Onko yhdistystoiminta aina sisäänpäinlämpiävän piirin kaikukammio?
Olin jonkin aikaa mukana eräässä Karjalan kotiseutuyhdistyksessä, mutta huomasin pian, että jos oli jotain vähän eriäviä mielipiteitä, niin niistä oli paras olla hiljaa. Kovin oli jyrkät käsitykset monilla, vain sukujuurilla tuntui olevan merkitystä eikä kiinnostuksella itse asiaa kohtaan niinkään. Päätin sitten itse lähteä ja jättää heidät pyörimään piireihinsä.
Onko muukin yhdistystoiminta yhtä ankeaa?
Kommentit (43)
Yhteisiä päätöksiä on hiukan hankala tehdä jos yhdellä on kokoajan asiasta eriävä mielipide.
Ei ihan aina, mutta usein kyllä. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. Tai vaikka vanhojen taloyhtiöiden hallituksissa. On totuttu siihen, että pieni porukka päättää keskenään. Ja siellä pienessäkin porukassa käytännössä yksi tai kaksi päättävät, muut myöntelevät. Ajattelu on usein aika vanhoillista ja sellaista hyväveli-kerhoilua. Että yhdistyslakia tulkitaan hieman venyen omien intressien mukaan. Ja ollaan sitä mieltä, etteivät ihan kaikki asiat tietenkään kaikille kuulu. Eivät välttämättä edes koko hallitukselle.
Vierailija kirjoitti:
Yhteisiä päätöksiä on hiukan hankala tehdä jos yhdellä on kokoajan asiasta eriävä mielipide.
Kyse on enemmän siitä, onko jäseniksi oikeastaan järkevää edes ryhtyä, jos jokin kriteeri, jonka merkityksen ymmärtää vasta toiminnassa mukana oltuaan, on tärkeää ja kaikella muulla ei ole mitään merkitystä. Eli ei haluta ottaa uuden jäsenen tietoja ja taitoja mitenkään huomioon. Vain sukujuurilla oli tässä tapauksessa merkitystä.
AP
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhteisiä päätöksiä on hiukan hankala tehdä jos yhdellä on kokoajan asiasta eriävä mielipide.
Kyse on enemmän siitä, onko jäseniksi oikeastaan järkevää edes ryhtyä, jos jokin kriteeri, jonka merkityksen ymmärtää vasta toiminnassa mukana oltuaan, on tärkeää ja kaikella muulla ei ole mitään merkitystä. Eli ei haluta ottaa uuden jäsenen tietoja ja taitoja mitenkään huomioon. Vain sukujuurilla oli tässä tapauksessa merkitystä.
AP
Yhdistyskohtaistahan tuo on. Riippuu hirveän paljon puheenjohtajasta.
Joo likimain, sellaista uutta ja erilaista ajattelua harvoin sallitaan ja pari kautta joudut hallituksessa istumaan ennen kuin sinut hyväksytään joukkoon.
Toiminnan pääasiallinen tarkoitus on muotoilla mahdollisimman rahakas apurahahakemus. Rahat tuhlataan joko viisaasti eli hyödyllisesti kaikille tai korruptioon ja nepotismiin. Valvonta on vähäistä ja korruptoitunutta.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihan aina, mutta usein kyllä. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. Tai vaikka vanhojen taloyhtiöiden hallituksissa. On totuttu siihen, että pieni porukka päättää keskenään. Ja siellä pienessäkin porukassa käytännössä yksi tai kaksi päättävät, muut myöntelevät. Ajattelu on usein aika vanhoillista ja sellaista hyväveli-kerhoilua. Että yhdistyslakia tulkitaan hieman venyen omien intressien mukaan. Ja ollaan sitä mieltä, etteivät ihan kaikki asiat tietenkään kaikille kuulu. Eivät välttämättä edes koko hallitukselle.
Harva yhdistys välttämättä edes tuntee yhdistyslakia ainakaan kokonaisuudessaan. Voi olla hyvin vaikea saada selvää yhdistyksen säännöistä vaikka periaatteessa sellainen pitäisi rekistöröityneeltää yhdistykseltä löytyä. Ja jos löytyykin niin säännöt on laadittu joskus ennen kuin nykyinen yhdistyslaki on tullut voimaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihan aina, mutta usein kyllä. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. Tai vaikka vanhojen taloyhtiöiden hallituksissa. On totuttu siihen, että pieni porukka päättää keskenään. Ja siellä pienessäkin porukassa käytännössä yksi tai kaksi päättävät, muut myöntelevät. Ajattelu on usein aika vanhoillista ja sellaista hyväveli-kerhoilua. Että yhdistyslakia tulkitaan hieman venyen omien intressien mukaan. Ja ollaan sitä mieltä, etteivät ihan kaikki asiat tietenkään kaikille kuulu. Eivät välttämättä edes koko hallitukselle.
Joo, asunto-osakeyhtiöt yksiä pahimpia esimerkkejä, joissa pieni piiri ratkaisee. Omakotitalo on ainoa, jossa selviää selväjärkisenä.
Mä oon toiminut viimeksi ratsastusseurassa. Koska ratsastusseuran tavoitteena on järjestää toimintaa, mielipiteidenvaihto muista asioista ei yleensä kuulu kokouksiin. Monet ihmiset kokevat uudet porukat sisäänpäinlämpiävinä. Ne voivat olla tai sitten eivät ole. Esim. minä menin ihan ummikkona ja ketään tuntematta ratsastusseuran toimintaan mukaan talkoolaiseksi ja siitä sitten aloin tutustua ihmisiin.
Riippuu jäsenistöstä. Usein se yhdistys kuten nyt tuo Karjalan kotiseutuyhdistys on perustettu jonkin asian takia ja luulen että tuossa on oikeasti tärkeää ne sukujuuret, eihän se muuten olisi kotiseutuyhdistys. Toki helpompaa päätösten teko on jos porukka on samanmielisiä. Jo muutama vastarannankiiski saa torpattua kaikki päätökset.
Vierailija kirjoitti:
Riippuu jäsenistöstä. Usein se yhdistys kuten nyt tuo Karjalan kotiseutuyhdistys on perustettu jonkin asian takia ja luulen että tuossa on oikeasti tärkeää ne sukujuuret, eihän se muuten olisi kotiseutuyhdistys. Toki helpompaa päätösten teko on jos porukka on samanmielisiä. Jo muutama vastarannankiiski saa torpattua kaikki päätökset.
Kyllä kuolevat nämä seurat, kun kiinnostus alueeseen ja sen kulttuuriin ei ole ratkaisevaa vaan ainoastaan se, missä isovanhempasi olivat eläneet. Säälittävää.
AP
Riippuu yhdistyksestä. Minä menin 2019 mukaan paikallisyhdistykseen. Halusin tietoa sairaudestani. Pääosa vanhoja mummoja, olin nuorin, minäkin kohta viiskymppinen. No, ihan mukavaa jutustelua ja kyllähän suurin osa yhdistyksistä on puheenjohtaja-vetoisia. En lähtenyt haastamaan puheenjohtajaa mutta tietoa halusin, siis toimintaa.
Nyt korona-tauon jälkeen olen sitten varapuheenjohtaja ja vedän kahta iltakerhoa työssäkäyville, kun itsekin olen työelämässä päivät. Syksyn toimintaa vielä hiotaan, jäsenmäärä onneksi on pysynyt tasaisena, moni yhdistys supistuu kun nuoret eivät enää halua liittyä. No, meillä on oma resepti jolla toiminta pyörii, taikasana on yhteistyö. Vastuuta joutuu ottamaan, kun saat jonkun hyvän tyypin vierellesi, pidä siitä kiinni, kaksi saa jo ihmeitä aikaan.
Ideoita saa esittää ja myös vastalauseita, esitän itsekin hallituksen kokouksissa. Mutta pitää miettiä asia itselle selväksi ennen kuin alkaa häiriköimään. Selvästi perusteltu näkemys otetaan kyllä yleensä huomioon. On toki vanhoja jääriä puheenjohtajina, jotka eivät halua muutoksia suunnitelmiin, yleensä kuitenkin ymmärretään että uudet ideat ovat selviytymisen ehto. Mutta siis mietittyjä uudistuksia, suunsoittajia nyt aina tulee ja menee...
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Riippuu jäsenistöstä. Usein se yhdistys kuten nyt tuo Karjalan kotiseutuyhdistys on perustettu jonkin asian takia ja luulen että tuossa on oikeasti tärkeää ne sukujuuret, eihän se muuten olisi kotiseutuyhdistys. Toki helpompaa päätösten teko on jos porukka on samanmielisiä. Jo muutama vastarannankiiski saa torpattua kaikki päätökset.
Kyllä kuolevat nämä seurat, kun kiinnostus alueeseen ja sen kulttuuriin ei ole ratkaisevaa vaan ainoastaan se, missä isovanhempasi olivat eläneet. Säälittävää.
AP
Voithan sinä itse perustaa Karjala yhdistyksen (keksi hyvä nimi), joka ei liity kotiseutuun mitenkään. Mikään ei estä.
Useimmiten kyllä. Vihoviimeisiä porukoita jos haluaa elää rentoa ja riidatonta elämää. Samoin taloyhtiön hallitukset. Pysykää poissa kaikesta tuollaisesta. Paitsi tietysti jos olette tärkeileviä sortajia.
Tämä! Yhdistykset pitävät sisällään keskenään lukkiutuneen porukan, jossa asiat tehdään vuodesta toiseen samalla tavalla. En edes muista kuinka monen yhdistyksen toimintaa ja genreä olen selvitellyt, jos vaikka lähtisin mukaan, niin taatusti törmään siihen, että uutena kohdellaan kuin tyhmintä untuvikkoa. Huolimatta siitä, että olisi kuinka kohtelias ja tahdikas ja varovaisesti kysyisi jotakin erityistä asiaa.
Puheenjohtajista suurin osa ei sovi tehtäväänsä ja se saattaa olla ainoa asia heidän elämässään, jossa saa käyttää "valtaansa". Hänellä on sitten hovinsa, joka on valmis taistelemaan pj:n puolesta vääränkin asian puolesta.
Yhdistystoiminta ei edellytä innovatiivisia,luovia ihmisiä joukkoonsa. Sellaiset leimataan vastarannan kiiskiksi. Heitä ei haluta mukaan, koska se tietäisi töitä, valta-aseman muutoksia ja kyseenalaistaisi aiemman toiminnan. Monelle tärkeää on seurustelu kuin itse yhdistys.
Omankaista toimintaa eri yhdistyksissä.
Oman kokemuksen mukaan yhdistystoimintaan on usein hankalaa saada porukkaa mukaan. Varsinkaan uutta verta. Nippa nappa saadaan hallitus kasaan, kun puoliväkisin painostetaan. Sitten tilanne on se, että johdossa häärii samat vanhat eikä uusia näkemyksiä ole.
Vierailija kirjoitti:
Yhteisiä päätöksiä on hiukan hankala tehdä jos yhdellä on kokoajan asiasta eriävä mielipide.
😄 Yhteinen päätös = tehdään kuten sinä haluat. -eri
Ei ole, tuo koskee vain rekisteröityjä yhdistyksiä. Rekisteröimättömissä yhdistyksissä on sallivampi ja avoimempi meininki