Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
7-v. alkanut yhtäkkiä kiukuttelemaan kaikesta. Mitä ihmettä teen?
14.06.2025 |
Lapseni on yhtäkkiä alkanut kiukuttelemaan suunnilleen kaikesta. Tämä alkoi viikko ennen koulun loppumista ja on jatkunut koko kesäloman alun ajan. Olen siis itsekin nyt lomalla ja ollaan tehty kaikkia kivoja kesäretkiä, muutama sadepäivä oltu ja levätty vain ja pelailtu sisällä. Eli lapsen toivomia asioita lomatahtiin ilman aikaisia aamuherätyksiä tai kamalaa kiirettä. Kaiken siis pitäisi olla hyvin ja kivaa. Mutta eikä mitä, kaikki retket on yhtä huutoa, lähdöt retkille ei meinaa onnistua ollenkaan kun lapsi temppuilee ja kiukkuaa niin pahasti, ja illat sitten yleistä huonoa käytöstä. Ja tämä ei ole ollenkaan tyypillistä lapselleni, yleensä hän on sopuisa ja tekemiset onnistuu ilman kiukkuja hyvin. Lapsi itse ei osaa yhtään sanoa mistä äkillinen huono käytös ja kiukkuilu voi johtua. Mitä ihmettä teen? Olen yrittänyt kaikkeini että menisi paremmin, mutta pahenee vain. Vinkkejä?
Kommentit (43)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi olla joku ruoka, mikä vaikuttaa lapsen psyykkeeseen . Toinen vaihtoehto on , että oli joku odotus loman alettua, mutta on niin kipeä asia ,ettei pysty sitä sinulle ääneen sanomaan. Kolmantena joku juttu, minkä koulukaveri on sanonut ja se askarruttaa.
Olisiko teillä esim ystävä, läheinen tai muutaman vuoden häntä vanhempi ,vaikka poika tai aikuinenkin ,jonka seurassa olisi joku päivä muutaman tunnin . Hän voisi avautua vieraammalla, joka osaisi vaivihkaa johdattaa jutun niin. Mietippä tätä.
Voi pientä reppanaa.
Vierailija kirjoitti:
Voi olla joku ruoka, mikä vaikuttaa lapsen psyykkeeseen . Toinen vaihtoehto on , että oli joku odotus loman alettua, mutta on niin kipeä asia ,ettei pysty sitä sinulle ääneen sanomaan. Kolmantena joku juttu, minkä koulukaveri on sanonut ja se askarruttaa.
Olisiko teillä esim ystävä, läheinen tai muutaman vuoden häntä vanhempi ,vaikka poika tai aikuinenkin ,jonka seurassa olisi joku päivä muutaman tunnin . Hän voisi avautua vieraammalla, joka osaisi vaivihkaa johdattaa jutun niin. Mietippä tätä.Voi pientä reppanaa.
Ollaan me vietetty tuttavien ja läheisten kanssa aikaa tässä lomalla. Kavereitaan lapsi ei ole halunnut nähdä, mutta minun ystäväperheen, isovanhempien ja serkkujen kanssa on ollut. Ei ole heille sanonut mitään ja heidän seurassa käyttäytynyt hyvin. Sanoo ettei ole minulle mistään suuttunut vaikka minulle kiukutteleekin. Mutta ei tiedä miksi kiukuttelee. Ap
Vierailija kirjoitti:
Voi olla joku ruoka, mikä vaikuttaa lapsen psyykkeeseen . Toinen vaihtoehto on , että oli joku odotus loman alettua, mutta on niin kipeä asia ,ettei pysty sitä sinulle ääneen sanomaan. Kolmantena joku juttu, minkä koulukaveri on sanonut ja se askarruttaa.
Olisiko teillä esim ystävä, läheinen tai muutaman vuoden häntä vanhempi ,vaikka poika tai aikuinenkin ,jonka seurassa olisi joku päivä muutaman tunnin . Hän voisi avautua vieraammalla, joka osaisi vaivihkaa johdattaa jutun niin. Mietippä tätä.Voi pientä reppanaa.
Sivusta kyselen, että mitä tarkoittaa, että ruoka vaikuttaa lapsen psyykeeseen?
Kannattais kysellä millainen kevät oli koulussa? Millaiset kaverit mitä taoahtui kavereiden kanssa.
Jos koulussa on tapahtunut jotain ikävää, mistä hän ei ole osannut tai uskaltanut kertoa, niin tuo voi olla puhdasta stressin purkamista.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Etenkin kun kerrot, ettei hän halua nähdä omia kavereitaan, niin epäilys herää, että koululla on tapahtunut jotain stressaavaa.
Jotain sellaista jonka takia hän on joutunut pinnistelemään.
Kerro sit tänne miten tilanne etenee.
Vierailija kirjoitti:
Kannattais kysellä millainen kevät oli koulussa? Millaiset kaverit mitä taoahtui kavereiden kanssa.
Jos koulussa on tapahtunut jotain ikävää, mistä hän ei ole osannut tai uskaltanut kertoa, niin tuo voi olla puhdasta stressin purkamista.
Koulussa meni kaikki ihan ok ja lapsen mukaan oli mukavaa. Eka luokka siis takana. Lapsella ei ole yhtään tosi hyvää kaveria koulussa, sellaista parasta kaveria, mutta tulee toimeen kaikkien kanssa ja viettää mielellään siellä kaikkien kanssa aikaa. Ja luokkakaverit näyttää pitävän hänestä. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Etenkin kun kerrot, ettei hän halua nähdä omia kavereitaan, niin epäilys herää, että koululla on tapahtunut jotain stressaavaa.
Jotain sellaista jonka takia hän on joutunut pinnistelemään.
Kerro sit tänne miten tilanne etenee.
Hän ei juurikaan halua tavata koulukavereita koulun ulkopuolella. On siis iltapäiväkerhossa koulun jälkeen, saa ilmeisesti siitä kaverikiintiön täyteen, ei juuri koskaan ole halunnut vaikka viikonloppuisin viettää aikaa kavereiden kanssa, siinä ei siis ole mitään uutta. Sukulaisia mielellään tapaa kyllä viikonloppuisin. Ap
Eli en usko että tämä liittyy kavereihin tai kouluunkaan. Joku muu on. Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Olisko ihan vaan muutos, kun tavalliset koulu - / viikkorutiinit lähtevät. Eli pistäisitte jonkun selkeän päivärutiinin, niin pienikin hahmottaisi.
No hyvä kuulla. Onko hän yleisesti ottaen mielestäsi sosiaalinen vai vetäytyvä luonne? Viihtyykö hyvin yksistään, keksiikö helposti itselleen tekemistä?
En mahda sille mitään, että alan heti epäillä jotain kiusaamisen tapaista. Olen siis itse opettaja. Lapset osaavat olla tosi pirullisia toisilleen ja he osaavat maskeerata sen erittäin hyvin. Myös he maskeeraavat joita on syrjitty. Eli he haluavat kertoa että kaikki on hyvin, koska ovat hämmentyneitä. Anyway - mikä syy onkaan, niin jotain stressireaktiota hän purkaa. Neuvoni on, että pidä paljon sylissä. Kainalossa tv:tä katsellen silitteli hiuksia - anna hänen tuntea vahvaa turvaa puoleltasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä yritä, älä hyssyttele äläkä ala paapoa. Sanot miten asiat hoidetaan tai tulee seuraus eli reissu perutaan. Teet kyllä väärin, jos teet kaikkesi ettei lapsi kiukkua. Kyllä lapsi voi kiukutella ja pidät rajat. Sitten jälkeen voi kysyä, että mikä oli kiukun syy.
Tässä linkki Hussin lastenpsykiatrian sivuille, missä vinkkejä kesärutiineihin yms. ihan tavallisille perheille. Siis tuosta vaan klikkailee eteenpäin.
https://www.facebook.com/photo?fbid=1029279599369731&set=pcb.1029279649…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No hyvä kuulla. Onko hän yleisesti ottaen mielestäsi sosiaalinen vai vetäytyvä luonne? Viihtyykö hyvin yksistään, keksiikö helposti itselleen tekemistä?
En mahda sille mitään, että alan heti epäillä jotain kiusaamisen tapaista. Olen siis itse opettaja. Lapset osaavat olla tosi pirullisia toisilleen ja he osaavat maskeerata sen erittäin hyvin. Myös he maskeeraavat joita on syrjitty. Eli he haluavat kertoa että kaikki on hyvin, koska ovat hämmentyneitä. Anyway - mikä syy onkaan, niin jotain stressireaktiota hän purkaa. Neuvoni on, että pidä paljon sylissä. Kainalossa tv:tä katsellen silitteli hiuksia - anna hänen tuntea vahvaa turvaa puoleltasi.
On enemmän introvertti, vetäytyväkin, tykkää enemmän olla rauhassa kuin lapsivilinässä. On jotenkin todella paljon minun perään ja kaipaa valtavasti huomiota minulta koko ajan. Sitä jo arjessa paljon hänelle annankin, mutta nyt kun lomalla olisi siihen paljon aikaa ja mahdollisuutta niin meneekin vain kiukutellessa se aika. Olen yrittänyt napata kiukuttelevan lapsen kainalooni halittavaksi, mutta siitä lapsi vain suuttuu kun haluaa kuulemma kiukutella ilman että keskeytän sitä kiukuttelua tai haittaan kiukuttelua halimisilla. Ap
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla joku ruoka, mikä vaikuttaa lapsen psyykkeeseen . Toinen vaihtoehto on , että oli joku odotus loman alettua, mutta on niin kipeä asia ,ettei pysty sitä sinulle ääneen sanomaan. Kolmantena joku juttu, minkä koulukaveri on sanonut ja se askarruttaa.
Olisiko teillä esim ystävä, läheinen tai muutaman vuoden häntä vanhempi ,vaikka poika tai aikuinenkin ,jonka seurassa olisi joku päivä muutaman tunnin . Hän voisi avautua vieraammalla, joka osaisi vaivihkaa johdattaa jutun niin. Mietippä tätä.Voi pientä reppanaa.
Ollaan me vietetty tuttavien ja läheisten kanssa aikaa tässä lomalla. Kavereitaan lapsi ei ole halunnut nähdä, mutta minun ystäväperheen, isovanhempien ja serkkujen kanssa on ollut. Ei ole heille sanonut mitään ja heidän seurassa käyttäytynyt hyvin. Sanoo ettei ole minulle mistään suuttunut vaikka minulle kiukutteleekin. Mutta ei tiedä mik
Uskaltaa kiukutella sulle koska luottaa suhun? Saako kysyä missä lapsen isä on? Liittyiskö jotenkin häneen?
Vierailija kirjoitti:
Älä yritä, älä hyssyttele äläkä ala paapoa. Sanot miten asiat hoidetaan tai tulee seuraus eli reissu perutaan. Teet kyllä väärin, jos teet kaikkesi ettei lapsi kiukkua. Kyllä lapsi voi kiukutella ja pidät rajat. Sitten jälkeen voi kysyä, että mikä oli kiukun syy.
Olen eri mieltä. Hyssyttely ja paapominen ei ole pahasta, koska ei 7v osaa sanoittaa kaikkia tuntemuksiaan. On erittäin tärkeää tietenkin asettaa rajat, mutta lempeästi. Ja kuunnella lasta. Minä ainakin pitäisin sylissä ja olisin itse hiljaa. Kun hän tuntee olonsa turvalliseksi, niin hän saattaakin itse osata kertoa tunnelmistaan. Voimia ja kärsivällisyyttä sulle toivotan <3
Jonninjoutavalle temppuilulle piste, lapsesi vaan testaa rajojaan. Kiellät ja varoitat, että nyt loppuu huono käytös tai jäämme kotiin. Jos asia ei korjaannu, perutaan reissu ja ollaan kotona. Ei mitään lohdutuspalkintoja.
Lapsen isä on lapsen elämässä mukana mutta ei arjessa kuitenkaan. Viettävät välillä aikaa yhdessä. Luulen että lapsi haluaisi enemmän aikaa isänsä kanssa, mutta isä ei ole siihen ollut suostuvainen eikä halukas. Lapsi usein pettyy kun isä peruu viime hetkellä sovittuja tapaamisia. Heillä on sillä tavalla vähän ristiriitainen suhde, että lapselle tulee jsein pettymyksiä kun isä ei tapaakaan vaikka oli sovittu. Ap
Vierailija kirjoitti:
Lapsen isä on lapsen elämässä mukana mutta ei arjessa kuitenkaan. Viettävät välillä aikaa yhdessä. Luulen että lapsi haluaisi enemmän aikaa isänsä kanssa, mutta isä ei ole siihen ollut suostuvainen eikä halukas. Lapsi usein pettyy kun isä peruu viime hetkellä sovittuja tapaamisia. Heillä on sillä tavalla vähän ristiriitainen suhde, että lapselle tulee jsein pettymyksiä kun isä ei tapaakaan vaikka oli sovittu. Ap
Jospa isä oli joskus löperösti lupaillut jotain kesätekemistä tai lapsi oli itse salaa toivonut sitä ja on tullut iso pettymys? On ehkä siinä iässä että miettii enemmän noita juttuja, nähnyt kavereiden perheitä jne.
Alue: Aihe vapaa
Osaisiko joku neuvoa?
Ap