Isovanhemmat haluavat päättää vauvan hoidosta, miten rajata kauniisti? Hyvä tahto, mutta liikaa neuvoja. Miten sanon sen?

Anna isovanhempien olla isovanhempia, juju onkin siinä että mitä monipuolisemman kasvatuksen lapsi saa, sen terveempi ja avarakatseisempi hänestä tulee. Kyllä lapsi oppii mikä on sallittua kotona ja mikä mummolassa

Vierailija kirjoitti:

Anna isovanhempien olla isovanhempia, juju onkin siinä että mitä monipuolisemman kasvatuksen lapsi saa, sen terveempi ja avarakatseisempi hänestä tulee. Kyllä lapsi oppii mikä on sallittua kotona ja mikä mummolassa

Eihän kukaan sitä ole estämässä, vaan kusipäisyyden.

Vierailija kirjoitti:

Tuttua. Kaiken huippu oli että surivat toisen lapsemme syntymää niin paljon että sen jälkeen aivan tosissaan tulivat ehdottamaan että he adoptoisivat esikoisemme. Ettei esikoisen tarvitse kärsiä vauvasta vaan saisi olla ainokainen ja saada kaiken huomion. Ja olivat siis oikeasti tosissaan. Ehdotus oli niin käsittämätön että menin sanattomaksi.

Neuvominen ym loppui kun emme enää vastanneet siihen mitään ja teimme tietysti kuten halusimme. Kaikessa. Ja esikoinen pysyi ihan meillä omassa kodissaan 😅

Apua, noi on päästään vialla. En haluis olevan lasteni kanssa ollenkaan, jos noin pahasti viiraa.

Jos he haluaa päättää sun vauvan hoidosta, heillä EI OLE hyvä tahto. He haluaa romuttaa sun äitiyden.

Ottivatko he otse omilta vanhemmiltaan neuvoja vastaan?

Äitini oli myös adoptoimassa esikoistamme. Tytön täysi-ikäisyyteen asti ehdotteli säännöllisesti, että esikoistyttömme voisi muuttaa hänen luokseen, kun hänelle on siellä oma huonekin. Kun tämä esikoinen lähti toiselle paikkakunnalle opiskelemaan alkoi ehdotella ja suorastaan jankuttaa, että meidän toinen lapsi, poikamme voisi muuttaa hänen luokseen ja jäädä sitten kotikaupunkiin opiskelemaan niin voisi sitten asua edelleen hänen luonaan.

Mitä käytöstä tämä sitten on?

Perheemme lapsista kolmosesta eikä nelosesta ei ole ollut kiinnostunut. 

Vierailija kirjoitti:

Miksi ei voi vain sanoa joo, joo ? Tai kuten omani tapaa sanoa, emmä mikään tyhmä ole! 

Miksi koette henk.koht loukkauksena ja epäluottamuslauseena , sitäpaitsi eivät kai ne isovanhemmat tee teille tarkistuskäyntejä onko ohjeita noudatettu

Antakaa höpistä , ne voi jättää omaan arvoonsa tai poimia mukaansa. Ihan omassa päätäntävallassanne.

Ja sitten antaa tulla kuraa, kyllä mä kestän , koska elän kuten opetan ( uskotteko..)

No tota. Kyllä meille tehtiin tarkistuskäyntejä. Erityisessä tarkkailussa oli, että tuleeko ne mummon ostamat vaatteet käyttöön. Kauhea vinkuna varsinkin jos oli "sen toisen mummon" ostama vaate lapsella. Ihan pyytämättä ja viikottain tuli lisää vaatteita. 

Lopulta tein selväksi, että meille ei tarvitse tuoda mitään paitsi synttäri- ja joululahja. Kun niitä tuli silti, pistin ne hänen mukaansa, joka kerta. Looulta hän alkoi piilottaa niitä! 

Tuollaista käytöstä on mahdoton kuvitella. Totaalista ylikävelyä, mikään sanominen ei mene perille. En tiedä uskoisinko noita mummelin aivoituksia todeksi jos en olisi niitä itse kokenut.

Summa summarum: kasvatin selkärangan ja ilmoitin mummolle, että ei tarvitse tulla käymään kuin kutsuttuna. Tarpeeksi monta kertaa kun heitti mummon pihalle, niin meni perille. Ei tuosta tyylipisteitä voi antaa, mutta varsin mahdoton oli vastus.

Vierailija kirjoitti:

Anna isovanhempien olla isovanhempia, juju onkin siinä että mitä monipuolisemman kasvatuksen lapsi saa, sen terveempi ja avarakatseisempi hänestä tulee. Kyllä lapsi oppii mikä on sallittua kotona ja mikä mummolassa

Meillä mummolassa ei uskottu rajoihin ja kieltämiseen eikä kohtuuteen. Täysimetyksessä olevalle vauvalle olisi pitänyt antaa mehua, keksiä, karkkeja... joka hiton visiitti meni niin vaikeaksi, että ensin vähennettiin vierailuja, lopulta ei menty ollenkaan. Ei tuollaisesta jaksa ikuisuuksia vääntää.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isoäitinä tuntuu pahalta, kun vauva huutaa täyttä kurkkua ja nuoret vanhemmat toimivat niin väärin kuin ikinä voivat. Mutta pidä suuni kiinni ja ajattelen, että itse olette hoitotapanne valinneet, minä en kerro, että 15 min sitten syötetyllä vauvalla saattaa olla edelleen nälkä.

En neuvo, en ohjeista, en ihmettele, en hoida, koska voisin vahingossa tehdä jotain väärin. Kuten antaa aliravitulle lapselle vastiketta ja silloin täysimetys menee pieleen. Mieluummin laiha ja itkuinen lapsi, joka on lähes jatkuvasti rinnalla kuin iloinen ja tyytyväinen, joka saa lisäravintoa.

No hyvä, että et puutu ja hoida. Todennäköisesti nimittäin olet väärässä. Et elä sen lapsen kanssa 24/7, joten et tiedä mistä hänellä milloinkin tulee itku. Ne tietävät, jotka elävät siellä 24/7.

Vauvallahan on siis muitakin tarpeita ja olotiloja kuin nälkä.

Kun lapsiperhe on ollut meillä 48 tuntia, olen jo aika lailla nähnyt, mistä on kyse ja olen kuullut valitusta siitä, miten vauvan paino laskee. Olen nähnyt, miten lapsi ei jaksa imeä ja nukahtaa rinnalle herätäkseen 15 min myöhemmin nälkäänsä. Tätä jatkuu lähes koko vuorokauden, isä ja äiti ovat rättiväsyneitä, mutta korostavat, että neuvolassa on kerrottu näistä  tiheän imun kausista, ei pidä antaa lisäruokaa.

Vanhemmat eivät tiedä, miksi lapsi itkee. Heidän mielestään kaikki on hyvin, on ruokaa (maha kuopalla), kuiva vaippa ja syli. 

Niin, isovanhemmat eivät tiedä mitään, he ovat väärässä. Tässäkin tapauksessa neuvolasta tuli neuvo antaa lapselle lisäruokaa, koska lapsen paino ei kuukauteen noussut lainkaan. Isoäiti olisi neuvonut tuon samantien, mutta kun neuvoja ei saa antaa, pitää vain kannustaa ja toivoa, että lapsen elimistö kestää nälän eikä siitä seuraa mitään lopullista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isoäitinä tuntuu pahalta, kun vauva huutaa täyttä kurkkua ja nuoret vanhemmat toimivat niin väärin kuin ikinä voivat. Mutta pidä suuni kiinni ja ajattelen, että itse olette hoitotapanne valinneet, minä en kerro, että 15 min sitten syötetyllä vauvalla saattaa olla edelleen nälkä.

En neuvo, en ohjeista, en ihmettele, en hoida, koska voisin vahingossa tehdä jotain väärin. Kuten antaa aliravitulle lapselle vastiketta ja silloin täysimetys menee pieleen. Mieluummin laiha ja itkuinen lapsi, joka on lähes jatkuvasti rinnalla kuin iloinen ja tyytyväinen, joka saa lisäravintoa.

No hyvä, että et puutu ja hoida. Todennäköisesti nimittäin olet väärässä. Et elä sen lapsen kanssa 24/7, joten et tiedä mistä hänellä milloinkin tulee itku. Ne tietävät, jotka elävät siellä 24/7.

Vauvallahan on siis muitakin tarpei

Hävettääkö yhtään, että lapsesi ja hänen puolisonsa ovat selkeästi heikkolahjaisia? Lapsiraukka...

Vierailija kirjoitti:

Isoäitinä tuntuu pahalta, kun vauva huutaa täyttä kurkkua ja nuoret vanhemmat toimivat niin väärin kuin ikinä voivat. Mutta pidä suuni kiinni ja ajattelen, että itse olette hoitotapanne valinneet, minä en kerro, että 15 min sitten syötetyllä vauvalla saattaa olla edelleen nälkä.

En neuvo, en ohjeista, en ihmettele, en hoida, koska voisin vahingossa tehdä jotain väärin. Kuten antaa aliravitulle lapselle vastiketta ja silloin täysimetys menee pieleen. Mieluummin laiha ja itkuinen lapsi, joka on lähes jatkuvasti rinnalla kuin iloinen ja tyytyväinen, joka saa lisäravintoa.

En kyllä ottaisi mitään vauvanhoitovinkkejä vastaan ihmiseltä, joka kutsuu korviketta vastikkeeksi ja ylipäätään kuulostaa noin katkeralta. Mutta tiedän, että meillä jokaisella on ristimme. Omien lasteni isovanhempi tiesi jo ennen esikoisen syntymää, että hullut haaveeni täysimetyksestä koituisivat vauvan kohtaloksi. Koska eihän meidän suvussa kellään ole tullut maitoa koskaan. No, vauva säilyi elossa ja lopulta imetin pitkään - arvatenkin liian pitkään.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Isoäitinä tuntuu pahalta, kun vauva huutaa täyttä kurkkua ja nuoret vanhemmat toimivat niin väärin kuin ikinä voivat. Mutta pidä suuni kiinni ja ajattelen, että itse olette hoitotapanne valinneet, minä en kerro, että 15 min sitten syötetyllä vauvalla saattaa olla edelleen nälkä.

En neuvo, en ohjeista, en ihmettele, en hoida, koska voisin vahingossa tehdä jotain väärin. Kuten antaa aliravitulle lapselle vastiketta ja silloin täysimetys menee pieleen. Mieluummin laiha ja itkuinen lapsi, joka on lähes jatkuvasti rinnalla kuin iloinen ja tyytyväinen, joka saa lisäravintoa.

En kyllä ottaisi mitään vauvanhoitovinkkejä vastaan ihmiseltä, joka kutsuu korviketta vastikkeeksi ja ylipäätään kuulostaa noin katkeralta. Mutta tiedän, että meillä jokaisella on ristimme. Omien lasteni isovanhempi tiesi jo ennen esikoisen syntymää, että hullut haaveeni täysimetyksestä koituis

Ei noin kovaa uhriutuvalta kaikkitietävältä halua ottaa vinkkejä.vastaan. Nuo ennakkotiedotkin voisi olla viihdyttäviä, mutta tuppaavat tympäisemään ja ahdistamaankin. Millä myrkyllä ovat kristallipallonsa myrkyttäneet? Ovatko ikinä kuulleet kannustamisesta?

Niin, isovanhemmat eivät tiedä mitään, he ovat väärässä. Tässäkin tapauksessa neuvolasta tuli neuvo antaa lapselle lisäruokaa, koska lapsen paino ei kuukauteen noussut lainkaan. Isoäiti olisi neuvonut tuon samantien, mutta kun neuvoja ei saa antaa, pitää vain kannustaa ja toivoa, että lapsen elimistö kestää nälän eikä siitä seuraa mitään lopullista.

 

Eli sinä oikeasti näet nälkiintyvän lapsen, mutta et sano mitään, koska haluat mieluummin uhriutua passiivisaggressiivisesti? Ja toimit mielestäsi oikein? Sairasta tekstiä. 

Tuolla joku aikaisemmin kertoi, miten mummo yritti väkisin antaa vauvalle täytekakkua. Mun anoppinihan meni ja teki sen! Oltiin jossain juhlissa, minun piti mennä vessaan, ja annoin kolme kuukautta vanhan poikani anopin syliin siksi aikaa. Sanoin että tulen takaisin ihan muutamassa minuutissa, voiko hän pitää vauvaa sen ajan. Ja en tosiaan ollut poissa viittä minuuttia kauempaa ja pojan suun ympärystö oli ihan suklaakakun peitossa. Anopille oli tullut kiire hakea sitä kakkua ja ruveta syöttämään lastani. Sanoi, että kun vauva niin HALUSI kakkua! Vieläkin ärsyynnyn kun muistan tapauksen, ja siitä on 19 vuotta aikaa.

Joo, anopilla oli noita neuvoja. Vauvalle piti antaa mehua janoon ja keksi käteen, kun oli hampaita tulossa. Sanoin sille sitten, että jos luonto olisi tarkoittanut pikkuvauvan juovan mehua tai vettä, naisen toinen tissi olisi maitoa varten ja toisesta tulisi vettä.Yritin koko pojan vauva-ajan olemaan antamatta häntä mummonsa hoitoon, mutta pari kertaa oli tilanne että oli pakko. Jotain kauheaa siellä takuulla tapahtui, mutta nyt on myöhäistä surra kun lapsi on aikuinen.

Vierailija kirjoitti:

Tuolla joku aikaisemmin kertoi, miten mummo yritti väkisin antaa vauvalle täytekakkua. Mun anoppinihan meni ja teki sen! Oltiin jossain juhlissa, minun piti mennä vessaan, ja annoin kolme kuukautta vanhan poikani anopin syliin siksi aikaa. Sanoin että tulen takaisin ihan muutamassa minuutissa, voiko hän pitää vauvaa sen ajan. Ja en tosiaan ollut poissa viittä minuuttia kauempaa ja pojan suun ympärystö oli ihan suklaakakun peitossa. Anopille oli tullut kiire hakea sitä kakkua ja ruveta syöttämään lastani. Sanoi, että kun vauva niin HALUSI kakkua! Vieläkin ärsyynnyn kun muistan tapauksen, ja siitä on 19 vuotta aikaa.

Joo, anopilla oli noita neuvoja. Vauvalle piti antaa mehua janoon ja keksi käteen, kun oli hampaita tulossa. Sanoin sille sitten, että jos luonto olisi tarkoittanut pikkuvauvan juovan mehua tai vettä, naisen toinen tissi olisi maitoa varten ja toisesta tulisi vettä.Yritin koko pojan vauva-ajan olemaan antamatta häntä mummonsa hoitoon, mu

Mitenhän vauva kertoi kakkuhimostaan mummolle? 

Mä otin mun 1-vuotiaan mukaani jopa gynekologille. Mies oli töissä, omat sukulaiset kaukana, ainoa lähellä asuva tuttu oli anoppi. Sen verran oli säätämistä kaikessa, että luottamus oli nolla. Onneksi taapero nukkui kun olin ronkittavana. Pienempi ongelma oli ottaa lapsi mukaan kuin olla jatkuvasti huolissaan, mitä mummo saa päähänsä. 

Vierailija kirjoitti:

Neuvoja voi kuunnella, mutta harkiten. Esimerkiksi oman lapseni isovanhempi ohjeisti antamaan sokerivettä vatsavaivoja huutavalle vauvalle. Huonolta neuvolta vaikutti, mutta on todettu sen auttavan aivan tieteellisesti. Muuten ei tietenkään vauvalle anneta, mutta harvoin lääkkeen tapaan.

ÄLÄ anna tommosia paskaneuvoja!

Sairaalassa kyllä, EI Kotona!

https://www.ts.fi/hyvinvointi/162229

Vierailija kirjoitti:

Tuolla joku aikaisemmin kertoi, miten mummo yritti väkisin antaa vauvalle täytekakkua. Mun anoppinihan meni ja teki sen! Oltiin jossain juhlissa, minun piti mennä vessaan, ja annoin kolme kuukautta vanhan poikani anopin syliin siksi aikaa. Sanoin että tulen takaisin ihan muutamassa minuutissa, voiko hän pitää vauvaa sen ajan. Ja en tosiaan ollut poissa viittä minuuttia kauempaa ja pojan suun ympärystö oli ihan suklaakakun peitossa. Anopille oli tullut kiire hakea sitä kakkua ja ruveta syöttämään lastani. Sanoi, että kun vauva niin HALUSI kakkua! Vieläkin ärsyynnyn kun muistan tapauksen, ja siitä on 19 vuotta aikaa.

Joo, anopilla oli noita neuvoja. Vauvalle piti antaa mehua janoon ja keksi käteen, kun oli hampaita tulossa. Sanoin sille sitten, että jos luonto olisi tarkoittanut pikkuvauvan juovan mehua tai vettä, naisen toinen tissi olisi maitoa varten ja toisesta tulisi vettä.Yritin koko pojan vauva-ajan olemaan antamatta häntä mummonsa hoitoon, mu

Anoppi hoksasi maissinaksut, kun en suostunut lapselle antamaan keksejä. Niitä olisi pitänyt olla lapsen kädessä ihan koko ajan, samalla sitä ällöttävää murua olisi ollut koko talo täynnä, kun taapero seikkailee puoliksi imeskelty naksu kädessä. Olin kuulemma ihan liian tiukka, kun en antanut taaperon vaeltaa syötäviensä kanssa. Meillä syötiin  (ja syödään edelleen) vain  keittiössä, pöydän ääressä. Satunnainen leffailta on poikkeus, jolloin voi olkkarissa olla vähän poppareita tai sipsejä. Näitä naksuja anoppi raahasi meille pussikaupalla ja oli vihainen, kun niitä ei kulunut riittävän tiheään tahtiin. On se kauheaa, kun yrittää lapselle opettaa edes jonkinlaista ruokarytmiä. Sellainen sivuhuomautus, että tämä anoppi väittää kirkkain silmin, että ikinä ei ole mihinkään meidän asiaan puuttunut.... Tämä on vain yksi monista tapauksista.

Otsikon kysymykseen palatakseni. Isovanhemmat toimivat loukkaavasti ja mitätöivästi, eivät hyväntahtoisesti, vaikka varmasti niin väittävät. Onko kukaan, ikinä, saanut kauniisti keskustelemalla tuollaisten ihmisten kanssa sovittua rajoista? 

"Isovanhemmat haluavat päättää vauvan hoidosta, miten rajata kauniisti?":

>> Lapsen vanhemmat päättävät lapsensa asioista. Piste. Isovanhemmat EIVÄT ole lapsen vanhempia ja huoltajia. Isovanhemmat EIVÄT päätä vauvan hoidosta. Isovanhemmat eivät päätä ja määräile esimerkiksi lastenhoidosta, lastenkasvatuksesta, päivärytmistä ja kyläilyistä.

"Hyvä tahto, mutta liikaa neuvoja. Miten sanon sen?":

>> Opettelet sanomaan EI! Opettelet laittamaan rajat rajattomille sukulaisille! Jotkut isovanhemmat - erityisesti anopit ja appiukot - tuputtavat jatkuvasti ja pyytämättä iänikuisia ja vanhentuneita ohjeitaan. On isoäitejä, jotka eivät ole koskaan imettäneet omia lapsiaan. He eivät osaa neuvoa vastasynnyttänyttä äitiä lapsentahtisessa imetyksessä mitenkään. Nämä isoäidit haluavat vain pilata imetyksen iänikuisilla "neuvoillaan". Vauvoille on entisaikoina juotettu muun muassa sokerivettä, tuoremehuja, korviketta, maitoa ja annettu hunajaa. Moni isoäiti ei edes ymmärrä, mitä tarkoittaa käsite "lapsentahtinen imetys".

Isovanhemmilla ei ole oikeutta puuttua lastenhoitoon ja lapsenkasvatukseen. Kotirauhaa tulee kunnioittaa ja kotiavainta ei tarvitse antaa isovanhemmille. Kotiavain mahdollistaa jatkuvan ja rajattoman kylässä ramppaamisen kaikkina kelonaikoina. Jatkuvaan puhelinterroriin ja häiriköintiin ei tarvitse suostua. Jos isovanhempi on rajaton, narsistinen ja vallanhimoinen ihminen, niin hän ei kunnioita nuoria vanhempia, vaan toimii rajattomasti hyötyäkseen itse tilanteesta.

Lastensuojelutapaukset ovat asia erikseen. Lapsella on oikeus hoitoon ja huolenpitoon ja huolehtiviin ja turvallisiin vanhempiin. Lastensuojeluilmoitus tulee uskaltaa tehdä, JOS lapsen vanhemmat eivät halua, kykene tai osaa huolehtia lapsistaan. Jos lapsen äiti ja/tai isä käyttävät päihteitä, ovat väkivaltaisia tai elämänhallinta on nollassa ja vanhemmat eivät kykene huolehtimaan lapsistaan. 

Oonko viallinen kun ei minua juuri neuvominen haittaa? Ellei nyt ole mistään häiriintyneestä esikoisen adoptoinnista kyse mitä tossa alkupäässä mainittiin.. :D

En tietenkään juurikaan kuuntele neuvoja jos huomaan, että ne eivät sovi tähän tapaukseen, mutta nyökuttelen sujuvasti ja teen kuitenkin niin kuin ajattelinkin. Ihan senkin takia, että en oikeasti edes muista sellaisia asioita, ellen ole vartavasten keskittynyt painamaan asiaa mieleeni. :D