Onko mieheni vain tyytynyt minuun?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen tyytynyt mieheeni. Hänen kanssaan olen saanut turvallisen elämän, kaksi tervettä ja menestyvää lasta ja kohtuullisen hyvää seksiä. Parhaat seksi kokemukset sain nuoruudenrakkaaltani, jonka vei vihille paras tyttökaverini. Pari kertaa olen saanut kokea vielä hänet uudelleen,viimeksi viime talvena. Hän on vieläkin yhtä ihana ja taitava. Vain hänen kanssaan koen sarjaorgasmin. 

Huo rahan sinä olet. 🤮

Mitä sitten?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä voin kyllä myöntää että olen tyytynyt vaimooni. Minulla ei ollut mahdollisuutta sellaiseen naiseen jonka olisin halunnut ja tämä nyt oli minusta kiinnostunut. Seksi on ihan hyvää ja arki pyörii, mutta oikeaa ihastumista en koksaan kokenut.

Mitäpä väliä sillä edes on vaikka olisikin tyytynyt jos sitä ei koskaan toiselle sano?

Miten ihmeessä pystyy olemaan jonkun kanssa jos ei ole ihastunut? Itse olisin mieluummin yksin.

Arvelen että tästä löytyy syy "Seksi on ihan hyvää ja arki pyörii"

eli, mies saa seksiä ja nainen hoitaa kotityöt, se tavallinen tarina

Käsittääkseni tuossa puhuttiin tilanteesta jossa molemmat saa seksiä eikä esim niin et mies pettäis jonkun muun naisen kanssa.

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä voin kyllä myöntää että olen tyytynyt vaimooni. Minulla ei ollut mahdollisuutta sellaiseen naiseen jonka olisin halunnut ja tämä nyt oli minusta kiinnostunut. Seksi on ihan hyvää ja arki pyörii, mutta oikeaa ihastumista en koksaan kokenut.

Mitäpä väliä sillä edes on vaikka olisikin tyytynyt jos sitä ei koskaan toiselle sano?

Eikö tuollaisessa suhteessa oleminen ole hirveän raskasta?

Entä mietitkö koskaan, että se unelmien nainen meni ehkä ohi, koska menit väärän ihmisen kanssa naimisiin?

En ole itse tyytynyt, eli en puhu omasta kokemuksesta, vaan ainoastaan spekuloin tässä:

Varmaan tuollaisessa suhteessa oleminen on raskasta. Mutta tiedätkö mikä muukin on raskasta: elää elämänsä yksin, ilman kosketusta ja omaa perhettä, koska ei pystynyt saamaan just sitä tiettyä naista. 

Suo siellä, vetelä täällä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai on tyytynyt. Keskimäärin miehen seksikumppanit elämän aikana lasketaan yhden käden sormin joten mikä on todennäköisyys että hän sai mistä haaveili? Niinpä.

Onneksi iän myötä nämä alkaa huomata rivien välistä. Nuorempana sitä oli niin naiivi ja yritti vain tehdä kaikkensa ollakseen toiselle se paras tyttöystävä ja sitä kautta ansaita toisen rakkaus.

Viimeisimmästä suhteesta lähdin kävelemään kun aloin huomata noita tyytymisen merkkejä. Kyllä se tulee esiin lipsautuksina tai muina merkillepantavina juttuina, vaikka kuinka yrittäisi esittää kiinnostunutta.

Mulla samat havainnot.

Olen itse tyytynyt, ja minuun on tyydytty (kaksi eri suhdetta siis). Lisäksi tiedän muita pareja, joissa toinen on tyytynyt. 

Kuten sanoit, se tyytyminen paljastuu kyllä. Lipsautukset, katseet, käytös yms. Kukaan ei pysty pitämään teatteria yllä loputtomasti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Totta kai on tyytynyt. Keskimäärin miehen seksikumppanit elämän aikana lasketaan yhden käden sormin joten mikä on todennäköisyys että hän sai mistä haaveili? Niinpä.

Onneksi iän myötä nämä alkaa huomata rivien välistä. Nuorempana sitä oli niin naiivi ja yritti vain tehdä kaikkensa ollakseen toiselle se paras tyttöystävä ja sitä kautta ansaita toisen rakkaus.

Viimeisimmästä suhteesta lähdin kävelemään kun aloin huomata noita tyytymisen merkkejä. Kyllä se tulee esiin lipsautuksina tai muina merkillepantavina juttuina, vaikka kuinka yrittäisi esittää kiinnostunutta.

Mulla samat havainnot.

Olen itse tyytynyt, ja minuun on tyydytty (kaksi eri suhdetta siis). Lisäksi tiedän muita pareja, joissa toinen on tyytynyt. 

Kuten sanoit, se tyytyminen paljastuu kyllä. Lipsautukset, katseet, käytös yms. Kukaan ei pysty pitämään teatteria yllä loputtomasti.

Jep. Viimeisimmässä suhteessa toinen vähän ajatuksissaan jutteli tulevaisuudesta, mitä aikoo tehdä jne. Hän vaan kertoi sen siihen muotoon, että kävi selväksi ettei ajatellut minun olevan osa sitä. Oli kuitenkin siinä kohtaa jo sovittu seurustelusta, olin tavannut hänen vanhempansa yms. 

Jos sun naama on aikoinaan miellyttänyt ja hän on luullut saavansa sulta riittävästi seksiä.

Kysy siltä mieheltäsi, että miksi valitsi sinut. Jos ei osaa vastata tai mutisee jotain sun aloitteesta, niin se kertoo jo ihan riittävästi.

Vierailija kirjoitti:

Kysy siltä mieheltäsi, että miksi valitsi sinut. Jos ei osaa vastata tai mutisee jotain sun aloitteesta, niin se kertoo jo ihan riittävästi.

Jokainen mies ja nainen osaa kyllä sen verran valehdella.

Vierailija kirjoitti:

Minä voin kyllä myöntää että olen tyytynyt vaimooni. Minulla ei ollut mahdollisuutta sellaiseen naiseen jonka olisin halunnut ja tämä nyt oli minusta kiinnostunut. Seksi on ihan hyvää ja arki pyörii, mutta oikeaa ihastumista en koksaan kokenut.

Mitäpä väliä sillä edes on vaikka olisikin tyytynyt jos sitä ei koskaan toiselle sano?

Tällaisia taitaa valtaosa suhteista olla. Miesten ykköstoive on aina joku huippukaunotar ja kun he eivät tätä naista saa, niin ottavat seksintarpeeseen jonkun ihan ok:n.

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ovat jossainmäärin tyytyneet. Jos ihmiset saisi valita ihan kenet tahansa niin kaikilla menisi puoliso vaihtoon.

 

Höpö höpö. Minä olen mieheni valinnut 25 vuotta sitten, ja edelleen rakastamme toisiamme, en valitsisi ketään muuta, koska rakastan tätä miestä, kaikkine vikoineen päivineen. Toki toivon, että sekä minä että hän olisimme "parempia" monessakin asiassa, mutta sehän rakkaudessa on se juttu, että hyväksymme sekä itsemme että toisemme sellaisena kuin olemme, ja se rakkaus on se tärkein meidän parisuhteessa. Jos en rakastaisi miestäni, en hänen kanssaan huvikseni asuisi, ei hän niin kiva kämppis ole, enkä varmaan minäkään hänelle. Käytännön syistä olisi parempi että eläisimme erillään, mutta tässä sitä ollaan, myötä ja vastoinkäymisissä kun kerran rakastetaan yhä.

Ne jotka "laittaisivat vaihtoon" tekevät sen muutenkin, vaikka ei olisi uutta parempaa edes vielä katsottuna, mutta viimeistään silloin, ei tarvitse olla että "kenet tahansa".

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä voin kyllä myöntää että olen tyytynyt vaimooni. Minulla ei ollut mahdollisuutta sellaiseen naiseen jonka olisin halunnut ja tämä nyt oli minusta kiinnostunut. Seksi on ihan hyvää ja arki pyörii, mutta oikeaa ihastumista en koksaan kokenut.

Mitäpä väliä sillä edes on vaikka olisikin tyytynyt jos sitä ei koskaan toiselle sano?

Tällaisia taitaa valtaosa suhteista olla. Miesten ykköstoive on aina joku huippukaunotar ja kun he eivät tätä naista saa, niin ottavat seksintarpeeseen jonkun ihan ok:n.

Monesti riittäisi ihan täyspäinen ja elämänhallintaongelmaton nainen. Tai että jos mies haluaa perheen, niin olisi hyvä että nainen olisi vielä itsekkin lisääntymisiässä. 

Usein vaan halutaan kärjistää ja sotkea keskustelu, että miehet on vain parikymppisten instabeibejen perässä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä voin kyllä myöntää että olen tyytynyt vaimooni. Minulla ei ollut mahdollisuutta sellaiseen naiseen jonka olisin halunnut ja tämä nyt oli minusta kiinnostunut. Seksi on ihan hyvää ja arki pyörii, mutta oikeaa ihastumista en koksaan kokenut.

Mitäpä väliä sillä edes on vaikka olisikin tyytynyt jos sitä ei koskaan toiselle sano?

Miten ihmeessä pystyy olemaan jonkun kanssa jos ei ole ihastunut? Itse olisin mieluummin yksin.

Helposti. En minäkään ole ikinä ollut omaan naiseeni mitenkään ihastunut. Nyt silti oltu yhdessä jo yli kymmenen vuotta. Et sinä omiin hyviin kavereihisikaan ole rakastunut, mutta silti he ovat sinulle tärkeitä ja heidän kanssaan on mukava olla.

Vierailija kirjoitti:

Minäkin olen tyytynyt mieheeni. Hänen kanssaan olen saanut turvallisen elämän, kaksi tervettä ja menestyvää lasta ja kohtuullisen hyvää seksiä. Parhaat seksi kokemukset sain nuoruudenrakkaaltani, jonka vei vihille paras tyttökaverini. Pari kertaa olen saanut kokea vielä hänet uudelleen,viimeksi viime talvena. Hän on vieläkin yhtä ihana ja taitava. Vain hänen kanssaan koen sarjaorgasmin. 

Onko iso ja paksu kyrbendaalus?

"Monesti riittäisi ihan täyspäinen ja elämänhallintaongelmaton nainen. Tai että jos mies haluaa perheen, niin olisi hyvä että nainen olisi vielä itsekkin lisääntymisiässä."

Sinäpä sen sanoit. Riittäisi. 

Mitä pahaa siinä lopulta on jos on tyytynyt puolisoonsa?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaikki ovat jossainmäärin tyytyneet. Jos ihmiset saisi valita ihan kenet tahansa niin kaikilla menisi puoliso vaihtoon.

Uppista, ei ehkä kannata noin reippaasti yleistää. Minä en ainakaan vaihtaisi, ja tästä puolisosta on kokemusta yli 40 vuotta. Upeampia ihmisyksilöitä taatusti maailmasta löytyy, mutta sellaisia, jotka sopivat juuri minulle, ei varmasti ole montaa. En uskaltaisi ottaa riskiä.

 

Kyllä se sinäkin vaihtaisit kuivahtaneen ukkosi Jason Momoaan, Henry Cavilliin tai George Clooneyyn. Teidät naiset kyllä tiedetään.

Naiset! Ukot ovat teidän kanssanne ainoastaan hyötysyistä. Saavat seksiä, kotipalveluita, äitihahmon, jälkeläisiä, kulujen jakajan. Visuaalisina olentoina osaavat rakastua vain todella kauniisiin ja saavuttamattomiin naisiin. Eli ei teistä kukaan ole oman miehenne ykkösvalinta. Kaikkiin teihin on vain tyydytty.

Miehiä kyllä kannustetaan jatkuvasti tyytymään. Jos mies tavoittelee naista johon hänellä ei ole mahdollisuutta niin siitä sanotaan hyvin nopeasti hänelle ja kehotetaan etsimään jotain oman tasoista tai sen alle. Sitten ihmetellään kun mies ei oikein ole kiinnostunut ja mukana suhteessa.

Ap vaikuttaa juuri sellaiselta naiselta, joka alkaa etsimällä etsiä suhteesta ongelmia, voidakseen lopettaa sen. Jos olisin ap:n mies ottaisin jalat alle.

Jokusen tuollaisen olen kohdannut ja helpommalla olisin päässyt, jos olisin tämän ymmärtänyt. Mutta, ei yritin kestää venkoilut ja temput, vaikka selkeästi oltiin jo eron tiellä.

Kaffebulla kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Minä voin kyllä myöntää että olen tyytynyt vaimooni. Minulla ei ollut mahdollisuutta sellaiseen naiseen jonka olisin halunnut ja tämä nyt oli minusta kiinnostunut. Seksi on ihan hyvää ja arki pyörii, mutta oikeaa ihastumista en koksaan kokenut.

Mitäpä väliä sillä edes on vaikka olisikin tyytynyt jos sitä ei koskaan toiselle sano?

Eikö tuollaisessa suhteessa oleminen ole hirveän raskasta?

Entä mietitkö koskaan, että se unelmien nainen meni ehkä ohi, koska menit väärän ihmisen kanssa naimisiin?

Minä etsin 10 vuotta. Kyllä siinä isompi riski oli, että elämä menee ohi.