Minua alkanut toden teolla ahdistaa tämä Pride vouhotus.

Osa Pride-porukasta pilaa koko hyvän teeman ja ajatuksen.

Ne jotka sanovat että Pride ei ole poliittinen, ovat väärässä. On ollut jo useita vuosia, ikävä kyllä. Milloin vapaa palestiina, milloin alas hallitus-agendalla. Oikeistolaisille ei ole tilaa pridessä, ilmapiiri todella vihamielinen.

Vierailija kirjoitti:

malttakaa vielä hetki. kohtahan venääjä laittaa ukrainan pakettiin ja kääntää tykit kohti eurooppaa. silloin pridettäjät ja maahan tulleet marssitetaan etulinjaan isänmaata puolustamaan. usademarit aloitti tämän sotkun ja suomen vasenlaita siivotkoon jäljet uhraamalla itsensä meidän normaalien puolesta. kauanko luulette, että nämä tissiposket kestää?

Samaa olen hiljaa mielessäni ihmetellyt että pitääkö nyt kaikkien tavanunpiheterotollukoiden nöyrästi vaan uhrata terveytensä/henkensä tämän  "paremman marssiväen" edestä, jotka eivät kykene edes lisääntymään. Tai ajatus ainakin kuvottaa suunnattomasti.

Kyllä tuolla joku aika paha pershärömafia on nämä suunnitelmat sairaissa mielissään suunnitellut jo pidempään. Kumma jos ei aja jo vähän hitaammillekin avautumaan mihin tässä oikeasti pyritään. Ei mihinkään hyvään tai kauniiseen vaikka millä sanahelinällä kuorrutettaisiin.

Ei pridea turkuun.ei pridea mihinkään!

Pride on politisoitunut ja niin kauan kun kulkueissa kannetaan poliittisia tunnuksia, lähinnä vihreiden ja vasemmistoliiton, Pride ei tule saamaan yleistä hyväksyntää.

Aina jaksaa ihmetyttää tämä Pride-liike, joka väittää että ihmisiä sorretaan sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Tätä liikettähän paapotaan mm. valtiovallan toimesta enemmän kuin mitään muuta kansanliikettä.

Pride on vahvasti politisoitunut vasemmalle, sillä kulkueistakin on rajattu tietyt puolueet pois. Se siitä yhdenvertaisuudesta.

Vierailija kirjoitti:

Elät varmaan jossain rinnakkaistodellisuudessa. Minä asun Helsingin Kalliossa, jossa on varmaan Suomen tihein seksuaalivähemmistöjen keskittymä. Silti en edes muista, milloin olisin viimeksi nähnyt homo- tai lesboparin kävelevän edes käsi kädessä. 

Pridessä niitä näkyi, mutta ei kai sitäkään ole pakko mennä katsomaan, jos erilaisuus kovin ahdistaa.

Eihän ap puhunut mitään homopareista, vaan pride-lipuista yms. Ihmeen sokeaa porukkaa täällä, jos ette tosiaan ole niitä missään nähneet. Vai ettekö vaan käy missään?

Eikö sitä paitsi nyky-Priden virallinen totuus ole se, että et voi mistään tietää, onko näkemäsi pariskunta homoja vai ei, koska sukupuolta ei voi ulkopuolinen mistään päätellä?

Pride on tuottoisaa liiketoimintaa ja vahvasti kytköksissä vasemmistolaisten puoluepolitiikkaan, mikä itsessään on jo paradoksi.

Jotenkin outoa että pitää erikseen perustella miksei osallistu johonkin tapahtumaan. Jokaisella lienee täysi oikeus osallistua tai olla osallistumatta. Paitsi niillä joiden Pride ei suvaitsevaisuydessaan anna osallistua.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elät varmaan jossain rinnakkaistodellisuudessa. Minä asun Helsingin Kalliossa, jossa on varmaan Suomen tihein seksuaalivähemmistöjen keskittymä. Silti en edes muista, milloin olisin viimeksi nähnyt homo- tai lesboparin kävelevän edes käsi kädessä. 

Pridessä niitä näkyi, mutta ei kai sitäkään ole pakko mennä katsomaan, jos erilaisuus kovin ahdistaa.

Eihän ap puhunut mitään homopareista, vaan pride-lipuista yms. Ihmeen sokeaa porukkaa täällä, jos ette tosiaan ole niitä missään nähneet. Vai ettekö vaan käy missään?

Eikö sitä paitsi nyky-Priden virallinen totuus ole se, että et voi mistään tietää, onko näkemäsi pariskunta homoja vai ei, koska sukupuolta ei voi ulkopuolinen mistään päätellä?

Miksi sua kiinnostaa noin paljon pariskuntien sukupuolet?

Vierailija kirjoitti:

Aina jaksaa ihmetyttää tämä Pride-liike, joka väittää että ihmisiä sorretaan sukupuolisen suuntautumisen perusteella. Tätä liikettähän paapotaan mm. valtiovallan toimesta enemmän kuin mitään muuta kansanliikettä.

..ja tosiasiaksihan on noussut se, että nyt meitä ap:n kanssa samoilla linjoilla olevia sorretaan, kuten ap:n saamista ainakin alkupään viesteistä käy ilmi. Kehotetaan hakeutumaan hoitoon, väläytellään mielenterveysongelmia yms.

Ei saisi olla muuta mieltä, vaan ainoa oikea ajatustapa on asettua samalle marssille, iloita ja riemuita telaketju-/lävistys-/tatuointi-/ nenärengas-/maihinnousukenkäporukan kanssa moninaisuudesta ja seksuaalisuuden julistamisesta.

Transsukupuolisuuskokemus eli kokemus väärään sukupuoleen syntymisestä on aina oire jostakin seuraavista mielenterveyshäiriöistä: 1. ahdistuneisuushäiriö, 2. kehonkuvanhäiriö, 3. pakko-oireinen häiriö tai 4. skitsofrenia. Kaikkiin edellä mainittuihin mielenterveyshäiriöihin on saatavilla psykoterapiaa ja tarvittaessa psyykenlääkitys.

"Mua ahdistaa oman läheisen puolesta, joka kuuluu seksuaalivähemmistöön. Ja kaikkien seksuaalivähemmistöihin kuuluvien puolesta. Tulee paha paine rintakehään, kun näen sellaisia aloituksia, kuin sinun aloitus ja mietin, mistä se kapeakatseisuus kumpuaa... "

Näin seksuaalivähemmistöön kuuluvana kiitän myötätunnosta, mutta samalla pakko sanoa, että ymmärrän ap:ta. Minuakin ahdistaa nykyään Pride, enkä ole vuosiin käynyt siellä. Sateenkaarilippu vaikka ravintolan ovessa on tavallaan kiva, mutta varsinkin ns. proge-sateenkaarilippu herättää ristiriitaisia tunteita, koska käsitykseni sukupuolesta ei kohtaa ns. sateenkaariyhteisön virallisen totuuden kanssa.

Minulle sukupuoli on fyysinen asia eikä kovin keskeinen osa persoonaa tai identiteettiä. Näin on käytännössä yhteiskunnassakin, enkä usko, että asia tulee muuttumaan pohjimmiltaan, vaikka kosmeettisia muutoksia esim. lakiin juridisesta sukupuolesta tehdään gender-uskovien mieliksi.

Vielä jokin aika sitten minä ja puolisoni emme saaneet mennä naimisiin, kun samaan aikaan tuttavapariskuntamme paitsi sai mennä naimisiin, myös teki lapsia eikä kukaan kyseenalaistanut heidän kykyään olla vanhempia. Nyt ns. sateenkaariyhteisö vaatii minua esittämään, että me neljä olemme aina olleet kaikki samanlaisia naisia ja muodostamme kaksi "lesboparia", vaikka on ilmeistä, että näin ei ole ollut eikä ole. Tämä ei tarkoita, että minulla olisi mitään transihmisiä ja heidän hoitojaan vastaan. Eikä minulla ole mitään sitäkään vastaan, jos joku mies identifioituu naiseksi eikä halua transhoitoja. Voin myös kohteliaasti kutsua häntä hänen valitsemallaan nimellä ja pronomineilla, mutta vedän rajan siihen, että minua ei voi pakottaa aidosti uskomaan, että hän on nainen. Minusta pitäisi myöntää, että on olemassa eri ryhmiä, joilla on eri tarpeita. Esim. naiset ja transnaiset ovat kaksi eri ryhmää, joilla on osittain eri tarpeet. Molemmille kuuluvat ihmisoikeudet. Ihmisoikeuksiin ei kuulu esim. toisten painostaminen suuntautumisen vastaiseen seksiin, tutkijoiden maalittaminen ja hiljentäminen, naisten urheilun tuhoaminen, haavoittuvassa asemassa olevien naisten hyväksikäyttö omien seksuaalisten tarpeiden tyydytykseen tai nuorten ihmisten manipuloiminen, mitä valitettavasti osa (ei kaikki) transaktivisteista harrastaa.

Lopuksi haluaisin huomauttaa, että tasa-arvoa tavoittelevan aktivismin tarkoitus on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Suomessa on nykyään täysin mahdollista elää täysin normaalia elämää seksuaalivähemmistöön kuuluvana henkilönä (väittäisin, että myös transihmisenä, jos on ns. tolkun ihminen, jolle riittää, että saa tarvitsemansa hoidot ja peruskohteliaan käytöksen muilta, eikä vaadi täydellistä eläytymistä omiin uskomuksiin. Näin ainakin oman lähipiirin kokemusten mukaan.). Tämä on mielestäni hieno asia, jota ei pitäisi vesittää vääntämällä väkisin homoista syrjitympiä kuin olemmekaan.

Itse ainakin toivon, että tulevaisuudessa seksuaalinen suuntautuminen on jokaisen yksityisasia, jonka esiin tuleminen esim. kumppanista puhumisen kautta ei erityisesti hetkauta ketään. Sellaisessa maailmassa en näe mitään syytä sille, että olisi joku erikseen seksuaalivähemmistöille omistettu kuukausi, koska ei ne muutkaan kuukaudet ole mitenkään erityisesti heteroiden kuukausia.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Elät varmaan jossain rinnakkaistodellisuudessa. Minä asun Helsingin Kalliossa, jossa on varmaan Suomen tihein seksuaalivähemmistöjen keskittymä. Silti en edes muista, milloin olisin viimeksi nähnyt homo- tai lesboparin kävelevän edes käsi kädessä. 

Pridessä niitä näkyi, mutta ei kai sitäkään ole pakko mennä katsomaan, jos erilaisuus kovin ahdistaa.

Eihän ap puhunut mitään homopareista, vaan pride-lipuista yms. Ihmeen sokeaa porukkaa täällä, jos ette tosiaan ole niitä missään nähneet. Vai ettekö vaan käy missään?

Eikö sitä paitsi nyky-Priden virallinen totuus ole se, että et voi mistään tietää, onko näkemäsi pariskunta homoja vai ei, koska sukupuolta ei voi ulkopuolinen mistään päätellä?

Miksi sua kiinnostaa noin paljon pariskuntien sukupuolet?

Miksi oletat, että mua kiinnostaa? Edellistä kirjoittajaa ilmeisesti kiinnostaa, kun hän kerran on erikseen kiinnittänyt huomiota siihen, montako homoparia Kalliossa näkyy.

Voiko sinusta homoparin erottaa kadulla heteroparista? Onko tällä yhteiskunnallisia seurauksia esim. väkivallan uhan suhteen?

Vierailija kirjoitti:

Ne jotka sanovat että Pride ei ole poliittinen, ovat väärässä. On ollut jo useita vuosia, ikävä kyllä. Milloin vapaa palestiina, milloin alas hallitus-agendalla. Oikeistolaisille ei ole tilaa pridessä, ilmapiiri todella vihamielinen.

Näkyy jo tuossa leimaamisen tavassa miten kaikki tähän ketjuun kirjoittaneet niputetaan jokisikin puoluetoimiston väeksi. Oikeesti nyt..

Niin surkeaa tuo miten kyetään  käsittelemään sitä mitä täällä ihmetellään ja mistä ollaan kummissaan. Tulee vaikutelma todella suljetusta kaikukammiomaisesta verkostosta joka ei itse ymmärrä omaa kaikukammiotaan erittäin rajoitettuna henkisenä tilana. Voihan tämä verkosto näyttäytyä mieluusti isona mutta valtavan paljon ihmisiä kokee sen täysin mahdottomana uskottavuudeltaan.

Hesarissa oli juttu, johon oli kuvattu ns. sateenkaariväkeä. Ei jutussa esitelty kuin viiden ihmisen elämää, mutta kaksi näistä oli biologisia naisia, jotka eivät koe olevansa biologista sukupuoltaan. Sitten oli kahden biseksuaalin pariskunta (nainen ja mies), joista tuo mies ei koe olevansa mies tai nainen. Mutta tämä pariskunta elää siis heteroseksuaalisessa suhteessa ja näyttävät ulospäin täysin heteroilta, joten on pakko kysyä, mitä syrjintää he kohtaavat.

Jutussa oli vain yksi homo, nuori mies.

Vierailija kirjoitti:

"Mua ahdistaa oman läheisen puolesta, joka kuuluu seksuaalivähemmistöön. Ja kaikkien seksuaalivähemmistöihin kuuluvien puolesta. Tulee paha paine rintakehään, kun näen sellaisia aloituksia, kuin sinun aloitus ja mietin, mistä se kapeakatseisuus kumpuaa... "

Näin seksuaalivähemmistöön kuuluvana kiitän myötätunnosta, mutta samalla pakko sanoa, että ymmärrän ap:ta. Minuakin ahdistaa nykyään Pride, enkä ole vuosiin käynyt siellä. Sateenkaarilippu vaikka ravintolan ovessa on tavallaan kiva, mutta varsinkin ns. proge-sateenkaarilippu herättää ristiriitaisia tunteita, koska käsitykseni sukupuolesta ei kohtaa ns. sateenkaariyhteisön virallisen totuuden kanssa.

Minulle sukupuoli on fyysinen asia eikä kovin keskeinen osa persoonaa tai identiteettiä. Näin on käytännössä yhteiskunnassakin, enkä usko, että asia tulee muuttumaan pohjimmiltaan, vaikka kosmeettisia muutoksia esim. lakiin juridisesta sukupuolesta tehdään gender-uskovien mi

Prideen liittyen surullista on, ettei Pride tarjoa juurikaan mitään homoseksuaaleille kohdennettua ja legendaariset naisten bileetkin ovat kaikille avoimet naisteemabileet, joihin ovat tervetulleita "kaikki itsensä naiseksi kokevat".

Minusta seksuaalisuus on jokaisen oma asia. Itseäni ei ahdista Pride, mutta ärsyttää, kun jotkut tunkevat toisten naamalle omaa seksuaalisuuttaan. Ole sellainen kuin olet, mutta älä tuputa sitä muille. 

Pride on vähän niin kuin periksiantamaton puhelinmyyjä, joka soittaa sinulle kerran viikossa. Tai sunnuntaisin oven taakse ilmestyvä sitkeä jehovantodistaja. Yrität olla huomioimatta ja suvaita kaikki, mutta ärsytys kasvaa joka kerta, kun tuputus alkaa.

Enkä ymmärrä miksi kaupungit lähtevät mukaan Prideen. Pride polkee naisten ja tyttöjen oikeuksia (esim. naisurheilussa), ajaa omia poliittisia päämääriään, ja manipuloi ja kyseenalaistaa nuorten seksuaalista identiteettiä. Itse olen sitä mieltä, että tuo seksuaalisen identiteetin ja sukupuolen kyseenalaistaminen ei tee hyvää nuorten mielenterveydelle. Kuinka kauan tuon aatteellisen tuputuksen ja avoimen naisten syrjinnän annetaan jatkua ja vielä valtiovallan hyväksynnän alla?

Vierailija kirjoitti:

Hesarissa oli juttu, johon oli kuvattu ns. sateenkaariväkeä. Ei jutussa esitelty kuin viiden ihmisen elämää, mutta kaksi näistä oli biologisia naisia, jotka eivät koe olevansa biologista sukupuoltaan. Sitten oli kahden biseksuaalin pariskunta (nainen ja mies), joista tuo mies ei koe olevansa mies tai nainen. Mutta tämä pariskunta elää siis heteroseksuaalisessa suhteessa ja näyttävät ulospäin täysin heteroilta, joten on pakko kysyä, mitä syrjintää he kohtaavat.

Jutussa oli vain yksi homo, nuori mies.

Tätä on Suomen vähemmistöistä välittäminen tänä päivänä. Ei ole enää muuta kuin sukupuolidysforiasta kärsiviä ja sitten sukupuolenvaihdoksen tehneitä. Mitään muuta ei ole.

On paljon homoja, lesboja, biseksuaaleja, transvestiitteja, jotka eivät voi elää omannäköistä elämää. Erityisesti tämä koskee pääkaupunkiseudun ulkopuolella eläviä miehiä. Monia heistä kiusataan ja syrjitään.

Nämä ihmiskohtalot ei kuitenkaan kiinnosta Hesaria, Yleä, Setaa, Pridea, Vihreitä, Vasemmistoliittoa ja Demareita.