Lue keskustelun säännöt.
Keräilijä tai hamstraaja.
Ahdistunut talossani
13.06.2025 |
Moi,
Yritän pitää tämän lyhyenä. Puolisoni ei ole varsinainen hamstraaja, mutta kerälijä on. Rikkinäinen tavara säilytetään, jos sillä on tunnearvo, esimerkiksi saatu lahjaksi. Yksi esimerkki, lahjaksi saatu lasipurkki, jossa sisällä kuivattuja sieniä, saatu noin 20 vuotta sitten.
Paljon tavaraa, jota voi tarvita, 10-20 vuotta vanhaa.
Ostin pyykkikorin, tällähetkellä se on muovinkierrätys tarkoituksessa. Ruokamuovipakkaukset pestään pesuaineella ja lämpimällä vedellä.
Kun ostetaan uutta, vanhaa ei sillä korvata, vaan myös huono/rikkinäinen säästetään, jos sattuis tarvii.
Talo ei ole hirveässä kunnossa, mutta siivoaminen on vaikeata tavaran määrän takia. Minua ei suoraan sanoen enää siivoaminen edes kiinnosta em. seikoista johtuen.
Kyseessä ei ole äärimmäinen milenhäiriö, vaimoni on tämän ongelman opetellut.
Rakentamani kiinteistö ei ole minulle koti, vaan pelkkä talo, jossa katsoa töllöä ja nukkua.
Joo minun pitäisi tehdä korjaus asiaan, sanoo keittiöpsykologit. Vanhaa on.
Yhdessä ollaan oltu noin 30 vuotta, naimisissa 2004 lähtien.
Saa heittää ohjeistusta ja lokaa.
Ystävällisesti,
Mika Petri
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
"jos sattuis tarvii". Tunnistan ongelman.
Neuvo: Varastoikaa kaikki nämä tavarat omaan paikkaansa erilleen muista. Muutaman vuoden päästä voitte käydä ne uudelleen läpi ja todeta, että eipä näitä ole tarvittu eikä enää koskaan tarvita mihinkään.
Tämä toimii meillä huonosti, mutta se ei tarkoita, etteikö se voisi toimia teillä!
Heti kun heität pois, sitä olisi tarvittu ja pitää hakea kaupasta uusi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ainoa tapa mulla oli päästä hamsterista ja täyteen hamstratusta talosta niin oli eroamalla.
Nyt on ihana kaksio missä on siistimpää ja vaan omat roinani.
Ei tartte hävetä tätä kotia ja hyvin kehtaa ottaa taas vastaa vieraita, sukulaisia että ystäviä.
Exälläni on nyt uusi nainen joka paljolti asuu hänen luonaan. Ja he ovat yhdessä alkaneet siivota ylimääräsiä tavaroita/laatikoita j n e pois.
Hienoa minusta.
Minä en exääni pystynyt aikoinaan motivoimaan mihinkään suuntaan. En hyvällä enkä pahalla.
En osaa myöskään apta neuvoa.
Vaikea tilanne.
Tässä kun kesämökkejä/mökiksi sopivia OK-taloja on tullut katseltua kuukausia myyntikuvista, niin sen perusteella suurin osa suomalaisista on hamstraajia. Kaikki mahdolliset paikat tavaraa täynnä ja jos nyt pari huonetta vähän siistimpänä, niin kaikki mahdolliset varastot ja nurkat sitten täynnä mitä epämääräisempää roinaa. Onko ihmisillä sitten menneisyyden niukkuustraumat muistissa vai haalivatko liikaa hommia itselleen, kun kuvittelevat jaksavansa töiden ohessa pitää monta kiinteistöä siistinä. Minulla ainakin illuusio mökki-ihanuudesta on näitä kuvia katsellessa särkynyt, en osta mökkiä vaivoikseni. Aikamoinen loukku olisi ostaa esim. mökki, jossa myyjä anteliaastimyy kiinteistönsä irtaimen kera - niinpä.
Minä olen hamsteri, on jonkun verran ns roskaakin nurkissa ja varastossa.
Olen aina ollut keräilijä. Nyt 40 vuoden jälkeen olen myynyt osan kokoelmista pois hyvällä hinnalla. Rahat tulivat tarpeeseen, olen ollut työttömänä pitkään sairauksien vuoksi.
Olen aina ollut pienituloinen, köyhäkin ja yh. Saan lisätienestiä tekemällä käsitöitä ja myymällä niitä kirppiksillä ja netissä. Siksi on vuosien varrella ostettu halvalla lankoja ja kankaita. Teen useampaa työtä yhtä aikaa joten materiaaleja on levällään monessa huoneessa. Tänä päivänä joutuisin ulosottoon jos en tekisi ja myisi saadakseni rahaa laskujen maksuun.
Postituslaatikoita on kaapissa, yhden huoneen nurkassa ja varastossa. Tässä on tasan kaksi kauppaa mistä saan laatikoita ilmaiseksi ottaa kun osun oikeana päivänä oikeaan kellonaikaan paikalle ja se ei ole koskaan sama päivä ja klo aika. Siksi niitä olen kerännyt kotiin, en jaksaisi kävellä ympäri kaupunkia etsimässä sopivaa laatikkoa.
Ei minua kukaan ymmärrä, saan jatkuvaa pilkkanaurua ja halveksuntaa. Mutta niinhän me köyhät aina saamme kunnes pilkkaaja itse päätyy samaan tilanteeseen. En minä tästä kaaoksesta nauti, yritän vain selvitä ja säästää pahan päivän varalle. Onneksi vieraita käy harvoin ja ilmoittavat tulostaan, ehdin siivota pahimmat.
Jos joku nämä heittäisi pois selkäni takana, suuttuisin verisesti. Heittäisi pois minun rahaani ja tulojani. Kaikessa tässä tavarassa näen rahaa kun taas joku toinen näkee vain kaatopaikkajätettä. Samoja ajatuksia olen nähnyt noilla hoardereillä ohjelmassa: "myyn ja saan rahaa". Oma tilanteeni ei ole niin paha, ei ole hometta eikä tuholaisia. Siivoan kyllä. Joka viikko myyn jotain pois ja uutta tulee huomattavasti vähemmän kotiin eli tavaramäärä vähenee.
Mahtaako aloittajan puolisolla olla samoja ajatuksia?
Vierailija kirjoitti:
Aika pitkämielinen olet, kun jaksat vuodesta toiseen riidellä muoviroskien viemisestä ulos talosta. En itse jaksaisi, äkkiä katsoisin, että nyt päässä viiraa liikaa.
Mutta olette varmaan olleet niin kauan naimisissa, että olet tottunut outouksiin vähitellen. Sitten voi tosiaan käydä niin, että neuvottelette muovipurkin pois heittämisestä ja pidätte vielä sitä ihan normaalina. Ja että et voi omassa kodissasi tuntea olevasi kotona.
Herätys todellisuuteen näiden viestien perusteella toivottavasti tavoittaa sinut.
Pitääkö ihan lukua niistä muovirasioista jotkut, että jos sillai salaa heivaa niitä roskikseen, niin hetikö hamsterin kirjanpito paljastaa syntyneen hävikin ; )
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hyvän ystävättäreni mies oli automekaanikko, joka kuoli syöpään hieman ennen 60 veetä.
Korjasi myös muitten autoja autotallissaan kotona vapaa-ajalla.
Kun miehensä kuoli niin tontilla oli satoja renkaita, pari rikkinäistä ruosteensyömää vanhaa autonraatoa, pakoputkia, rautaa eri muodoissa, autonmoottoreita ainakin viisi jne jne.
Kellari täynnä pahvilaatikoita missä varaosia j n e.
Kellarissa on myös eri "myrkkyjä" mitkä liittyy autoihin. Ei lue edes mitä mömmöä jemmat sisältää.
Ystävättäreltäni lapsineen on nyt mennyt lähemmä yheksän vuotta siistiä niin että ystävättäreni pystyy jotenkin elämään ja lapsenlapset käymään ilman että pitää varoa että satuttavat itsensä.
Ystävättäreni haluaisi myydä talonsa ja muuttaa pienempään. Mutta ei pysty koska viel roinaa miehensä jäljiltä jäljellä.
Vierailija kirjoitti:
Hyvän ystävättäreni mies oli automekaanikko, joka kuoli syöpään hieman ennen 60 veetä.
Korjasi myös muitten autoja autotallissaan kotona vapaa-ajalla.
Kun miehensä kuoli niin tontilla oli satoja renkaita, pari rikkinäistä ruosteensyömää vanhaa autonraatoa, pakoputkia, rautaa eri muodoissa, autonmoottoreita ainakin viisi jne jne.
Kellari täynnä pahvilaatikoita missä varaosia j n e.
Kellarissa on myös eri "myrkkyjä" mitkä liittyy autoihin. Ei lue edes mitä mömmöä jemmat sisältää.
Ystävättäreltäni lapsineen on nyt mennyt lähemmä yheksän vuotta siistiä niin että ystävättäreni pystyy jotenkin elämään ja lapsenlapset käymään ilman että pitää varoa että satuttavat itsensä.
Ystävättäreni haluaisi myydä talonsa ja muuttaa pienempään. Mutta ei pysty koska viel roinaa miehensä jäljiltä jäljellä.
Eikä täällä ruotsissa kaatopaikat ota vastaan mitään kanistereita missä ei lue mitä sisältää.
Sekin vaikeuttaa tilannetta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Minun hamstraustaipumus ainakin lieveni sairastettuani 2 psykoosia ja saatuani lääkkeet. Saikuilla siivosin vanhoja lehtiä tms. Väitän että psykoosilääkkeeni vähensi myös erilaisia pakko-oireita, oikeastaan lopetti nekin. Nyt olen ollut 5 vuotta terve ja yhä jatkuva lääkitys pitää toivottavasti tilan tällaisena.
Vierailija kirjoitti:
Tässä kun kesämökkejä/mökiksi sopivia OK-taloja on tullut katseltua kuukausia myyntikuvista, niin sen perusteella suurin osa suomalaisista on hamstraajia. Kaikki mahdolliset paikat tavaraa täynnä ja jos nyt pari huonetta vähän siistimpänä, niin kaikki mahdolliset varastot ja nurkat sitten täynnä mitä epämääräisempää roinaa. Onko ihmisillä sitten menneisyyden niukkuustraumat muistissa vai haalivatko liikaa hommia itselleen, kun kuvittelevat jaksavansa töiden ohessa pitää monta kiinteistöä siistinä. Minulla ainakin illuusio mökki-ihanuudesta on näitä kuvia katsellessa särkynyt, en osta mökkiä vaivoikseni. Aikamoinen loukku olisi ostaa esim. mökki, jossa myyjä anteliaastimyy kiinteistönsä irtaimen kera - niinpä.
Oikeassa hamstrauksessa ei ole ihan siitä kyse, että varastoissa on liikaa tavaraa. Ei välittäjä edes ottaisi himohamstraajan kämppää myyntiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ainoa tapa mulla oli päästä hamsterista ja täyteen hamstratusta talosta niin oli eroamalla.
Nyt on ihana kaksio missä on siistimpää ja vaan omat roinani.
Ei tartte hävetä tätä kotia ja hyvin kehtaa ottaa taas vastaa vieraita, sukulaisia että ystäviä.
Exälläni on nyt uusi nainen joka paljolti asuu hänen luonaan. Ja he ovat yhdessä alkaneet siivota ylimääräsiä tavaroita/laatikoita j n e pois.
Hienoa minusta.
Minä en exääni pystynyt aikoinaan motivoimaan mihinkään suuntaan. En hyvällä enkä pahalla.
En osaa myöskään apta neuvoa.
Vaikea tilanne.
Olen asunut anopin naapurissa ja anoppini oli himohamstraaja, joka roskasi meidänkin pihoja toistuvista kielloista huolimatta. Ei siihen muu tepsinyt kuin pois muuttaminen. Ex-miehesi varmaan ero herätti, ettei ole normaalia, mutta tilanne ei välttämättä ole pysyvä. Hetkeksi vain paranee ja sitten alkaa uudestaan enkä itse halua asua kaatopaikan vieressä.
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hamsteri, on jonkun verran ns roskaakin nurkissa ja varastossa.
Olen aina ollut keräilijä. Nyt 40 vuoden jälkeen olen myynyt osan kokoelmista pois hyvällä hinnalla. Rahat tulivat tarpeeseen, olen ollut työttömänä pitkään sairauksien vuoksi.
Olen aina ollut pienituloinen, köyhäkin ja yh. Saan lisätienestiä tekemällä käsitöitä ja myymällä niitä kirppiksillä ja netissä. Siksi on vuosien varrella ostettu halvalla lankoja ja kankaita. Teen useampaa työtä yhtä aikaa joten materiaaleja on levällään monessa huoneessa. Tänä päivänä joutuisin ulosottoon jos en tekisi ja myisi saadakseni rahaa laskujen maksuun.
Postituslaatikoita on kaapissa, yhden huoneen nurkassa ja varastossa. Tässä on tasan kaksi kauppaa mistä saan laatikoita ilmaiseksi ottaa kun osun oikeana päivänä oikeaan kellonaikaan paikalle ja se ei ole koskaan sama päivä ja klo aika. Siksi niitä olen kerännyt kotiin, en jaksaisi kävellä ym
Myös anoppini näki itsensä uhrina ja vainottuna ja oli riidoissa kaikkien kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hamsteri, on jonkun verran ns roskaakin nurkissa ja varastossa.
Olen aina ollut keräilijä. Nyt 40 vuoden jälkeen olen myynyt osan kokoelmista pois hyvällä hinnalla. Rahat tulivat tarpeeseen, olen ollut työttömänä pitkään sairauksien vuoksi.
Olen aina ollut pienituloinen, köyhäkin ja yh. Saan lisätienestiä tekemällä käsitöitä ja myymällä niitä kirppiksillä ja netissä. Siksi on vuosien varrella ostettu halvalla lankoja ja kankaita. Teen useampaa työtä yhtä aikaa joten materiaaleja on levällään monessa huoneessa. Tänä päivänä joutuisin ulosottoon jos en tekisi ja myisi saadakseni rahaa laskujen maksuun.
Postituslaatikoita on kaapissa, yhden huoneen nurkassa ja varastossa. Tässä on tasan kaksi kauppaa mistä saan laatikoita ilmaiseksi ottaa kun osun oikeana päivänä oikeaan kellonaikaan paikalle ja se ei ole koskaan sama päivä ja klo aika. Siksi niitä olen kerännyt kotiin, en jaksaisi kävellä ym
Ovatko nuo tavarasi suorastaan aarteita, jotka ovat pelastaneet elämäsi? Tämä kirjoitus on kuin anoppini kynästä, koska hänkin teki käsitöitä ja taidetta, johon kaikkea tarvittiin.
Anoppi oli omissa puheissaan myös innokas puutarhuri ja kasvien kasvattaja, kertoili näistä kaukana asuville sukulaisilleen, jotka ehkä uskoivatkin, miten häntä nyt vainotaan harrastusten takia. Mitään ompeluksia, taideteoksia tai puutarhaa ei oikeasti ollut, puutarhassa kasvoi pitkä heinä ja se oli täynnä kotitalousjätteitä ja metalliromua.
Ap taisi hävitä kokonaan linjoilta vai oliko ap kuitenkin itse se hamsteri, joka tässä nyt puolustelee tavaroiden säilyttelyä eri tavoin.
Raskas läheisillekin tämä sairaus. Näitä näkee ambulanssikuskit paljon, nuorillakin on tällaisia kämppiä eikä vain vanhuksilla. On nepsy-ongelmia, masennusta, psykoottisuutta ja muuta, sitten tulee häätö ja seuraavakin asunto täyttyy nopeasti. Lehdissä esitellyt kauhuvuokralaiset ovat näitä suurin osa, ellei sitten huumekämppiä.
Tuttavan lapsella on valitettavasti tällainen juttu myös, äiti käy siivoamassa, ettei saisi häätöä. Vakavampiin mielenterveysongelmiin liittyy tavaroiden keräämistä, mutta sitten jos saa hoitoa ja lääkitystä, voi tilanne parantua. Masentunut ei jaksa siivota ja sitten siivottavaa kertyy niin paljon, että siivoojalla pitää olla astetta kovempi asenne, että pystyy siivoamaan ne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hamsteri, on jonkun verran ns roskaakin nurkissa ja varastossa.
Olen aina ollut keräilijä. Nyt 40 vuoden jälkeen olen myynyt osan kokoelmista pois hyvällä hinnalla. Rahat tulivat tarpeeseen, olen ollut työttömänä pitkään sairauksien vuoksi.
Olen aina ollut pienituloinen, köyhäkin ja yh. Saan lisätienestiä tekemällä käsitöitä ja myymällä niitä kirppiksillä ja netissä. Siksi on vuosien varrella ostettu halvalla lankoja ja kankaita. Teen useampaa työtä yhtä aikaa joten materiaaleja on levällään monessa huoneessa. Tänä päivänä joutuisin ulosottoon jos en tekisi ja myisi saadakseni rahaa laskujen maksuun.
Postituslaatikoita on kaapissa, yhden huoneen nurkassa ja varastossa. Tässä on tasan kaksi kauppaa mistä saan laatikoita ilmaiseksi ottaa kun osun oikeana päivänä oikeaan kellonaikaan paikalle ja se ei ole koskaan sama päivä ja klo aika. Siksi niitä olen kerännyt kotiin, en jaksaisi kävellä ym
Miksi et siivoa sotkua? Kyllä muutkin tekevät käsitöitä ja myyvät niitä elämättä kaaoksessa. Ja miksi et heitä roskia pois nurkista ja varastoista, jos kerran itsekin ymmärrät, että ne ovat roskia. Roskat kuuluvat roskikseen.
Oletko masentunut, että et saa asioita aikaiseksi vai mistä on kyse. Hanki apua itsellesi, tuohan on vaarallista, jos syttyy tulipalo. Et saa vakuutuksestakaan korvauksia, jos talossa on paljon tavaraa tai korvaus on alennettu, jos talo palaa. Jos siis talo on omasi.
Vierailija kirjoitti:
Polta talo.
👍🏻
Vierailija kirjoitti:
Tässä kun kesämökkejä/mökiksi sopivia OK-taloja on tullut katseltua kuukausia myyntikuvista, niin sen perusteella suurin osa suomalaisista on hamstraajia. Kaikki mahdolliset paikat tavaraa täynnä ja jos nyt pari huonetta vähän siistimpänä, niin kaikki mahdolliset varastot ja nurkat sitten täynnä mitä epämääräisempää roinaa. Onko ihmisillä sitten menneisyyden niukkuustraumat muistissa vai haalivatko liikaa hommia itselleen, kun kuvittelevat jaksavansa töiden ohessa pitää monta kiinteistöä siistinä. Minulla ainakin illuusio mökki-ihanuudesta on näitä kuvia katsellessa särkynyt, en osta mökkiä vaivoikseni. Aikamoinen loukku olisi ostaa esim. mökki, jossa myyjä anteliaastimyy kiinteistönsä irtaimen kera - niinpä.
Mökille hamstraus on suomalainen erikoislaji. Kyllä se vielä mökille kelpaa! Suomalainen mökki-chic on ihan huippua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä olen hamsteri, on jonkun verran ns roskaakin nurkissa ja varastossa.
Olen aina ollut keräilijä. Nyt 40 vuoden jälkeen olen myynyt osan kokoelmista pois hyvällä hinnalla. Rahat tulivat tarpeeseen, olen ollut työttömänä pitkään sairauksien vuoksi.
Olen aina ollut pienituloinen, köyhäkin ja yh. Saan lisätienestiä tekemällä käsitöitä ja myymällä niitä kirppiksillä ja netissä. Siksi on vuosien varrella ostettu halvalla lankoja ja kankaita. Teen useampaa työtä yhtä aikaa joten materiaaleja on levällään monessa huoneessa. Tänä päivänä joutuisin ulosottoon jos en tekisi ja myisi saadakseni rahaa laskujen maksuun.
Postituslaatikoita on kaapissa, yhden huoneen nurkassa ja varastossa. Tässä on tasan kaksi kauppaa mistä saan laatikoita ilmaiseksi ottaa kun osun oikeana päivänä oikeaan kellonaikaan paikalle ja se ei ole koskaan sama päivä ja klo aika. Siksi ni
No eivät ole aarteita, vain materiaaleja😄. Monen laskun maksussa ovat pelastaneet kun ei tuolla 600€:n työttömyyspäivärahalla pysty kaikkia laskuja maksamaan. Jos en tekisi käsitöitä ja myisi niitä, jäisi laskut maksamatta. Haaveilen kyllä jatkuvasti että olisi siisti koti ja vähän tavaraa mutta mistä sitten rahaa elämiseen. En tiedä. Töihin en kykene eikä sairaudet salli aina ompelemistakaan. Ehkä jonain päivänä saan työstettyä suurimman osan materiaaleista. Uutta en ole ostanut tänä vuonna ollenkaan kun ei ole varaa. Hitaasti vähenee.
Ja kyllä, olen itsekin oikeasti puutarhaihminen. Pihalla kasvaa jos jonkunlaista syötävää. Sisällä taas huonekasveja joita jaan ja myyn. Pääkoppa on täysin terve mutta pakko näitä on tehdä että saa ruokaa ja laskut maksettua. Mitään ylimääräistä laskua ei tule, kaikki on elämisen kannalta tarpeellisia. Mitä muiden käsityöläisten jemmoja olen nähnyt somekuvissa, niin itselläni on puolta vähemmän.
Kommentit, sinun ja ilmeisesti jonkun toisen, osoittavat että mitään käsitystä teillä ei ole siitä missä tilanteessa olen. Tämä on pakkotilanne ei pakkomielle. Toivottavasti pääset kokemaan saman, mutta olen satavarma että sinä menet sossuun ja äidillesi vinkumaan rahattomuutta etkä ole valmis itse yrittämään mitään. Mutta samaa asennetta kuulen omilta lapsilta ja sisaruksilta. Heillä kun on kaikilla työpaikka, terveys ja hyvätuloinen puoliso. Yksikään ei ymmärrä, vielä. Ehkä elämä opettaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Polta talo.
👍🏻
Jos vanha talo on maalla ja täynnä tavaraa, niin sen voi antaa palokunnan harjoituskohteeksi. Hamstraustalot ovat huonokuntoisia ja tulee kalliiksi tyhjentää ne, joten ei huono vaihtoehto perikunnalle.
"No eivät ole aarteita, vain materiaaleja😄. "
Kysyin kyllä roskista, joita itse sanoit olevan nurkissa ja varastoissa. Mutta et siis ole halukas siivoamaan.
Aika pitkämielinen olet, kun jaksat vuodesta toiseen riidellä muoviroskien viemisestä ulos talosta. En itse jaksaisi, äkkiä katsoisin, että nyt päässä viiraa liikaa.
Mutta olette varmaan olleet niin kauan naimisissa, että olet tottunut outouksiin vähitellen. Sitten voi tosiaan käydä niin, että neuvottelette muovipurkin pois heittämisestä ja pidätte vielä sitä ihan normaalina. Ja että et voi omassa kodissasi tuntea olevasi kotona.
Herätys todellisuuteen näiden viestien perusteella toivottavasti tavoittaa sinut.