Onko parempi viettää teini-ikä ja alku aikuisuus maaseudulla kuin kaupungissa?

Onhan tuo nyt nähty. Kaikki 17-vuotiaat erikoisluvalla ajokortin saaneet ja kuolinkolareita ajaneet nuoret ovat maalta.

Molemmissa on puolensa. Maaseudulla moni teini kokee että on tylsää, mutta kyllä sielläkin ne sitten usein tekemistä keksivät, mopoilla tai mönkkreillä kylille jne. Itse asuin maalla, ja minä olin semmoinen kotihiiri tosin, olin vaan kotona ja pelasin tietokoneella ja valitin että on tylsää. Veljeni oli meneväisempi, mopon sai heti 15 täytettyään ja sillä lähti muita nuoria tapaamaan harva se ilta, oli tyttöystävää jne. 

Kaupungissa on enemmän virikkeitä niin harrastusten kuin yleisen hengailun muodossa. Mutta toki enemmän mahdollisuuksia myös päätyä huonoon seuraan ja huonoille teille. 

Itse ajattelen, että vaikka mua usein teininä korvensi se tylsyys ja haaveilin kaupungissa asumisesta, niin lopulta oli ihan hyvä tuokin, että oppi vaan elämään yksinäisyyden ja tylsyydenkin kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Molemmissa on puolensa. Maaseudulla moni teini kokee että on tylsää, mutta kyllä sielläkin ne sitten usein tekemistä keksivät, mopoilla tai mönkkreillä kylille jne. Itse asuin maalla, ja minä olin semmoinen kotihiiri tosin, olin vaan kotona ja pelasin tietokoneella ja valitin että on tylsää. Veljeni oli meneväisempi, mopon sai heti 15 täytettyään ja sillä lähti muita nuoria tapaamaan harva se ilta, oli tyttöystävää jne. 

Kaupungissa on enemmän virikkeitä niin harrastusten kuin yleisen hengailun muodossa. Mutta toki enemmän mahdollisuuksia myös päätyä huonoon seuraan ja huonoille teille. 

Itse ajattelen, että vaikka mua usein teininä korvensi se tylsyys ja haaveilin kaupungissa asumisesta, niin lopulta oli ihan hyvä tuokin, että oppi vaan elämään yksinäisyyden ja tylsyydenkin kanssa.

Kuinka moni tervehenkinen maalaispoika on tänäkin vuonna kuollut liikenneonnettomuudessa? Kaupunkilaispojat eivät tarvitse mopoa eivätkä mönkeriä mihinkään.

Tämähän riippuu ihan siitä millaiseen seuraan päätyy. Minä päädyin maalaiskunnassa huonoon seuraan, eli pyörin epämääräisissä porukoissa, joissa käytettiin alkoholia ja huumeita (minä onneksi pysyin pelkässä alkoholissa). Kun muutin pois 16-vuotiaana kaupunkiin, niin jäi se vanha tuttavapiiri pois ja pääsin ns. normaaleihin piireihin, joissa ei käytetty päihteitä. 

Mun mielestä on turhan ruusuinen se kuva, että maaseudulla olisi jotenkin turvallisempaa. Kun nyt muistelen mitä sille porukalle jossa yläasteikäisen pyörin tapahtui, niin eipä ole kovin kaunista. Yksi ammuttiin, kaksi kuoli kolarissa (ajelivat huumepäissään), yksi on alkoholisti ja yksi narkkari (ja tämäkin tyyppi on ollut pahassa kolarissa), yksi oli vankilakierteessä kunnes tuli uskoon muutama vuosi sitten. 

Kaupungissa, on sentään tekemistä eikä tarvitse keksiä mitään pahuuksia. Meillä maalla mitään muuta kuin kiusattu, tapeltu ja rikottu paikkoja, koska ei ollut mitään muuta. Nuori on aktiivinen otus ja tarvitsee virikkeitä, maaseutu sopii passiivisille vanhuksille.

Vierailija kirjoitti:

"Kuinka moni tervehenkinen maalaispoika on tänäkin vuonna kuollut liikenneonnettomuudessa? Kaupunkilaispojat eivät tarvitse mopoa eivätkä mönkeriä mihinkään."

Kaupungissa vedetäänkin sitten huumeita jo 12-vuotiaasta alkaen ja aletaan roadmaneiksi. En ikinä suostuisi kasvattamaan lastani kaupungissa.

Alku aikuisuus, mikä se on? Eikös silloin mennä opiskelemaan ja se useimmiten tapahtuu kaupungissa, oli sitten kuinka pieni kaupunki tahansa.

Kaupungista löytyy fiksumpaa seuraa ja pääsee heti ns. hyvän kierteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Kaupungista löytyy fiksumpaa seuraa ja pääsee heti ns. hyvän kierteeseen.

No riippuu ihan siitä seurasta, johon ajautuu. Ihan kuin kaupungissa ei olisi päihteitä, katujengejä yms.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Molemmissa on puolensa. Maaseudulla moni teini kokee että on tylsää, mutta kyllä sielläkin ne sitten usein tekemistä keksivät, mopoilla tai mönkkreillä kylille jne. Itse asuin maalla, ja minä olin semmoinen kotihiiri tosin, olin vaan kotona ja pelasin tietokoneella ja valitin että on tylsää. Veljeni oli meneväisempi, mopon sai heti 15 täytettyään ja sillä lähti muita nuoria tapaamaan harva se ilta, oli tyttöystävää jne. 

Kaupungissa on enemmän virikkeitä niin harrastusten kuin yleisen hengailun muodossa. Mutta toki enemmän mahdollisuuksia myös päätyä huonoon seuraan ja huonoille teille. 

Itse ajattelen, että vaikka mua usein teininä korvensi se tylsyys ja haaveilin kaupungissa asumisesta, niin lopulta oli ihan hyvä tuokin, että oppi vaan elämään yksinäisyyden ja tylsyydenkin kanssa.

Kuinka moni tervehenkinen maalaispoika on tänäkin vuonna

Minusta tuota aika lailla liioitellaan tuota ongelmaa nyt, kun on toki ollut jokunen laajasti uutisoitu kuolintapaus hiljattain. Kaupungeissakin käy onnettomuuksia, vaikkapa sähköpotkulaudoilla, tai kävelijänä jää moottorikulkuneuvon alle tms. Lisäksi on muita vaaroja enemmän kun on enemmän toisinaan aika sekaisinkin olevia kanssaihmisiä liikenteessä.

Osin se vuokrattava sähköpotkulauta tuntuukin korvanneen entisajan mopot, joita kyllä esim. ysärillä näki kaupungeissa paljonkin. Sähköpotkulaudat ja jonkinlaisena vaurauden statussymbolina mopoautot tuntuu olevan tavanomaisia nykyään. Kyllä nuoret taitaa sen kulkemisen vapautensa kaivata aina, eikä minusta ole mitään syytä sitä niin kauheasti rajoittaa. 

Tasapainoisempia lapsia kasvaa maalla, me muutimme Helsingistä pois kun tuli perhettä, en halua kasvattaa lapsia niin sairaassa ympäristössä.

Vierailija kirjoitti:

Onhan tuo nyt nähty. Kaikki 17-vuotiaat erikoisluvalla ajokortin saaneet ja kuolinkolareita ajaneet nuoret ovat maalta.

Onks Töölö kovastikin maaseutua?

Vierailija kirjoitti:

Alku aikuisuus, mikä se on? Eikös silloin mennä opiskelemaan ja se useimmiten tapahtuu kaupungissa, oli sitten kuinka pieni kaupunki tahansa.

Niinpä. Itse asuin maalla 3000 asukkaan kunnassa Keski-Suomessa lapsuuden ja nuoruuden, mutta yliopistoon piti lähteä kaupunkiin. Eipä siellä kotipaikkakunnalla oikein koulutusvaihtoehtoja ollut. Minä lähdin Turkuun opiskelemaan sitten, kavereita hajaantui eri puolille maata opiskelijakaupungeihin.

"Kaupungissa vedetäänkin sitten huumeita jo 12-vuotiaasta alkaen ja aletaan roadmaneiksi. En ikinä suostuisi kasvattamaan lastani kaupungissa."

Miksi sitten maaseutu on täynnä alkoholisoituneita työttömiä peräkammarin poikia jos se tarjoaa aina kaikille hyvät terveet eväät elämään?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupungista löytyy fiksumpaa seuraa ja pääsee heti ns. hyvän kierteeseen.

No riippuu ihan siitä seurasta, johon ajautuu. Ihan kuin kaupungissa ei olisi päihteitä, katujengejä yms.

Aika harva kunnollisen perheen lapsi ajautuu johonkin katujengiin. Kaupungista voi hankkkia asunnon hyvältä alueelta, jolloin lapsi pääsee hyvään kouluun ja tutustuu muihin hyvän sosioekonomisen luokan lapsiin, joiden kanssa voi kaverustua. Polku jatkuu hyvään lukioon ja yliopistoon ja oman alan töihin. Sitten koko kaveripiiri onkin pääasiassa akateemisia.

Pitäisi varmaan taas määritellä mitä tarkoitetaan "maalla" ja "kaupungissa". Onko kaupunki = Helsinki ja maalla sitten koko muu Suomi, vai miten tää nyt taas käsitellään.

kaupungeissa on muutakin kuin kaljanjuontia

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupungista löytyy fiksumpaa seuraa ja pääsee heti ns. hyvän kierteeseen.

No riippuu ihan siitä seurasta, johon ajautuu. Ihan kuin kaupungissa ei olisi päihteitä, katujengejä yms.

Kai pointti on se että kummastakin löytyy sekä hyvää että huonoa seuraa. Kaupungissa valinnanvara on ehkä vielä suurempi niin hyvässä kuin pahassa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kaupungista löytyy fiksumpaa seuraa ja pääsee heti ns. hyvän kierteeseen.

No riippuu ihan siitä seurasta, johon ajautuu. Ihan kuin kaupungissa ei olisi päihteitä, katujengejä yms.

Aika harva kunnollisen perheen lapsi ajautuu johonkin katujengiin. Kaupungista voi hankkkia asunnon hyvältä alueelta, jolloin lapsi pääsee hyvään kouluun ja tutustuu muihin hyvän sosioekonomisen luokan lapsiin, joiden kanssa voi kaverustua. Polku jatkuu hyvään lukioon ja yliopistoon ja oman alan töihin. Sitten koko kaveripiiri onkin pääasiassa akateemisia.

Joopa joo, ruusunpunaiset silmälasit taas päässä. Harva kunnollisen perheen lapsi ei ole yhtä kuin kupunkilainen vaan se on juurikin se harva kunnollisen perheen lapsi. Joka pätee myös maaseudulla.

Vierailija kirjoitti:

"Kaupungissa vedetäänkin sitten huumeita jo 12-vuotiaasta alkaen ja aletaan roadmaneiksi. En ikinä suostuisi kasvattamaan lastani kaupungissa."

Miksi sitten maaseutu on täynnä alkoholisoituneita työttömiä peräkammarin poikia jos se tarjoaa aina kaikille hyvät terveet eväät elämään?

Joo, ei ole. Itse asun maaseudulla ja käyn töissä kaupungissa. Ja siihen on syynsä. Minun alani työt on kaupungissa, mutta en enää kaupunkiin asumaan haluaisi. Myös lasten peruskoulut oli parempi käydä kyläkouluissa.