Onko epäfeminististä myöntää, että haluaisin olla kotiäiti? Oravanpyörä väsyttää.
Minulla on hyvä koulutus ja ura, josta monet olisivat ylpeitä. Mutta jos olen täysin rehellinen, olen aivan poikki. Tämä jatkuva suorittaminen, ruuhkavuodet, työn ja kodin yhdistäminen... se vie kaikki voimat.
Viime aikoina olen alkanut haaveilla salaa siitä, että voisin vain jäädä kotiin. Hoitaa lapset ja kodin, laittaa ruokaa, harrastaa. Elää ilman jatkuvaa stressiä ja aikatauluja. Tiedän, että tämä on monille etuoikeus, ja tuntuu, että petän kaiken sen, minkä puolesta on taisteltu, jos edes ajattelen näin. Mutta onko se oikeasti niin kamalaa, jos nainen valitsee perheen ja kodin uran sijaan, jos se on taloudellisesti mahdollista? Vai olenko vain laiska ja heikko?
Kommentit (54)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
On idioottimaista myöntää haluavansa jumiutua. Minä opiskelin pitkään, vähän myöhemmin opinnot jatkuvat toisaalla, mutta nyt olen hetken tekemättä mitään. Jo opintojen aikana tylsistyin kuoliaaksi, koska opiskelin etänä. En kaipaa enää pätkän vertaa kotona olemista. Aion suunnata ajatukseni yrityksen perustamiseen, koska vihaan työelämää ja muiden käskyteltävänä olemista. Tiedän kyllä vallan mainiosti kuinka riskialtista yrittäminen Suomessa on, mutta aionkin keskittyä sen suunnitteluun ihan huolella, enkä perustaa spontaanisti jotain mitä lie yritystä ja sitten katsoa miten käy.
Minulla on jo oikeastaan yksi aika hyvä idea, sitä voisi mietiskellä enemmänkin. Uskon, että se voisi menestyä todella hyvin.
Kerrotko vähän tästä ideastasi?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ei ole mitään väärää siinä, että haluaisi keskittyä hoitamaan omia lapsiaan ja kotiaan. Surullista, jos nykyfeminismi on saanut syötettyä naisille sellaisen ajatuksen, ettei saisi valita myös perinteistä äidin roolia. Jos se on täysin oma valinta, niin sehän nimenomaan on feminististä että nainen saa tehdä niin kuin itse haluaa.
Kyllä minäkin mieluiten olisin kotiäitinä, jos mies tienaisi tarpeeksi ja olisi halukas elättämään koko perheen.
Perinteinen äidin rooli? Maaseudulla naiset tekivät koko ajan töitä, lypsivät lehmät, hoitivat muut eläimet, auttoivat muissa talon töissä, lapsia hoiti sisaruksista vanhin tai mummo. Työväen äidit kaupungeissa olivat hekin useimmiten töissä "perinteisesti" tehtaassa, lapsia ei hoitanut kukaan, monet heistäkin olivat töissä tai sitten pihoilla keskenään. Keskiluokkaisilla äideill
Tämän pitäisi kaikkien tietää. Ei kotiäitiydessä ole mitään perinteistä. Sitä paitsi kaikki on nykyään niin helppoa ja hoituu nappia painamalla.
Vierailija kirjoitti:
No miten ajattelit rahoittaa kotoilusi? Myymällä persettä?
Mitä se sinulle kuuluu miten hän sen tekee? Ehkä hänen puolisonsa ilahtuu ajatuksesta että toinen olisi kotona? Sehän tarkoittaa hänellekin sitten vähemmän kotiöitä ja enemmän yhteistä vapaa-aikaa.
Minun exäni jäi ihan omasta tahdostaan kotiin ja kieltäytyi hakemasta töitä. Lapset olivat päiväkodissa ja minä palkkatöissä.
Exäni ei tehnyt kotitöitä tai osallistunut lasten päiväkotikuskaukseen. Lopulta paljastui sivusuhde, joka vei miehen ajan päivisin.
Miehelle tuli yllätyserot. Kahdesta naisesta kertarysäyksellä. Sain vasta käräjäoikeuden häädöllä miehen ulos omistamastani asunnosta (olimme avoliitossa).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten ajattelit rahoittaa kotoilusi? Myymällä persettä?
Mitä se sinulle kuuluu miten hän sen tekee? Ehkä hänen puolisonsa ilahtuu ajatuksesta että toinen olisi kotona? Sehän tarkoittaa hänellekin sitten vähemmän kotiöitä ja enemmän yhteistä vapaa-aikaa.
Jos kotiäitinä joutuu maksamaan 50/50, toki kotityöt ja lastenhoito hoidetaan myös 50/50 eli lapset ovat isänsä vastuulla kaikki illat ja vapaapäivät sekä isä toki samalla tekee kotitöitä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten ajattelit rahoittaa kotoilusi? Myymällä persettä?
Mitä se sinulle kuuluu miten hän sen tekee? Ehkä hänen puolisonsa ilahtuu ajatuksesta että toinen olisi kotona? Sehän tarkoittaa hänellekin sitten vähemmän kotiöitä ja enemmän yhteistä vapaa-aikaa.
Jos kotiäitinä joutuu maksamaan 50/50, toki kotityöt ja lastenhoito hoidetaan myös 50/50 eli lapset ovat isänsä vastuulla kaikki illat ja vapaapäivät sekä isä toki samalla tekee kotitöitä.
Kaikki pariskunnat saavat päättää nämä asiat itse. Et sinä heille sääntöjä voi sanella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Se riippuu ihan miehen asenteesta asiaan. Huono mies käyttää sinua tuossa tilanteessa hyväkseen. Hyvä mies ymmärtää, että uhraat aika hitosti jäämällä kotiin.
Tässä ei ole kyse ollenkaan uhrautumisesta. Ap kirjoitti, että on poikki työelämän vaatimuksiin ja haluaa jäädä kotiin. Uhrautuminen voisi olla kyseessä, jos nainen jäisi kotiin esimerkiksi miehen tai muun lähipiirin painostuksen vuoksi, vaikka itse haluaisi olla mieluummin töissä rakentamassa omaa työuraa.
Uhraaminen ja uhrautuminen on eri asioita. Hän ei uhraa itseään vaan uhraa uransa.
Minusta tuossa ei ole kyse edes oman uransa uhraamisesta, koska ap jäisi kotiin vapaaehtoisesti omasta tahdostaan. Pikemminkin voisi sanoa, että hän luopuisi urastaan, jos jäisi kotiin pysyvästi. Mutta mieli voi kyllä muuttua parin kotona vietetyn vuoden jälkeen, ja kyse voisi silloin olla vain parin vuoden tauosta urakehityksessä.
Se, että on uupunut ja kaipaa irroittautumista ei tarkoita, että hän tuntisi siitä tyytyväisyyttä, että jää urakehityksestä jälkeen muutaman vuoden jäädessään kotiin. Eikä edes sitä, että ei haluaisi tehdä työtään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten ajattelit rahoittaa kotoilusi? Myymällä persettä?
Mitä se sinulle kuuluu miten hän sen tekee? Ehkä hänen puolisonsa ilahtuu ajatuksesta että toinen olisi kotona? Sehän tarkoittaa hänellekin sitten vähemmän kotiöitä ja enemmän yhteistä vapaa-aikaa.
Jos kotiäitinä joutuu maksamaan 50/50, toki kotityöt ja lastenhoito hoidetaan myös 50/50 eli lapset ovat isänsä vastuulla kaikki illat ja vapaapäivät sekä isä toki samalla tekee kotitöitä.
Onneksi meillä on sen verran rahaa että ei tarvi laskeskella tuollaisia. Vietämme yhdessä mukavaa vapaa-aikaa.
On se aika. Katopa kun kukaan ei maksa siitä palkkaa eikä eläkettä, ei varsinkaan se miessika, jolle olet tehnyt lapsia.
Oravanpyörästä puhuja ei ole koskaan ollut työelämässä, mutta lienee noin 50-vuotias mies. Sana on sen verran vanhentunut ja jäänyt pois käytöstä.
Kotiäitiys on paljon rankempaa kuin mikään duuni. Jos olisit nainen, tietäisit senkin.
Eli 3/5 naista leikkivälle Pasille.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miten ajattelit rahoittaa kotoilusi? Myymällä persettä?
Mitä se sinulle kuuluu miten hän sen tekee? Ehkä hänen puolisonsa ilahtuu ajatuksesta että toinen olisi kotona? Sehän tarkoittaa hänellekin sitten vähemmän kotiöitä ja enemmän yhteistä vapaa-aikaa.
Jos kotiäitinä joutuu maksamaan 50/50, toki kotityöt ja lastenhoito hoidetaan myös 50/50 eli lapset ovat isänsä vastuulla kaikki illat ja vapaapäivät sekä isä toki samalla tekee kotitöitä.
Onneksi meillä on sen verran rahaa että ei tarvi laskeskella tuollaisia. Vietämme yhdessä mukavaa vapaa-aikaa.
Kunnes mies kyllästyy sun loisimiseen ja vaihtaa nuorempaan. Koska ainahan ne tekee niin.
Siis ei tietenkään ole epäfeminististä? Ihan saa itse valita mitä tekee, kaikille toki ei ole kaikki mahdollista (esim ei voi elää vain yhden tuloilla)
Itse pyörittelen hieman samantyylisiä ajatuksia. Ei enää kiinnosta omat IT-alan duunit ja stressi ja uralla eteneminen. Haluan vain downshiftata. Mies tienaa paljon enemmän kuin minä ja mietitään lapsen hankintaa
Vierailija kirjoitti:
Minun exäni jäi ihan omasta tahdostaan kotiin ja kieltäytyi hakemasta töitä. Lapset olivat päiväkodissa ja minä palkkatöissä.
Exäni ei tehnyt kotitöitä tai osallistunut lasten päiväkotikuskaukseen. Lopulta paljastui sivusuhde, joka vei miehen ajan päivisin.
Miehelle tuli yllätyserot. Kahdesta naisesta kertarysäyksellä. Sain vasta käräjäoikeuden häädöllä miehen ulos omistamastani asunnosta (olimme avoliitossa).
Ihania nämä voimaantumissadut
Vierailija kirjoitti:
Feminismin ideahan on että naiset voivat valita. Jos haluat mieluummin olla kotiäiti, ole kotiäiti.
Niinhän se on. Oikeassa elämässä harva kuitenkin on niin sovinistinen kuin feministi. Olen itse valinnut kotiäitiyden ja ei niin kovin urakeityshakuisen ammatin ( sairaanhoitaja), vaikka seitsemän ällän ylioppilaana olisi ollut mahdollisuuksia monenlaisiin uriin. Kaikki, jotka ovat mua siitä arvostelleet, ovat mielestään feministejä. Niiden mielestä naiset ei saa päättää, koska ne päättävät ihan väärin = toisin kuin feministien mielestä pitäisi. En ole yhdeltäkään mieheltä kuullut vastaavaa kommenttia.
Aika vähissä nämä arvostelijat onneksi on. Olen elämässäni tavannut varmaan tuhat ihmistä ja arvostelijat voi laskea yhden käden sormilla.
Perinteinen äidin rooli? Maaseudulla naiset tekivät koko ajan töitä, lypsivät lehmät, hoitivat muut eläimet, auttoivat muissa talon töissä, lapsia hoiti sisaruksista vanhin tai mummo. Työväen äidit kaupungeissa olivat hekin useimmiten töissä "perinteisesti" tehtaassa, lapsia ei hoitanut kukaan, monet heistäkin olivat töissä tai sitten pihoilla keskenään. Keskiluokkaisilla äideillä oli keittiöpiika, kokki, puutarhuri, sisäkkö ja lastenhoitaja.