Lue keskustelun säännöt.
Vauvavuosi ja puolison yövuorot
21.06.2025 |
Onko kenelläkään antaa vinkkiä miten jaksaa ja jakaa yövalvomiset, kun puoliso tekee töissä ainoastaan yövuoroa, (3 yötä, 2 vapaata rytmissä) Molempien pitäisi välillä saada nukutuksia kokonaisia öitä, myös kotona olevan ja vauvaa pääsääntöisesti hoitavan.
Kommentit (50)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Yhtä helvettiä se oli aikanaan, kun piti lähteä pienten lasten, vielä vauvankin, kanssa ulos aamulla klo 8 aikoihin joka päivä, jotta mies sai yövuoron jälkeen nukutuksi. Siellä sitten kökötettiin säässä kuin säässä hiekkalaatikolla lounasaikaan saakka. Ankeaa oli usein. Joskus toki mentiin kirjastoon, kaupoille, kyläilemään tms.
Meillä minä äitinä tein jonkun aikaa 3-vuorotyötä, sairaanhoitaja kun olen. Ei mies kyllä aina lähtenyt ulos lasten kanssa, jotta saan nukkua yövuorojen jälkeen. Pääsin kyllä eri huoneeseen, mutta enpä sikeästi nukkunut. Siitä sitten tein sen valinnan, että pyysin siirtoa toiseen yksikköön päivävuoroon enkä hetkeäkään katunut! Kyllä se vaatii molempien vanhempien joustoa. Jos ei nukkuminen suju lapsiperheessä yövuorojen jälkeen, niin sopii miettiä, että sopiiko sellainen työ ylipäänsä pikkulapsiperheeseen, harvemmin.
Kuinka moni mies suostuisi tällaiseen ratkaisuun? Olisi kiva tietää. Monesti se töissä käyminen on sitä omaa aikaa ja lepoa vs pikkulapsiperhe-elämä. Helppoahan sitä on luistaa kaikista kodin askareista ja lasten hoidosta "kun mä käyn töissä". Vaihtoehtoja on kyllä. Voi edes yrittää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jos oma lapsi nukkuisi huonosti, kokeilisin ihan energiahoitoa hänelle. Tietysti sanoisin asiasta myös neuvolassa ja pyytäisin heiltäkin apua, mutta joskus nämä asiat ovat puhtaasti henkimaailman juttuja, joille fyysinen maailma ei tiedä hoitokeinoja. Ja ottaisin myös itselle samaisen hoidon, että omat energiat tasoittuisivat ja jaksaisin.
Hoidata vaan juu itseäsi, mutta älä lapsia vedä tuollaiseen.
Suuressa osassa vauvaperheitä, etenkin, jos on muitakin lapsia, ei kumpikaan vanhempi saa nukutuksi kunnolla kuukausiin tai peräti vuosiin, paitsi tietysti, jos on tavattoman hyvät unenlahjat.
Vaikea sitä on kenenkään ulkopuolisen sanoa, miten teillä voisi asiaa avittaa, kun vauvat on erilaisia. Yksi nukkuu pidempiä pätkiä jo hyvinkin varhain, yksi vasta taaperona ja kolmas nukkuu välillä, kunnes ei taas nukukaan. Taloudetkin on erilaisia eli toisilla on taloissa kerroksia tai makuuhuoneita, joista valita ja mennä vaikka välillä tulpat korvissa nukkumaan, kun toinen pyörittää taloutta.
Me ihmisetkin ollaan erilaisia eli toiset tarvitsee enemmän unta kuin toiset. Toisille äideille tulee synnytyksen jälkeen masennus, toisille taas hormonibuustaus, jonka voimin asioita jaksaa hoitaa.
Joku edellyttää työssäkäyvältä puolisolta arjen jakamista tasan, toiselle riittää vähempikin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipä tosiaan, miten pärjäävät yksinhuoltajaäidit ja ne, joitten puoliso tekee reissutöitä ja on poissa kotoa pitempään.
Hohhoi, mietipä sitä kuule. Minä en olisi tehnyt lasta miehen kanssa, joka tekee reissutyötä enkä kyllä kovin helposti olisi yksinhuoltajaksikaan suostunut. Onneksi olen valinnut upean miehen lastemme isäksi, joka hoitaa vanhemmuuden tasavertaisesti.
Tekemällä miehen työn?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mietipä tosiaan, miten pärjäävät yksinhuoltajaäidit ja ne, joitten puoliso tekee reissutöitä ja on poissa kotoa pitempään.
Hohhoi, mietipä sitä kuule. Minä en olisi tehnyt lasta miehen kanssa, joka tekee reissutyötä enkä kyllä kovin helposti olisi yksinhuoltajaksikaan suostunut. Onneksi olen valinnut upean miehen lastemme isäksi, joka hoitaa vanhemmuuden tasavertaisesti.
Tekemällä miehen työn?
Miehen työn?
Vierailija kirjoitti:
No mä hoidin yöt kun minä.olin se joka imetin. Vauva nukkui vieressä, oli sillä tavoin helpompaa.
Näin meilläkin. Mies sitten vapaapäivinään otti vauvan aamulla kanssaan, jotta saan nukkua. Ei silti ne aamu-unet, päikkärit tms. korvaa kunnon katkeamattomia yöunia. Itselläni ihan jo raskaus on aiheuttanut sitä, että heräilen öisin ja olo on kuin jyrän alle jäänyt välillä, vaikka kuinka ottaisi päikkäreitä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suuressa osassa vauvaperheitä, etenkin, jos on muitakin lapsia, ei kumpikaan vanhempi saa nukutuksi kunnolla kuukausiin tai peräti vuosiin, paitsi tietysti, jos on tavattoman hyvät unenlahjat.
Vaikea sitä on kenenkään ulkopuolisen sanoa, miten teillä voisi asiaa avittaa, kun vauvat on erilaisia. Yksi nukkuu pidempiä pätkiä jo hyvinkin varhain, yksi vasta taaperona ja kolmas nukkuu välillä, kunnes ei taas nukukaan. Taloudetkin on erilaisia eli toisilla on taloissa kerroksia tai makuuhuoneita, joista valita ja mennä vaikka välillä tulpat korvissa nukkumaan, kun toinen pyörittää taloutta.
Me ihmisetkin ollaan erilaisia eli toiset tarvitsee enemmän unta kuin toiset. Toisille äideille tulee synnytyksen jälkeen masennus, toisille taas hormonibuustaus, jonka voimin asioita jaksaa hoitaa.
Joku edellyttää työssäkäyvältä puolisolta arjen jakamista tasan, toiselle riittää vähempikin.
Jep. Näin se menee.
Jos oma lapsi nukkuisi huonosti, kokeilisin ihan energiahoitoa hänelle. Tietysti sanoisin asiasta myös neuvolassa ja pyytäisin heiltäkin apua, mutta joskus nämä asiat ovat puhtaasti henkimaailman juttuja, joille fyysinen maailma ei tiedä hoitokeinoja. Ja ottaisin myös itselle samaisen hoidon, että omat energiat tasoittuisivat ja jaksaisin.