokirje ja pelkkä (helppo) kemian koe. Mutta rahaa pitää olla, lukuvuosi 15 000 €. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Suomenruotsalaiset ja somalit pääsevät Helsingin yliopistoon lääketiedettä lukemaan omissa kiintiöissään. 

Miten sä onnistut sotkemaan Somalit jokaiseen kirjoitukseesi? 

Sinkkumies

Mitä sä oikein jauhat? Sanoin vain, että somalit pääsee alhaisilla pisteillä lukemaan Helsingin yliopistoon lääketiedettä, mikä on tosiasia.

Ei pidä paikkansa. Rasistista paskapuhetta ja disinformaatiota.

Heh. Et taida olla ihan sieltä välkyimmästä päästä?

Ai kun viitsii vastata rasistiseen provoon?

Lääkiksessä EI OLE kiintiöitä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä toi juttu on, että hakee ulkomaille lääkikseen? Ihan yhtä haastavaa se on siellä mystisellä ulkomaalla kuin Suomessa ja paikka paikoin paljon vaikeampaa päästä sisään. 

Johonkin Viroon on motivaatiokirje ja pelkkä (helppo) kemian koe. Mutta rahaa pitää olla, lukuvuosi 15 000 €. 

Juu, tunnen pari pappa betalar tyyppiä jotka opiskelivat Tartossa kun eivät päässet Suomessa mihinkään lääkikseen. Eli jos on rahaa niin sinne vaan. 

No luulisi olevan jo suurin osa opinnoista luettuna valmiiksi. Siitä vaan tenttimään sitten.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä toi juttu on, että hakee ulkomaille lääkikseen? Ihan yhtä haastavaa se on siellä mystisellä ulkomaalla kuin Suomessa ja paikka paikoin paljon vaikeampaa päästä sisään. 

Johonkin Viroon on motivaatiokirje ja pelkkä (helppo) kemian koe. Mutta rahaa pitää olla, lukuvuosi 15 000 €. 

 

Juu, tunnen pari pappa betalar tyyppiä jotka opiskelivat Tartossa kun eivät päässet Suomessa mihinkään lääkikseen. Eli jos on rahaa niin sinne vaan. 

Niin. Jotkut ymmärtävät, että koulutus on investointi ja sijoitus tulevaisuuteen. - Mutta en suostu uskomaan, että Virosta voisi ostaa kovinkaan helposti (nykyisin) lääkärin tutkintoa. Eli jos sinne Tarttoon lähteekin opiskelemaan kuka hyvänsä, (maksukykyinen) niin opinnoissaan täytyy (vähän) menestyäkin, että saa tutinnon kasaan, jolla sitten voi hakeutua lääkärin tehtäviin Suomeen; tai mihin hyvänsä tosieen EU .jäsenmaahan. On siinä omat haasteensa. vaikka opinnoista Tartossa voi käsittääkseni suorittaa, ainakin osan englanniksi, joka lienee helpompi monelle suomalaiselle (/ muualta tulleelle) kuin se, että ensin tarvitsisi opetella eestiä.(...) 

Uskovainen mies

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei voi hakea muulle alalle? Onhan nyt muitakin aloja kun lääkärikoulu. Jos haluaa korkealle lukea niin onhan nyt muitakin kouluja. Tuo on jo itselle rankkaa kun vuosia hakenut eikä pääse. Kertoo ettei sovellu alalle. Onhan siinä myös psykologin haastattelu. 

Utelaisuudesta milloin ja missä lääkikseen pyrkiesä on ollut psykologin haastattelu? - Ystäväni juuri hiljattain naljaili, että hän oli aikanaan helpottunut kun lääkikseen riitti, että selvisi pääsykokeesta kunnialla ja kuinka siinäkin auttoi paljossa kun oli lähinnä laskurutiini hallussa ja tosiella kerralla (, jolloin sai paikan) Galenoskin kerrattuna muutamaan kertaan Kun taas lähihoitajaksi hän ei päässyt aikanaan opiskelemaan kun sinne oli psykologiset soveltuvuustestit ja tasi olla haastattelukin. Arvaan kyllä, että hänestä saattoi paistaa tahattomasti läpi, että hän lähihoitaja koulutukseen hakiessaan enempi kapinoimassa hänelle perheen ja lähipiirin odotuksia vastaan kuin, erityinen palo ja kiinnostus lähihoitaja opintoihin. - Kun kaikki olivat varmoja, että totta kai hän menee n.n lukioon kun pelkkien lukuaineiden keskiarvo oli 9+ 

Uskovainen mies  

"Mitä tossa nyt on niin ihmeellistä? Suurin osa ihmisistä ei pääsisi Mensan jäseneksi, vaikka kuinka monta valmennuskurssia kävisi."

Kuka oikeasti edes haluaa liittyä Mensan jäeseksi? - Asioita on vähän vaikea verrata siksi, että Mesa vetää itse hatusta omat testinsä ja tulkitsee niin miten tykkää kun taas lääkikseen on tietty aineisto, joka tulee hallita pääsykokeessa "riittävän hvin", että paikan saa tai on saamatta. Siinä on hieman vuosittaista eroa kuinka hyvin tuo aineisto on osattava. -

Kuten joku jo mainitsikin, niin opiskelupaikan voi saada myös jos on ensikertalainen ja kirjoittanut riittävän hyät yo-arvosanat.

Jostain syystä lääkikseen ei ole -tietääkseni tällä hetkellä- avoimen yo:n opintojen perusteella, joka väylä ehdottomasti pitäsi olla sinnekin tarjolla kuten muihinkin opintoihin; olkoonkin, että kaikkein suosituimmille aloille (kuten oikikseen) se on lähinnä silmän lumetta, koska joka saavuttaa avoimessa riittävän määrä opintoja niin korkeilla  arvosanoilla, että niillä oikiksen ovet aukeavat saisi todennäköisesti yhtä hyvin paikkansa pääsykokeenkin kautta. Mutta hienoa on, että eritapoja saada opiskelupaikka on tarjolla.

Sinnikkyys ja yritteliäisyys palkitaan! Eikä paikat, ainakaan toistaiseksi Suomessa mene vain maksukykyisimmille, - Vaikka oma kysymyksensä on, että pitäisikö opiskelupaikkoja yliopistoista Suomessakin ostaa.  

Se on tämä nykyaika joka saa ihmiset uskomaan että jokainen on yhtä hyvä ja voi onnistua missä tahansa.

Mutta kun ei ole. Tuosta tyypistä ei ole lääkäriksi, minustakaan ei ole balettitanssijaksi. Joskus ne realiteetit on vain kohdattava. Tai pettyy jatkuvasti.