Onko yhdistystoiminta aina sisäänpäinlämpiävän piirin kaikukammio?

Vierailija kirjoitti:

Yhteisiä päätöksiä on hiukan hankala tehdä jos yhdellä on kokoajan asiasta eriävä mielipide.

Kuka on Kokoaja ja mikä on hänen asiansa? Miksi hän saa määrätä? 

Vierailija kirjoitti:

Ei ihan aina, mutta usein kyllä. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. Tai vaikka vanhojen taloyhtiöiden hallituksissa. On totuttu siihen, että pieni porukka päättää keskenään. Ja siellä pienessäkin porukassa käytännössä yksi tai kaksi päättävät, muut myöntelevät. Ajattelu on usein aika vanhoillista ja sellaista hyväveli-kerhoilua. Että yhdistyslakia tulkitaan hieman venyen omien intressien mukaan. Ja ollaan sitä mieltä, etteivät ihan kaikki asiat tietenkään kaikille kuulu. Eivät välttämättä edes koko hallitukselle.

"Ja siellä pienessäkin porukassa käytännössä yksi tai kaksi päättävät, muut myöntelevät."

Näin se menee, ja mielestäni suurin vika on melkein näissä nössöissä lammastelijoissa. Hyppäävät vaikka rotkoon jos käsketään ja vetävät muutkin mukanaan jos vaan pystyvät.

Yhdistys on määritelmällisesti sellaisten ihmisten yhteenliittymä jotka ajattelevat jostain asiasta sen verran samanlaisesti että heille muodostuu siitä yhteinen intressi. 

Jos omat ajatuksesi eivät ole samalla taajuudella yhdistyksen vallitsevan mielipiteen kanssa niin ehkä se ei alunperinkään ollut sinulle sopiva yhteisö.

Ei heidän tarvitse muuttaa yhdistyksensä luonnetta sen takia että sinä viihtyisit siellä tai olla sinun kanssasi samaa mieltä. 

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemuksen mukaan yhdistystoimintaan on usein hankalaa saada porukkaa mukaan. Varsinkaan uutta verta. Nippa nappa saadaan hallitus kasaan, kun puoliväkisin painostetaan. Sitten tilanne on se, että johdossa häärii samat vanhat eikä uusia näkemyksiä ole. 

Kukaan tervejärkinen ei halua mihinkään kurppayhdistykseen mukaan. 

Minulla palaa aina hihat yhdistysaktiivien kanssa ja siksi en mihinkään yhdistykseen enää liity.

Vierailija kirjoitti:

Ei ihan aina, mutta usein kyllä. Varsinkin pienemmillä paikkakunnilla. Tai vaikka vanhojen taloyhtiöiden hallituksissa. On totuttu siihen, että pieni porukka päättää keskenään. Ja siellä pienessäkin porukassa käytännössä yksi tai kaksi päättävät, muut myöntelevät. Ajattelu on usein aika vanhoillista ja sellaista hyväveli-kerhoilua. Että yhdistyslakia tulkitaan hieman venyen omien intressien mukaan. Ja ollaan sitä mieltä, etteivät ihan kaikki asiat tietenkään kaikille kuulu. Eivät välttämättä edes koko hallitukselle.

En ymmärrä miksi se olisi automaattisesti huono asia jos taloyhtiön tai yhdistyksen asioita hoidetaan samalla linjauksella joka on toiminut jo pitkään. 

Olin joskus tälläisen vanhan (pienehkön, noin tusina asuntoa) taloyhtiön hallituksessa jossa pienehkö hallitus toimi laajoilla valtuuksilla ja samat henkilöt valittiin hallitukseen vuodesta toiseen. Kaikki toimi todella hyvin ja asukkaat olivat tyytyväisiä! Sitten taloyhtiöön muutti muutama uusi osakas joista yksi halusi ja pääsikin hallitukseen ja halusi tehdä aina kaiken eri tavalla kuin ennen. Lopputulos oli että hyvä yhteishenki niin hallituksessa kuin taloyhtiössä romuttui, kukaan ei enää halunnut osallistua mihinkään yhteiseen toimintaan koska kaikesta tuli riitaa. Hyvin vuosia toimineet kiinteistöpalvelut, isännöinnit jne piti kilpailuttamalla vaihtaa jotta saatiin parin euron säästö, mutta lopputulos oli että asukkaat itse kolasivat talviaamuina lumia koska uusi palveluntarjoaja ei hoitanut hommiaan jne jne. 

Suoraan sanottuna nämä tulokkaat ryzzivät koko yhtiön. 

Jos olisi edes pari vuotta ensin asuttu yhtiössä ja tarkkailtu miten asiat toimivat ennen kuin alkaa aukomaan omaa suutaan niin olisi voinut ymmärrys hieman kasvaa.

Ymmärrän täysin miksi joissain vanhoissa taloyhtiöissä on yhtiöjärjestyksissä näitä lunastuspykäliä jne että taloyhtiö voi halutessaan estää osakkeen myynnin jollekin idiootille. 

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemuksen mukaan yhdistystoimintaan on usein hankalaa saada porukkaa mukaan. Varsinkaan uutta verta. Nippa nappa saadaan hallitus kasaan, kun puoliväkisin painostetaan. Sitten tilanne on se, että johdossa häärii samat vanhat eikä uusia näkemyksiä ole. 

Onko aina edes tarkoitus saada uutta porukkaa mukaan?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu jäsenistöstä. Usein se yhdistys kuten nyt tuo Karjalan kotiseutuyhdistys on perustettu jonkin asian takia ja luulen että tuossa on oikeasti tärkeää ne sukujuuret, eihän se muuten olisi kotiseutuyhdistys. Toki helpompaa päätösten teko on jos porukka on samanmielisiä. Jo muutama vastarannankiiski saa torpattua kaikki päätökset.

Kyllä kuolevat nämä seurat, kun kiinnostus alueeseen ja sen kulttuuriin ei ole ratkaisevaa vaan ainoastaan se, missä isovanhempasi olivat eläneet. Säälittävää.

AP

 

Eikös kotiseutu ole semmoinen seutu johon on itsellä sukujuuret, itse helsinkiläisenä olisi omituista kuulua johonkin random Parikkalan kotiseutuyhdistykseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu jäsenistöstä. Usein se yhdistys kuten nyt tuo Karjalan kotiseutuyhdistys on perustettu jonkin asian takia ja luulen että tuossa on oikeasti tärkeää ne sukujuuret, eihän se muuten olisi kotiseutuyhdistys. Toki helpompaa päätösten teko on jos porukka on samanmielisiä. Jo muutama vastarannankiiski saa torpattua kaikki päätökset.

Kyllä kuolevat nämä seurat, kun kiinnostus alueeseen ja sen kulttuuriin ei ole ratkaisevaa vaan ainoastaan se, missä isovanhempasi olivat eläneet. Säälittävää.

AP

 

Eikös kotiseutu ole semmoinen seutu johon on itsellä sukujuuret, itse helsinkiläisenä olisi omituista kuulua johonkin random Parikkalan kotiseutuyhdistykseen.

Valtaosalla suomalaisista (ml. helsinkiläiset) ei ole oikeita sukujuuria paikkakuntaansa vaan on muutettu työn tai sotien takia milloin mihinkin.

On jotain tilallisia ym. jotka eläneet 1500-luvun alusta 2020-luvulle samalla maapläntillä mutta näitä on Suomessa muutamia satoja henkilöitä.

Helsinkiläisistäkin valtaosa on syntynyt maaseudulla. Pari-kolme sukupolveakin hgi:ssä asuneita on alle 10% väestöstä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Oman kokemuksen mukaan yhdistystoimintaan on usein hankalaa saada porukkaa mukaan. Varsinkaan uutta verta. Nippa nappa saadaan hallitus kasaan, kun puoliväkisin painostetaan. Sitten tilanne on se, että johdossa häärii samat vanhat eikä uusia näkemyksiä ole. 

Onko aina edes tarkoitus saada uutta porukkaa mukaan?

Jos perustan kavereiden kanssa yhdistyksen jonkun asian ympärille, niin ei sen tarkoitus ole välttämättä saada vedettyä mukaan suuria määriä uusia jäseniä vaan toiminta voi hyvin pyöriä sen ympärillä että järjestetään olemassa oleville jäsenille sellaista toimintaa kuin he haluavat.

Toki on hyvä jos asiat kehittyvät, mutta usein nämä ns uudet näkemykset ovat vain ärsyttövää jankkausta kun joku porukkaan jälkikäteen liittynyt haluaa että asiat tehdään hänen tahtonsa mukaan eikä sen mukaan miten jäsenistön enemmistö ja yhdistyksen perustajat ovat vuosikausia halunneet tehdä. 

Ja tietenkin jokainen yhdistys päättää itse miten uusiutumishaluinen se haluaa olla. 

Kyllä. Yhdistysten ja muiden ryhmien toiminta perustuu kai siihen että siellä on johtaja tai johtajia, "hierarkia". Tai se järjestetään tietyllä tavalla. Eli jos haluaa vapaampaa ja eri puhujia, pitää keksiä miten ja mitä. 

Vierailija kirjoitti:

Yhdistys on määritelmällisesti sellaisten ihmisten yhteenliittymä jotka ajattelevat jostain asiasta sen verran samanlaisesti että heille muodostuu siitä yhteinen intressi. 

Jos omat ajatuksesi eivät ole samalla taajuudella yhdistyksen vallitsevan mielipiteen kanssa niin ehkä se ei alunperinkään ollut sinulle sopiva yhteisö.

Ei heidän tarvitse muuttaa yhdistyksensä luonnetta sen takia että sinä viihtyisit siellä tai olla sinun kanssasi samaa mieltä. 

Yleensä yhdistyksillä on säännöt, joihin kirjattu yhdistyksen tavoitteet ja tarkoitusperät, ei niitä noin vain muutella, jotta jos uutena aikoo toimintaan mukaan ja haluaa tuoda omia näkemyksiään niin pitäisi mahtua siihen yhdistyksen olemassa olevaan agendaan, on toki mahdollista sitä muuttaa, mutta siitä päättää yhdistyksen jäsenistö, hallituksessa vain tehdään sen mitä on sille vuodelle jo hyväksytty. Yhdistyksen jäsenistö on ylin päättävä elin, vuotuisessa kokouksessaan, ei suinkaan hallitus. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Yhdistysten ja muiden ryhmien toiminta perustuu kai siihen että siellä on johtaja tai johtajia, "hierarkia". Tai se järjestetään tietyllä tavalla. Eli jos haluaa vapaampaa ja eri puhujia, pitää keksiä miten ja mitä. 

Yhdistyksissä ei ole johtajia, ne on työelämän organisaatioissa, eikä pidä ottaa mallia sieltä. 

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Yhdistysten ja muiden ryhmien toiminta perustuu kai siihen että siellä on johtaja tai johtajia, "hierarkia". Tai se järjestetään tietyllä tavalla. Eli jos haluaa vapaampaa ja eri puhujia, pitää keksiä miten ja mitä. 

Mitään hierarkiassa yhdistyksellä ei välttämättä tarvitse olla osalla on osalla ei.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Yhdistysten ja muiden ryhmien toiminta perustuu kai siihen että siellä on johtaja tai johtajia, "hierarkia". Tai se järjestetään tietyllä tavalla. Eli jos haluaa vapaampaa ja eri puhujia, pitää keksiä miten ja mitä. 

Yhdistyksissä ei ole johtajia, ne on työelämän organisaatioissa, eikä pidä ottaa mallia sieltä. 

Aika usein tehtävä jako ottaa mallia yrityspuolella. On puheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja, tiedotusvastaava, jäsenvastaava jne.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Yhdistysten ja muiden ryhmien toiminta perustuu kai siihen että siellä on johtaja tai johtajia, "hierarkia". Tai se järjestetään tietyllä tavalla. Eli jos haluaa vapaampaa ja eri puhujia, pitää keksiä miten ja mitä. 

Yhdistyksissä ei ole johtajia, ne on työelämän organisaatioissa, eikä pidä ottaa mallia sieltä. 

Kyllä yhdistyksessä tarvitaan johtajia ihan samalla tavalla kuin yrityksissäkin. Ei mikään käpyjen keräilyä laajempi toiminta onnistu ilman johtamisrakennetta. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Yhdistysten ja muiden ryhmien toiminta perustuu kai siihen että siellä on johtaja tai johtajia, "hierarkia". Tai se järjestetään tietyllä tavalla. Eli jos haluaa vapaampaa ja eri puhujia, pitää keksiä miten ja mitä. 

Yhdistyksissä ei ole johtajia, ne on työelämän organisaatioissa, eikä pidä ottaa mallia sieltä. 

Aika usein tehtävä jako ottaa mallia yrityspuolella. On puheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja, tiedotusvastaava, jäsenvastaava jne.

Nimikkeet mutta vastuut määräytyy samalla periaatteella kuin luottamustehtävissä yleensä. Siinä menee pahasti metsään jos olettaa että yhdistyksen puheenjohtaja on ylin  kuten esimies työorganisaatiossa, jokainen vastaa itse siitä mihin lupautunut ja tätä myötä virheistään. Puheenjohtaja voi kikkailla sillä että ohjaa kokouksia, mutta siihen pääsee käsiksi kunhan hanskaa kokoustekniikan. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Yhdistysten ja muiden ryhmien toiminta perustuu kai siihen että siellä on johtaja tai johtajia, "hierarkia". Tai se järjestetään tietyllä tavalla. Eli jos haluaa vapaampaa ja eri puhujia, pitää keksiä miten ja mitä. 

Yhdistyksissä ei ole johtajia, ne on työelämän organisaatioissa, eikä pidä ottaa mallia sieltä. 

Aika usein tehtävä jako ottaa mallia yrityspuolella. On puheenjohtaja, sihteeri, taloudenhoitaja, tiedotusvastaava, jäsenvastaava jne.

Nimikkeet mutta vastuut määräytyy samalla periaatteella kuin luottamustehtävissä yleensä. Siinä menee pahasti metsään jos olettaa että yhdistyksen puheenjohtaja on ylin  kuten esimies työorganisaatiossa, jokainen vastaa itse siitä mihin lupautunut ja tätä myö

Virheistä on vastuussa hallitus tai johtokunta. Ja johtokunta hyväksyy kaikki suunnitelmat ja päätökset tai jättää hyväksymättä. Yhdistyslain mukaan hallitus päättää myös sen hyväksyykö se jonkun henkilön jäsenhakemuksen vai ei. Tosin aika harvassa yhdistyksessä tuota toteutetaan käytännössä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kyllä. Yhdistysten ja muiden ryhmien toiminta perustuu kai siihen että siellä on johtaja tai johtajia, "hierarkia". Tai se järjestetään tietyllä tavalla. Eli jos haluaa vapaampaa ja eri puhujia, pitää keksiä miten ja mitä. 

Yhdistyksissä ei ole johtajia, ne on työelämän organisaatioissa, eikä pidä ottaa mallia sieltä. 

Kyllä yhdistyksessä tarvitaan johtajia ihan samalla tavalla kuin yrityksissäkin. Ei mikään käpyjen keräilyä laajempi toiminta onnistu ilman johtamisrakennetta. 

Riippuu tietysti yhdistyksestä, voi olla palkattuja toimihenkilöitä, jolloin on suhteessa niihin, mutta yhdistyksen hallitukseen valitut jäsenet ovat kaikki samanarvoisia, puheenjohtajalla ei ole määräysvaltaa muihin hallituksen jäseniin nähden enempää muuta kuin mitä sitten hallituksen kokouksissa yhteisesti sovitaan. Sitä kannattaa varoa heti alkuun. 

Kyllä. Kaikki yhdistykset eivät ole sellaisia alkujaan mutta muuttuvat sellaisiksi varsin pian. Ensin savustetaan ulos kaikki erimieliset tai liian edistykselliset muutaman päällepäsmärin kaapatessa vallan. Sen jälkeen marssitaankin päällepäsmärien tahtiin. Jos erehdyt arvostelemaan valintoja tai olet liian uudistusmielinen sut savustetaan ulos, Siinä on suomalaisen yhdistystoiminnan ydin.