Lue keskustelun säännöt.
Onko teillä suvussa (ollut) jollain väärä nimi sen vuoksi että pappi kirjasi sen väärin?
25.06.2025 |
Äitini piti olla Marita, mutta jostain ihme syystä pappi kuuli Riitta ja se sitten nimeksi jäi.
Kommentit (75)
Beatasta tuli Pieta 1920-luvulla. Oli mummini.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis missä päin tällaista tapahtuu, että pappi alkaa sanella mikä tulee lapsen nimeksi?
En jotenkin usko näitä, ei kai kukaan ole voinut antaa jonkun papin päättää lapsena nimestä.
Ennen aikaan saatettiin kastaa niinkin, ettei edes vanhemmat olleet paikalla. Sota-aikaan pappi oli tullut taloon ja kastanut lapsen, kun sattui siellä olemaan liikkeellä. Oli kysynyt vauvaa hoitaneelta mummolta, että mikä annetaan nimeksi. Siinä mummo oli hätäisesti keksinyt nimen. Varmaan pappi olisi itse keksinyt, jos mummo ei sitä olisi keksinyt.
ap yrittää johonkin sukuun perintöä kärkkymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis missä päin tällaista tapahtuu, että pappi alkaa sanella mikä tulee lapsen nimeksi?
En jotenkin usko näitä, ei kai kukaan ole voinut antaa jonkun papin päättää lapsena nimestä.
Ennen aikaan saatettiin kastaa niinkin, ettei edes vanhemmat olleet paikalla. Sota-aikaan pappi oli tullut taloon ja kastanut lapsen, kun sattui siellä olemaan liikkeellä. Oli kysynyt vauvaa hoitaneelta mummolta, että mikä annetaan nimeksi. Siinä mummo oli hätäisesti keksinyt nimen. Varmaan pappi olisi itse keksinyt, jos mummo ei sitä olisi keksinyt.
Outoa. Meidän suvussa vaan vanhemmat on aina valinneet nimet. Niin ennen sota-aikaa, sen aikana kuin jälkeenkin.
Äitini veli piti saada nimen Johan. Kirkonkirjaan rekisteröitiin nimi Juhan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Mummun siskosta oli haluttu Katariina vuonna 1908, mutta pappi totesi, että "turhaa hienostelua, laitetaan Kaarina". Ja Kaarina tuli.
Mummolla sama, piti tulla Anna Katariina, niin kirkonkirjoihin merkattiin Anni Katri. Ja ukin isästä Rikhart, tuli Risto. Ei saanut talonpoikais lapsilla olla "liian" hienoja nimiä.
No se on hyvin yleistä ja maailmanlaajuista. Vaimoni on Revira, kun pitäisi olla Rivera.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
On, enpä tiennyt että se on näin yleistä! Mummoni nimi kirjoitettiin yhdellä kirjaimella väärin, käytti sitten toista nimeään kun selvisi että luultu etunimi ei ollutkaan se "oikea".
Sisareni syntymäaika on kirjattu väärin syntymätodistukseen: 8. kesäkuuta lukee siellä, vaikka oikea päivä on 5. kesäkuuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Äidin isän puolella sukunimi on jossain vaiheessa muuttunut kirjaimella. Tyyliin a vaihtunut e-kirjaimeksi.
Ei väärin, mutta vääräksi on tulkittu miehen nimi, joka nykyään naisella. Raamattua on pitänyt lukea lestadiolaisten tapaan tai opiskella perusteellisesti teologiaa, jotta tunnistaa poikalapselle annetun nimen olevan miespuolisen profeetan nimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Luultavasti kaikissa suomenkielisissä suvuissa on. Nimistä on laitettu kirkonkirjoihin ruotsinkielinen versio, tyyliin Akseli on kirjoitettu Axel.
Ruotsalaiset nimet ovat aina kauniimpia kuin suomalaiset.
Pelle?
On, kun jo edesmennyt sukulainen syntyi kauan sitten maaseudulla, niin yllättäen oli pappi tullut käymään synnytyslaitokesella ja samalla kastanut vauvat. Sukulaiseni oli niin hämääntynyt, että sanoi lapsen isän nimen. Siitä oli ollut harmia kun esim. hänen isänsä sai kutsun armeijaan, vaikka oli ollut aikoinaan sotimassa monta vuotta. Oli vielä kettuuksissaan mennyt ilmoittautumaan esikuntaan, kun tunsi sen everstin sota-ajoilta. Rouvansa kertoi, että se muistelu-ilta oli kestänyt pitkään, eikä oltu juotu pelkkää maitoa.
Joskus käydessä siellä sukulaisella näytti sitä armeijan kutsua vieraille,
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Isäni nimeen pappi lisäsi ylimääräisen i:n perään, kuten esimerkiksi Aaron->Aaroni.
Äidin suvun suomennettu sukunimi oli kirjattu väärin silloin kun vaihtoivat sen suomenkieliseen, joten siitä tuli hieman eri kuin oli tarkoitus.