Ei ikinä kannata kertoa psykiatrille mitään-kaikki menee vain pahemmaksi

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No, noilla on rikostovereina terapeutit. Ainakin suurin osa niistä. Rahoitus pitäisi ottaa pois kaikelta muulta, kuin lyhytterapialta ja ehkä kognitiiviselta.

Noiden kahden teho rajautuu todella pieneen asiakas/potilasryhmään. Eipä minulla muuta. En yleensä kommentoi mitään näihin ketjuihin. Psyk.sh.

Et koskaan kommentoi mitään mihinkään, koska sinulla ei ole pätevyyttä muuhun kuin asiakkaan puheen kirjaamiseen ylös lääkäriä varten.

Jospa ensin opiskelisit sairaanhoitajaksi ja eikoistut psykiatriseen hoitotyöhön. Sitten tiedät mitä työ pitää sisällään.  Enempää en sitten ketjuun kommentoi.Psyk.sh.

Hoitotyöstä ei oikein voi puhua, paitsi ehkä jos työskentelet mielisairaalassa.

Ai, minä olen tavannut vain hyviä ja empaattisia psykiatreja. Onko sinulla joku asennevamma vai mikä lie? 

Psykiatria on kummallinen ala, joka on saanut vakuutettua miljoonat ihmiset ympäri maailmaa, että kyselykaavakkein ja haastattelumetodein diagnosoitavat ja reliabiliteetiltaan puolet somaattisten sairauksien reliabiliteetista omaavat oirekuvaukset, olisivat jotain aivotason sairauksia, jotka johtuvat milloin mistäkin aivotasolla havaitusta ryhmätason poikkeamasta.

Todellisuudessa esimerkiksi neurotutkijat eivät edes tiedä, johtuuko esimerkiksi ADHD tai psykoosipotilailla havaitut ryhmätason erot terveisiin verrokkeihin aivojen rakenteessa mm. liike-artefakteista, joita on mahdotonta millään menetelmällä kontrolloida. Tätä pohtii mm. neurotieteen, neurologia ja psykiatrian professori artikkelissa Finding the elusive

psychiatric lesion with 21st-century

neuroanatomy: a note of caution. 

Vierailija kirjoitti:

Käytin toistakymmentä vuotta siinä rumbassa ja lopputulos oli eläke. Kaikki alkaa siitä kun määrätään masennuslääkkeitä sen sijaan, että selvitetään mitkä on ne henkilön kuormittavat tekijät elämässä josta se masennus kumpuaa. Niitä pitäisi lähteä ratkaisemaan ja jokin lyhyt 20 kerran terapia kylkeen. Mutta ei, sen sijaan ne vakuuttaa, että täysin oikeutettu paha olo, uupumus, jopa pelkotilat on jonkin sairauden oire eikä suinkaan johdu siitä elämästä mitä elät.

Saat masennuslääkkeitä, että turrut sinne juurillesi passiiviseksi  etkä tee asioille mitään.

Muutenkin tuntuu sille, että ainoa mitä masennuslääkkeet tekee ( useiden ihmisten kohdalla olen huomannut) on se, että se blokkaa ihmisen nälkäkeskuksen aivoista, joka kertoo koska olet kylläinen. Siellä samassa osassa tuntuu olevan ihmisillä myös seksuaalinen halukkuus. Joten ne vaimennetaan. Ihminen alkaa syödä kun ei enää tule mistään kylläiseksi

Ei niitä lääkkeitä ole pakko syödä. 

Annan vinkin niille jotka haluaisivat purkaa mieltään mutta eivät halua puhua psykologeille, psyiatreille ja muille vastaaville mitään. Puhukaa papille sillä papilla on erittäin ankara vaitiolovelvollisuus ja toisinkuin terveydenhoidon ammattilaisilla, heillä ei ole intressiä tyrkyttää lääkkeitä eikä ilmoitusvelvollisuutta esimerkiksi ajokorttikelpoisuuteen liittyvistä asioista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytin toistakymmentä vuotta siinä rumbassa ja lopputulos oli eläke. Kaikki alkaa siitä kun määrätään masennuslääkkeitä sen sijaan, että selvitetään mitkä on ne henkilön kuormittavat tekijät elämässä josta se masennus kumpuaa. Niitä pitäisi lähteä ratkaisemaan ja jokin lyhyt 20 kerran terapia kylkeen. Mutta ei, sen sijaan ne vakuuttaa, että täysin oikeutettu paha olo, uupumus, jopa pelkotilat on jonkin sairauden oire eikä suinkaan johdu siitä elämästä mitä elät.

Saat masennuslääkkeitä, että turrut sinne juurillesi passiiviseksi  etkä tee asioille mitään.

Muutenkin tuntuu sille, että ainoa mitä masennuslääkkeet tekee ( useiden ihmisten kohdalla olen huomannut) on se, että se blokkaa ihmisen nälkäkeskuksen aivoista, joka kertoo koska olet kylläinen. Siellä samassa osassa tuntuu olevan ihmisillä myös seksuaalinen halukkuus. Joten ne vaimennetaan. Ihminen alk

 

Ihmiset luottavat kuitenkin aluksi asiantuntijan kaapuun puetun sanaan.  

Vierailija kirjoitti:

Kun se psykiatri sitten kirjaa tulkintansa omakantaan, on kyseessä Jumalan sana.

Psykiatrihan ei erehdy. Hän ei ole ihminen.

Kyllä. Psykiatri saa kirjata, mitä haluaa, koska maalliset lait eivät koske Jumalaa.

Psykiatreissa on paljon psykopaatteja ja muita hulluja. 

Vierailija kirjoitti:

Käytin toistakymmentä vuotta siinä rumbassa ja lopputulos oli eläke. Kaikki alkaa siitä kun määrätään masennuslääkkeitä sen sijaan, että selvitetään mitkä on ne henkilön kuormittavat tekijät elämässä josta se masennus kumpuaa. Niitä pitäisi lähteä ratkaisemaan ja jokin lyhyt 20 kerran terapia kylkeen. Mutta ei, sen sijaan ne vakuuttaa, että täysin oikeutettu paha olo, uupumus, jopa pelkotilat on jonkin sairauden oire eikä suinkaan johdu siitä elämästä mitä elät.

Saat masennuslääkkeitä, että turrut sinne juurillesi passiiviseksi  etkä tee asioille mitään.

Muutenkin tuntuu sille, että ainoa mitä masennuslääkkeet tekee ( useiden ihmisten kohdalla olen huomannut) on se, että se blokkaa ihmisen nälkäkeskuksen aivoista, joka kertoo koska olet kylläinen. Siellä samassa osassa tuntuu olevan ihmisillä myös seksuaalinen halukkuus. Joten ne vaimennetaan. Ihminen alkaa syödä kun ei enää tule mistään kylläiseksi ja menettää myös eroottisen kiinnostuksen siihen sukupuoleen ja sukupuolielämään mihin nyt aiemmin on tuntenut vetoa. Periaatteessa siis tekee eunukiksi, kemikaalinen kastraatio. Sinusta tulee leikattu kissa mikä elää syömiselle, nukkumiselle ja paisuu kuin pullataikina jos mikään ei estä syömistä ja ihmisillähän ei mikään estä.

Jos vointi kohenee, niin psykiatri ei suinkaan sano, että pidetään vielä hetki ja aletaan vähentää annostusta. Ei, vaan sitä nostetaan ihan sinne tappiin asti. Sen jälkeen lääke vaihdetaan toiseen. Tässä samassa asiakkaalle sanotaan, että ilman tätä et voi elää. Laitetaan kylkeen neurolepti nukkumiseen ja hetken päästä toinen kun alkaa ilmetä kummaa psykoottisuutta. Ja siitä se sitten lähtee ura psyykkisesti sairaana. Ihanan kallista on.

Täydellinen kuvaus systeemistä ja siitä, miten ihminen syrjäytetään. Surullista, että osa joutuu tuohon myllyyn jo lapsena.

Vierailija kirjoitti:

Lääketiede nyt muutenkin on erittäin epäeettinen ja kammottava "ala". En käytä mitään sen palveluita.

Mielestäni psykiatria ei ole lääketiedettä.

Itselläni ei ole kokemuksia terapioista, mutta eräs läheiseni kertoi kokemuksistaan. Hänellä oli traumaattisia kokemuksia jo lapsuudessaan,  aikuisena  ymmärsi haitallisen, epäsuotuisan  käytöksensä juontavan juurensa vuosien takaa.  Sai psykoterapiaa, ei tuntenut saavansa oleellista apua. Sitten eräs henkilö jolla oli samantyyppinen lapsuus ja elämänkokemuksia suositteli hypnoterapeuttia, joka oli saanut hänen elämänsä uusille urille.  Tuttavani kokeili ja sai elämänsä mallilleen, hän on huojentunut ja kiitollinen.  Kaikkiin traumoihin ei ns. perinteinen (psyko)terapia ole paras apukeino, tämä tuttavani turhautui pitkäkestoiseen tapahtumien vatvomiseen josta hän ei tuntenut saavansa juuri apua. Hypnoterapia pelasti hänet elämään vapaana, irti menneisyydestä joka oli määritellyt hänen toimintaansa niin kauan.