Lue keskustelun säännöt.
7-v. alkanut yhtäkkiä kiukuttelemaan kaikesta. Mitä ihmettä teen?
14.06.2025 |
Lapseni on yhtäkkiä alkanut kiukuttelemaan suunnilleen kaikesta. Tämä alkoi viikko ennen koulun loppumista ja on jatkunut koko kesäloman alun ajan. Olen siis itsekin nyt lomalla ja ollaan tehty kaikkia kivoja kesäretkiä, muutama sadepäivä oltu ja levätty vain ja pelailtu sisällä. Eli lapsen toivomia asioita lomatahtiin ilman aikaisia aamuherätyksiä tai kamalaa kiirettä. Kaiken siis pitäisi olla hyvin ja kivaa. Mutta eikä mitä, kaikki retket on yhtä huutoa, lähdöt retkille ei meinaa onnistua ollenkaan kun lapsi temppuilee ja kiukkuaa niin pahasti, ja illat sitten yleistä huonoa käytöstä. Ja tämä ei ole ollenkaan tyypillistä lapselleni, yleensä hän on sopuisa ja tekemiset onnistuu ilman kiukkuja hyvin. Lapsi itse ei osaa yhtään sanoa mistä äkillinen huono käytös ja kiukkuilu voi johtua. Mitä ihmettä teen? Olen yrittänyt kaikkeini että menisi paremmin, mutta pahenee vain. Vinkkejä?
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Lapsen isä on lapsen elämässä mukana mutta ei arjessa kuitenkaan. Viettävät välillä aikaa yhdessä. Luulen että lapsi haluaisi enemmän aikaa isänsä kanssa, mutta isä ei ole siihen ollut suostuvainen eikä halukas. Lapsi usein pettyy kun isä peruu viime hetkellä sovittuja tapaamisia. Heillä on sillä tavalla vähän ristiriitainen suhde, että lapselle tulee jsein pettymyksiä kun isä ei tapaakaan vaikka oli sovittu. Ap
No niin. Eli koulurutiinit loppui ja tilalle tuli aikaa vain olla. Ja siis aikaa ajatella. Isään liittyvät pettymykset nousee pintaan ja lapsi ei osaa niitä käsitellä ja purkaa ne kiukuttelemalla sinulle.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No hyvä kuulla. Onko hän yleisesti ottaen mielestäsi sosiaalinen vai vetäytyvä luonne? Viihtyykö hyvin yksistään, keksiikö helposti itselleen tekemistä?
En mahda sille mitään, että alan heti epäillä jotain kiusaamisen tapaista. Olen siis itse opettaja. Lapset osaavat olla tosi pirullisia toisilleen ja he osaavat maskeerata sen erittäin hyvin. Myös he maskeeraavat joita on syrjitty. Eli he haluavat kertoa että kaikki on hyvin, koska ovat hämmentyneitä. Anyway - mikä syy onkaan, niin jotain stressireaktiota hän purkaa. Neuvoni on, että pidä paljon sylissä. Kainalossa tv:tä katsellen silitteli hiuksia - anna hänen tuntea vahvaa turvaa puoleltasi.
On enemmän introvertti, vetäytyväkin, tykkää enemmän olla rauhassa kuin lapsivilinässä. On jotenkin todella paljon minun perään ja kaipaa valtavasti huomiota minulta koko ajan. Sitä jo arjess
Eli hän kaipaa pahan olon purkamiseen tilaa. Te voisitte vaikka sopia, että 5 min saa kiukutella ja sitten on halauksen ja juttelun vuoro.
Mä arvasin, että hän on introvertin tyyppinen persoona. Vaikka koululla ei olisi ollut mitään epäsopua muiden luokkalaisten kanssa, niin introvertimpi pieni oppilas joutuu koulussa pinnistelemään kaiken aikaa, koska siellä on niin paljon hälinää ja vilskettä ja muita ihmisiä. Myös rinnakaisluokan lapset kenties samalla käytävällä ja kuten olen todennut; kaikki lapset eivät ole kivoja toisille lapsille. Ja opettajat eivät yksinkertaisesti ehdi kaikkiin tilanteisiin. Joku pienikin välikohtaus voi aiheuttaa valtavaa stressiä ja hämmennystä, jota ei osaa sanoittaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voi olla joku ruoka, mikä vaikuttaa lapsen psyykkeeseen . Toinen vaihtoehto on , että oli joku odotus loman alettua, mutta on niin kipeä asia ,ettei pysty sitä sinulle ääneen sanomaan. Kolmantena joku juttu, minkä koulukaveri on sanonut ja se askarruttaa.
Olisiko teillä esim ystävä, läheinen tai muutaman vuoden häntä vanhempi ,vaikka poika tai aikuinenkin ,jonka seurassa olisi joku päivä muutaman tunnin . Hän voisi avautua vieraammalla, joka osaisi vaivihkaa johdattaa jutun niin. Mietippä tätä.Voi pientä reppanaa.
Sivusta kyselen, että mitä tarkoittaa, että ruoka vaikuttaa lapsen psyykeeseen?
Samat kun vaikuttaa aikuisten aivoihin. Ihminen on psykofyysinen kokonaisuus. Just uutisoitiin, että pitkälle prosessoitu ruoka on vahingollista. Varsinkin emulgointiaineet, joilla neste ja rasva saadaan sekoittumaan, muuttaa ihmisen aivoja. Ruokahan vaikuttaa koko elimistön toimintaan. Esim.huonot rasvat ja fruktoosi on vahingollisia maksalle. Maksan toiminta taas heijastuu yleiseen vointiin. Höttöruuan syöminen pistää verensokerin vuoristoradalle, tulee päänsärkyä ja väsymystä. Luetteloa voisi jatkaa loputtomiin, sitten on vielä allergiat.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Lapsen isä on lapsen elämässä mukana mutta ei arjessa kuitenkaan. Viettävät välillä aikaa yhdessä. Luulen että lapsi haluaisi enemmän aikaa isänsä kanssa, mutta isä ei ole siihen ollut suostuvainen eikä halukas. Lapsi usein pettyy kun isä peruu viime hetkellä sovittuja tapaamisia. Heillä on sillä tavalla vähän ristiriitainen suhde, että lapselle tulee jsein pettymyksiä kun isä ei tapaakaan vaikka oli sovittu. Ap
No niin. Eli koulurutiinit loppui ja tilalle tuli aikaa vain olla. Ja siis aikaa ajatella. Isään liittyvät pettymykset nousee pintaan ja lapsi ei osaa niitä käsitellä ja purkaa ne kiukuttelemalla sinulle.
Toivottavasti on jotain noin selkeää. Nyt kannattaa tosiaan olla hänelle tukena ja kantsii kuunnella rauhassa ja tarkasti. Sieltä se alkaa kohta sanoiksikin purkautua ja pääsette käsiksi siihen, mistä kenkä puristaa.
Kouluvuosi on ollut rankka ja lomaan on kohdistunut ylisuuria odotuksia. Ensin puretaan sitä stressiä, minkä koulutyö aiheutti, sitten alkaa tuntua, että loma ei täytäkään odotuksia ja alkaa kiukuttaa. Ihan normaalia aikuisillakin.
Ehkä voisi kysyä, mitä haluaisi tehdä tai mitä odottaa lomalta. Pääasia, että saa ensin rauhassa purkaa tunteitaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Jonninjoutavalle temppuilulle piste, lapsesi vaan testaa rajojaan. Kiellät ja varoitat, että nyt loppuu huono käytös tai jäämme kotiin. Jos asia ei korjaannu, perutaan reissu ja ollaan kotona. Ei mitään lohdutuspalkintoja.
Tässä voi käydä niin, että joutuvatkin jäämään kotiin. Ei olisi hyvä kenenkään kannalta. Uhkailu on vähän kyseenalainen keino.
Mikä mahtaa olla isän kesäohjelma? Voisiko sopia yhteisestä päivästä lapsen kanssa? Mielellään lähipäiväksi, ettei ehdi muuttaa suunnitelmia. Lapselta pitää tietysti ensin kysyä, haluaisiko hän, että yritettäisiin sellainen järjestää. Jos mies ei keksi tekemistä, etsi valmiiksi joku kotieläinpiha tai muu kohde, missä voivat käydä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä teidän tilanne on, voitko kysyä lapsen isältä olisiko hänellä halua/aikaa/mahdollisuutta olla pojan kanssa kahden kesken ja viettää ns yhteistä aikaa ,ettei kukaan muuta tai älylaitteet olisi siinä läsnä. Kerro kahden kesken tämä tilanne ja huoli pojasta. Onhan isä voinut sanoa lauseen sitten kesälomalla tehdään yhdessä sitä ja sitä. Jos tätä lapsi on odottanut ja nyt pettynynyt. Sorry, nämä oli vain arvailuja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapsi kaipaa koulukavereitaan, ja ehkä vähän henkilökuntaa ja rutiinejakin. Ihan selkeä asia.
Sinun läsnäolosi, rauhallisuutesi ja antamasi turva on varmasti ensiarvoisen tärkeää. Varmaan lastentarinoiden lukeminenkin yhdessä auttaisi, lapsi saattaisi niistä saada työkaluja omien ajatustensa ja tunteidensa jäsentelyyn ja sanoittamiseen.
Itse olen ollut koko ikäni kiitollinen siitä, että oma äitini oli niin pitkämielinen ja pitkäpinnainen, kun olin teini ja joskus hankala. Minulle oli ihan hirveän arvokas se havainto, että äitini rakastaa minua silloinkin, kun olin ei-rakastettava.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tuollainen 7v funtsii jo aika paljon, mutta on jo niin järkevä, ettei kehtaa sanoa julki pettymyksiään. Oli perheen nuorimmainen, kaikkien lempilapsi ja 8 v, kun lähipiiriin syntyi vauva , joka tietysti oli tärkeä. Olin niin hemmetin mustasukkainen, mutta enhän minä voinut sitä kenellekkään sanoa. En itse muista, mutta taatusti tein siinä vaiheessa kaikkea , ei niin kivaa. Ei lapsi voi kertoa kaikkea.
Asia meni ohi vuodessa ja olen elänyt onnelliseen elämän .
Vierailija kirjoitti:
Lapsen isä on lapsen elämässä mukana mutta ei arjessa kuitenkaan. Viettävät välillä aikaa yhdessä. Luulen että lapsi haluaisi enemmän aikaa isänsä kanssa, mutta isä ei ole siihen ollut suostuvainen eikä halukas. Lapsi usein pettyy kun isä peruu viime hetkellä sovittuja tapaamisia. Heillä on sillä tavalla vähän ristiriitainen suhde, että lapselle tulee jsein pettymyksiä kun isä ei tapaakaan vaikka oli sovittu. Ap
Tuossahan on jo syytä kiukutteluun.
Itsellänikin oli isä, joka perui yhteisiä menoja viime tipassa. Opin, ettei lupauksia tarvitse pitää, ja jouduin opettelemaan lupausten pitämistä sitten myöhemmin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Stressaantunut koska pettynyt isään. Stressi taas tuottaa huonoa käytöstä.
Mitkä aiheet ovat kiukussa. Ei halua retkille koko ajan? Päivä kerrallaan, ei liikaa väkinäistä ohjelmaa?
Vierailija kirjoitti:
Mitkä aiheet ovat kiukussa. Ei halua retkille koko ajan? Päivä kerrallaan, ei liikaa väkinäistä ohjelmaa?
Rasittaa kun ihmiset ei lue edes aloitusta ennen kuin kommentoi. Aloituksessa lukee ihan selvästi että eivät kulje retkillä koko ajan vaan pitävät myös kotipäiviä leväten ja silloin kuin menevät eivät mene kiireellä vaan rauhassa ja mukavasti. En ole ap mutta ärsyttää täällä kommentoijat, jotka kommentoi ihan päättömyyksiä kun eivät viitsi edes aloitusta lukea ensin. Tai eivät ymmärrä lukemaansa ollenkaan.
Keksi yhteistä, mukavaa tekemistä. Esim. pyöräretki, uintiretki, kirjastokäynti. Saa ajatukset positiivisiksi.
Vierailija kirjoitti:
Keksi yhteistä, mukavaa tekemistä. Esim. pyöräretki, uintiretki, kirjastokäynti. Saa ajatukset positiivisiksi.
Tässä toinen sankari, joka ei lukenut aloitusta ennen kuin kommentoi. Aloituksessa aloittaja aivan selvästi kirjoittaa että heillä on koko ajan yhteistä mukavaa tekemistä etenkin tuollaisten retkien muodossa.
Lapset tykkää rutiinista. Ne on nyt loman vuoksi ohi.
Meillä lapsi ikävöi koulua, opettajaa ja kavereita. Ekaluokkalaisena 9 vkoa on elämän mittainen aika.
Voi olla, ettei osa tätä sanoittaa.
Sitten kun on kerrankin aikaa niin äitiin puretaan kaikki. Ihan perussettiä. Myös ns. 6-vuotisuhma voi tulla vähän jälkijunassa?
Joku kehitysvaihe taas, älä stressaa.
Jos syö, liikkuu ja nukkuu ni kyllä se taas siitä pian
Kuulostaa siltä, että jokin stressi purkautuu nyt, kun on turvallista sitä purkaa. En tunne teitä, joten en osaa sanoa, että mikä stressaa.
Mua hävettää sanoa et kiusasin mun pikkusiskoa ku mua syrjittiin koulussa. Koulu oli mulle tosi stressaava paikka vaikka hyvin meni opettajan mielestä. Vanhempiin en voinu stressiä purkaa ku siitä ois ärähdetty heti niin siksi siskoparka oli kohteena.