Te todella hyvistä perheistä tulevat, miten kerrotte taustanne puolitutuille?
Kommentit (40)
Ei tarvitse kertoa. Kusipäisyys näkyy läpi.
En koe mitään tarvetta kertoa taustaani.
Sanokaa, että olette pak olaisia Afrikan savimajasta. Se on meriitti nykyään.
Kerron taustastani jos se tulee jotenkin puheeksi. Puolituttujen kanssa varmaan harvemmin. Nuorena toki kaikki tiesivät taustani, koska sukunimi kertoi paljon. Naimisiin mennessäni sukunimi muuttui tavalliseksi, eikä nyt ihmiset automaattisesti tiedä minusta mitään.
Mitä tarkoittaa todella hyvä perhe? Paljon rahaa? Paljon rakkautta? Muu, mikä?
En kerro. Onneksi siitä ei tiedä kukaan muuta kuin synnyinpaikkakunnallani, jossa sukuni on jonkinlainen paikallinen mahtiperhe, omistaa paljon yrityksiä, kiinteistöjä jne. Mutta sen noin 50 000 asukkaan paikkakunnan ulkopuolella onneksi nimi ei ole mitenkään tunnettu ja olen vaan tavis tavisten joukossa.
Ei se kyllä muutenkaan meidän elämä mitenkään keskiluokkaisesta lapsuudessa poikennut. Äiti vieläpä oli pihi kuin mikä, joten jopa köyhäilyä oli paljon vaikkei olisi ollut pakko. Siinä mielessä oli huvittava kun ihmiset kadehtien sanoi, että se on niitä "X:jä" viitaten siihen että on rikkaita.
Sukunimestä se käy ilmi, ei tarvitse erikseen kertoa.
En koskaan kerro olevani kultalusikka suussa syntynyt. Mitä se kellekään kuuluu? Ihan tavallinen työssäkävijä olen. Toki esim töissä osa pohtii miten on varaa jatkuvasti matkustaa.
Miksi kertoisin puolitutulle taustastani.
t. yläluokkaisen perheen mustalammas
Kuka muka alkaa avautumaan perhetaustoistaan puolitutuille? Miksi? Korkeintaan esimerkiksi uuteen työkaveriin tutustuessa kerrotaan missäpäin asuu ja onko perheellinen. Nämäkin vasta kun luontevasti keskustelussa tulee puheeksi.
En kerro puolitutuille, enkä tutuille. Olen ns. "köyhäilijä" eli en näe tarvetta huudella koulutus- ja varallisuustasoa. Mikä se "todella hyvä perhe" sitten onkaan, mielestäni koulutus ja pinkka puntia ei sitä takaa.
Kerron koko perheeni kärsivän peräsuolen laskeumasta.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kertoisin puolitutulle taustastani.
t. yläluokkaisen perheen mustalammas
Hei, ollaan samiksii!
Eipä se kuulu kenellekään, saati sitten jollekin puolitutuille.
Onneksi vanhemmistani ja isovanhemmistani ei kukaan kysy enää uteliaana sukunimeni perusteella kun otin naimisiin mennessäni mieheni sukunimeni. Jos joku kysyy heidän ammateistaan, vastaan ympäripyöreästi. En ymmärrä aikuisia ihmisiä, jotka kyselivät minulta pikkutyttönä ollessani vanhempieni ja isovanhempieni työstä. Minä vastailin kieli keskellä suuta kuin mikäkin pr-henkilö.
En ole hyvästä perheestä mutta jotenkin tulee aina salattua mahdollisimman pitkään se että olen lapsena asunut ulkomailla, en tiedä miksi se tuntuu jotenkin vaivaannuttavalta enkä itse ikinä ota asiaa puheeksi ja tunnustan vain jos varta vasten kysytään
Eli todella hyvä perhe = rikas perhe. Sallikaa mun nauraa. Todella hassusti ajateltu, että varakkuus tekisi perheestä automaattisesti hyvän.
En käytä af-etuliitettä, eettei aiheuta hämminkiä.
Millainen on tarkoittamasi todella hyvä perhe?