Lue keskustelun säännöt.
Keräilijä tai hamstraaja.
Ahdistunut talossani
13.06.2025 |
Moi,
Yritän pitää tämän lyhyenä. Puolisoni ei ole varsinainen hamstraaja, mutta kerälijä on. Rikkinäinen tavara säilytetään, jos sillä on tunnearvo, esimerkiksi saatu lahjaksi. Yksi esimerkki, lahjaksi saatu lasipurkki, jossa sisällä kuivattuja sieniä, saatu noin 20 vuotta sitten.
Paljon tavaraa, jota voi tarvita, 10-20 vuotta vanhaa.
Ostin pyykkikorin, tällähetkellä se on muovinkierrätys tarkoituksessa. Ruokamuovipakkaukset pestään pesuaineella ja lämpimällä vedellä.
Kun ostetaan uutta, vanhaa ei sillä korvata, vaan myös huono/rikkinäinen säästetään, jos sattuis tarvii.
Talo ei ole hirveässä kunnossa, mutta siivoaminen on vaikeata tavaran määrän takia. Minua ei suoraan sanoen enää siivoaminen edes kiinnosta em. seikoista johtuen.
Kyseessä ei ole äärimmäinen milenhäiriö, vaimoni on tämän ongelman opetellut.
Rakentamani kiinteistö ei ole minulle koti, vaan pelkkä talo, jossa katsoa töllöä ja nukkua.
Joo minun pitäisi tehdä korjaus asiaan, sanoo keittiöpsykologit. Vanhaa on.
Yhdessä ollaan oltu noin 30 vuotta, naimisissa 2004 lähtien.
Saa heittää ohjeistusta ja lokaa.
Ystävällisesti,
Mika Petri
Kommentit (92)
Vierailija kirjoitti:
Keräilypakosta kärsivillä on useimmiten persoonallisuushäiriö. Siksi ke
Ja oersoonallisuushöiriö on seurausta pitkäaikaisesta kaltoinkohtelusta. Jota nykyhetki pahentaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aapeen olisi hyvä tajuta, että hamstraus on yleensä traumareaktio puutteessa elämiseen. Ts sen syynä on se, että ei ole voinut/saanut hankkia tsrvitsemiaan tavaroita ja asioita silloin kun on niitä tarvinnut, joten nyt säästetään kaikki, jotta tuollaiseen tilanteeseen ei enää joutuisi. Ja kun tämä koskee myös tunne-esineitä, niin kyse on siitä, että samoja rakastamisen tai huomioinnin tunteita ei myödkäån saa tsrpeeksi.
jos te elätte yhdessä, kannattaa miettiå, miten voisit tarjota sellaisen taludelliseeti ja tunteellisesti vakaan ja runsaan elämän, että vastaavista suojameksnismeista voisi päästää irti. Jos te olette eläneet pitkään samassa oarisuhteessa, kannattaa miettiä myös sitä, miten on itse osaltaan tuottanut niitä traumoja, joihin tuo mekanismi vastaa.
Tähän tulee alapeukkuja, mutta tosiasia on, että hamstraus ei ole sisäsy
Ei aivan, sillä persoonallisuushäiriöihin liittyy geneettinen komponentti. F60.1 Eristäytyvä persoonallisuus liittyy usein keräilypakkoon, siihen kuuluu psykoosiherkkyyttä ja ulkomuodon erikoisuutta ja kotoa löytyy useimmiten myös paljon tavaraa. Keräilypakko luokiteltiin ennen pakko-oireisiin eikä se mielestäni ollut hullumpi ajatus, koska tätä esiintyy myös suvuittain ja pakko-oireilla on vahva geneettinen komponentti. Pakko-oireita voi kuitenkin hoitaa helpommin kuin keräilypakkoa.
Haluan vielä varmuuden vuoksi todeta, että puoliso tai lapset eivät voi omalla toimillaan aiheuttaa vakavia psykiatrisia sairauksia, vaan niiden juuret ovat paljon syvemmällä. Monet psykiatriset sairaudet ovat osittain perinnöllisiä eli tietynlaiset ongelmat liittyvät persoonallisuudenpiirteiden haavoittuvaisuuteen. Ap:n kannattaa lukea keräilypakosta netistä, tietoa on kyllä saatavilla ihan hyvin, varsinkin, jo hallitsee englannin kielen. Itselle olisi myös hyvä hankkia keskusteluapua, koska keräilypakossa on kyse pitkäaikaisesta sairaudesta, joka vaikuttaa koko perheeseen. Myös lapset tulee huomioida, jos heitä on.
Vierailija kirjoitti:
Aapeen olisi hyvä tajuta, että hamstraus on yleensä traumareaktio puutteessa elämiseen. Ts sen syynä on se, että ei ole voinut/saanut hankkia tsrvitsemiaan tavaroita ja asioita silloin kun on niitä tarvinnut, joten nyt säästetään kaikki, jotta tuollaiseen tilanteeseen ei enää joutuisi. Ja kun tämä koskee myös tunne-esineitä, niin kyse on siitä, että samoja rakastamisen tai huomioinnin tunteita ei myödkäån saa tsrpeeksi.
jos te elätte yhdessä, kannattaa miettiå, miten voisit tarjota sellaisen taludelliseeti ja tunteellisesti vakaan ja runsaan elämän, että vastaavista suojameksnismeista voisi päästää irti. Jos te olette eläneet pitkään samassa oarisuhteessa, kannattaa miettiä myös sitä, miten on itse osaltaan tuottanut niitä traumoja, joihin tuo mekanismi vastaa.
Jos hamsteriuden syynä olisi se ettei ole saanut haluamiaan tavaroita, niin kaikkihan olisivat hamstereita!
Vierailija kirjoitti:
Aapeen olisi hyvä tajuta, että hamstraus on yleensä traumareaktio puutteessa elämiseen. Ts sen syynä on se, että ei ole voinut/saanut hankkia tsrvitsemiaan tavaroita ja asioita silloin kun on niitä tarvinnut, joten nyt säästetään kaikki, jotta tuollaiseen tilanteeseen ei enää joutuisi. Ja kun tämä koskee myös tunne-esineitä, niin kyse on siitä, että samoja rakastamisen tai huomioinnin tunteita ei myödkäån saa tsrpeeksi.
jos te elätte yhdessä, kannattaa miettiå, miten voisit tarjota sellaisen taludelliseeti ja tunteellisesti vakaan ja runsaan elämän, että vastaavista suojameksnismeista voisi päästää irti. Jos te olette eläneet pitkään samassa oarisuhteessa, kannattaa miettiä myös sitä, miten on itse osaltaan tuottanut niitä traumoja, joihin tuo mekanismi vastaa.
Aika törkeää syyllistää ap:ta tästä ongelmasta, kun ammattilaistenkin hoito usein epäonnistuu. Luin artikkelit ja siellähän sanottiin, että syynä voi olla myös fyysinen sairaus, joten senkin takia pitää mennä lääkäriin.
Me oltiin otettu yhteyttä lääkäriin hamsterin asioissa, mutta tehtiin se virhe, ettei näytetty kuvia asunnosta, dementiatesteissä ei kuitenkaan löytynyt mitään. Harhaluuloja oli myös ja on ollut jo pitempään, salaliittoteorioita sun muita eli totta tuo mitä artikkelissa sanotaan, että on muutakin kuin roskien keräily. Lääkkeitä ei ole suostunut ottamaan vastaan missään vaiheessa eikä itse näe toimintaa mitenkään ihmeellisenä. Yhtään roskapussia ei ole itse vienyt asunnosta ulos ainakaan 20 vuoteen eli tilanne on edelleen päällä ja varmaan jatkuu elämän loppuun asti kun ikää on.
Lapsille on raskasta, puolisot varmaan ottavat useimmiten eron, mutta sitten vasta riemu repeää, jos kaksi hamsteria perustaa parisuhteen. Kun nyt tunnistan tuon tilan, niin tiedän tällaisen pariskunnan, jossa molemmat ovat täyttäneet pihan romuilla ja erilaisilla kylteillä, jossa on sekopäistä tekstiä. En tiedä onko heillä lapsia, mutta joku nuo joutuu lopulta siivoamaan. Jos näitä on 1-4,5 prosenttia väestöstä, niin jokaisesta kylästä löytyy vähintään yksi ja useimmiten enemmän tällaisia.
Oletko katsonut ohjelmaa Himohamstraajat (Liv, Jim kanava) ?
Siinä on aina 1 henkilö joka hamstrannut talonsa täyteen, omaiset kärsivät sellaisesta
ja apuun saadaan psygologi, siinä selviää yleensä miksi ihminen
on ruvennut hamstraamaan. Sekä miten saadaan loppumaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Minulla on täällä kasvamassa pahvilaatikkomies. 10 v poika säilyttää huoneessaan suurina aarteita kaikkien saamiensa tavaroiden laatikot. Kenkien, puhelimen, mukin, Nintendon, kuulokkeiden ym. laatikot esillä.
Onneksi omani kasvoi ulos tuosta. Hänellä on lievää erityispiirrettä.
Voiko tuossa olla kyseessä ocd eli pakko-oireinen häiriö? Hirveää luonnonvarojen tuhlausta pestä vedellä ja pesuaineella jotain ruokapakkauksia. Eli järkeen tuo ei perustu vaan ahdistukseen.
Vanhuksilla näkee joskus tällaista, että mitään ei voi heittää pois, roskia jemmataan jopa piiloihin omaisilta.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oletko katsonut ohjelmaa Himohamstraajat (Liv, Jim kanava) ?
Siinä on aina 1 henkilö joka hamstrannut talonsa täyteen, omaiset kärsivät sellaisesta
ja apuun saadaan psygologi, siinä selviää yleensä miksi ihminen
on ruvennut hamstraamaan. Sekä miten saadaan loppumaan.
Olen joskus katsonut noita ohjelmia ja ainakaan niissä jaksoissa mitä olen katsonut, ei tuloksissa ollut hurraamista, vaikka talo saatiinkin osittain tai kokonaan siivottua väliaikaisesti.
Kaffebulla kirjoitti:
Voiko tuossa olla kyseessä ocd eli pakko-oireinen häiriö? Hirveää luonnonvarojen tuhlausta pestä vedellä ja pesuaineella jotain ruokapakkauksia. Eli järkeen tuo ei perustu vaan ahdistukseen.
Vanhuksilla näkee joskus tällaista, että mitään ei voi heittää pois, roskia jemmataan jopa piiloihin omaisilta.
Luin artikkelin ja siinä sanottiin, että pakko-oireista erottaa se, että näille tavaran kerääminen tuo tyydytystä, mutta pakko-oireinen ahdistuu omasta toiminnastaan. Ja toinen ero on se, että pakko-oireisiin auttaa terapia ja hamstraukseen ei useimmiten auta paitsi jos hoito on aloitettu nuorempana ja silloin kun keräily on vielä lievempää. Sopii kyllä ainakin tähän meidän hamsteriin. Ei hänelle varmaan kukaan lääkäri ole terapiaa ehdottanutkaan, kun sen verran vanhana tämä todettiin, koska se terapia ei auta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Epävakaa ex keräili, kun oli psykoosit tulilla. Parannuttuaan heitti kaiken pois.
Mitä ap ajattelee saamistaan kommenteista? Voin/voimme vastata kysymyksiin, jos niitä herää, käyn tässä vielä tänään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aapeen olisi hyvä tajuta, että hamstraus on yleensä traumareaktio puutteessa elämiseen. Ts sen syynä on se, että ei ole voinut/saanut hankkia tsrvitsemiaan tavaroita ja asioita silloin kun on niitä tarvinnut, joten nyt säästetään kaikki, jotta tuollaiseen tilanteeseen ei enää joutuisi. Ja kun tämä koskee myös tunne-esineitä, niin kyse on siitä, että samoja rakastamisen tai huomioinnin tunteita ei myödkäån saa tsrpeeksi.
jos te elätte yhdessä, kannattaa miettiå, miten voisit tarjota sellaisen taludelliseeti ja tunteellisesti vakaan ja runsaan elämän, että vastaavista suojameksnismeista voisi päästää irti. Jos te olette eläneet pitkään samassa oarisuhteessa, kannattaa miettiä myös sitä, miten on itse osaltaan tuottanut niitä traumoja, joihin tuo mekanismi vastaa.
Tähän tulee alapeukkuj
Meillä on ollut tätä. Asiasta kertonut henkilö tuppaa hamstraamaan ja keräilemään itsekin, vaikka pisti vanhat keissit sota-ajan piikkiin.
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin asuu pahvilaatikkomies. Samassa persoonassa on hamsteri.
Alunperin seurusteluaikana vierailin siistissä kodissa, jossa ei ollut ylimääräistä tavaraa.
Nyt väännetään lähes jokaisesta pahvilaatikosta ('alkuperäispakkaus'). Ja kaikesta muusta.
Yritän sanoa, että meille ei saa ostaa uutta tavaraa, jollei samalla entistä viedä pois. Mut ei, rikkinäiset säästetään pahan päivän varalle. En edes viitsi kertoa, missä tilassa vinttimme on. Miehellä on talossamme myös työhuone, jossa pujotellaan kapeaa polkua myöden tavararöykkiöiden keskellä kohti kirjoituspöytää. Siivoaminen mahdotonta tavaran määrästä johtuen
Uhh.
Pyydä taloon tehtäväksi palotarkastus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Odota että hän lähtee reissuun ja heitä kaikki typerä törky roskiin, kuten esimerkkinä nuo kerätyt muovit ja purkit.
Sitten hänen palattuaan siistiin taloon selität, että etkö tajua ettei tuollainen varastointi ole tervettä ja näytä vaikka pari jaksoa himohamstraajat -ohjelmaa.
Meillä sama.
Minä kerään. Mies osaa heittää pois. MUTTA. EI ehkä ilman lupaa. Puhukaa. Meillä on nyt suunnitelmissa, että puoliso olisi täällä kotona ja heittäisi rauhassa pois. Minä muualla viikon.
Mieheni sanoi tuossa yhtenä päivänä, että hän on heittänyt vaikka kuinka paljain pois. Oletko kaivannut?
No, en ole kaivannut. En muista tai tiedä, mitä kaipaisin. Roinaa on. Hyvää kyllä myös.
Ensin loukkaannuin, kun kertoi, mutta sitten tajusin, että hyvä niin.
Ehdotan kierrätykseen. Viet sinne.
Silloin se ei ole vain taakkaa maapallolle. Ei ihan roskiin
Tsemppiä. Tämä tavaramäärä sitoo paljon energiaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meilläkin asuu pahvilaatikkomies. Samassa persoonassa on hamsteri.
Alunperin seurusteluaikana vierailin siistissä kodissa, jossa ei ollut ylimääräistä tavaraa.
Nyt väännetään lähes jokaisesta pahvilaatikosta ('alkuperäispakkaus'). Ja kaikesta muusta.
Yritän sanoa, että meille ei saa ostaa uutta tavaraa, jollei samalla entistä viedä pois. Mut ei, rikkinäiset säästetään pahan päivän varalle. En edes viitsi kertoa, missä tilassa vinttimme on. Miehellä on talossamme myös työhuone, jossa pujotellaan kapeaa polkua myöden tavararöykkiöiden keskellä kohti kirjoituspöytää. Siivoaminen mahdotonta tavaran määrästä johtuen
Uhh.
Pyydä taloon tehtäväksi palotarkastus.
Samaa mieltä, tuossahan aiheutuu vaaraa kaikille, jotka talossa asuvat ja sitten kun kämppä menee asumiskieltoon, niin on joko pakko siivota tai muuttaa pois. Meidän hamsteri ei siivonnut, joten muutti pois ja me jouduimme siivoamaan. Olisi varmaan maksanut kymmeniä tuhansia, jos ulkopuolinen olisi siivonnut. Tietty se uusikin kämppä täyttyy roskista ja ne viedään väkisin pois aika ajoin. Ehkä sen verran kuitenkin on oppinut, kun häädettiin pois asunnosta, että ei ota muiden roskiksista enää tavaraa, vaan säästää vain omat roskat. Ja onneksi nykyisin on moolokkeja, joista ei saa otettua tavaraa, tosin näin viime kesänä, miten joku mies onki metallinkeräysastiasta jonkinlaisella koukulla tavaroita ja laittoin pakettiautoonsa. Voi hänen omaisparkojaan, onneksi meidän hamsterillla ei ole autoa.
Vierailija kirjoitti:
Voi hyvä luoja, meille on pesiytynyt pahvilaatikkomies. Tiedän, että erilaisten harrastusvälineiden ja laitteiden alkuperäislaatikoiden hilloajia varsinkin miehissä jonkin verran on, mutta iän myötä se on alkanut meilläkin. Olen yrittänyt selvittää, miksi se tv:n tai tietokoneen tai *laita tähän mikä tahansa laite* alkuperäislaatikko pitää säilyttää, mutta en ole saanut vastausta. Ehkä vastausta ei varsinaisesti edes ole, ehkä ne laatikot vaan on jotenkin määrittelemättömällä tavalla arvokkaita. Lopputulos kuitenkin on, että meillä asutaan pyöreissä huoneissa, koska nurkat on laatikoita täynnä, ja aina on sotkuisen näköistä, koska vaatteetkin on pitkin sohvia ja tuoleja, koska kaappeihin on säilötty pahvilaatikoita. Onneksi sentään niitä ei ole aseteltu riviin kirjahyllyyn - sellaisenkin olen nähnyt: valaistussa kirjahyllyssä tyhjiä partavesi-, viina- ja ties mitä pahvirasioita rivissä.
Joissakin tuotteissa takuulapussa lukee, että loota pitää säilyttää takuuajan. Ainakin näin Saksassa ja Italiassa. Harmittaa se minuakin kun on kahden vuoden takuu ja saa säilyttää lootia. Itselläni tosin on iso varasto, eivät häiritse paljon mutta ottaa päähän niiden näkeminenkin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota että hän lähtee reissuun ja heitä kaikki typerä törky roskiin, kuten esimerkkinä nuo kerätyt muovit ja purkit.
Sitten hänen palattuaan siistiin taloon selität, että etkö tajua ettei tuollainen varastointi ole tervettä ja näytä vaikka pari jaksoa himohamstraajat -ohjelmaa.
Meillä sama.
Minä kerään. Mies osaa heittää pois. MUTTA. EI ehkä ilman lupaa. Puhukaa. Meillä on nyt suunnitelmissa, että puoliso olisi täällä kotona ja heittäisi rauhassa pois. Minä muualla viikon.
Mieheni sanoi tuossa yhtenä päivänä, että hän on heittänyt vaikka kuinka paljain pois. Oletko kaivannut?
No, en ole kaivannut. En muista tai tiedä, mitä kaipaisin. Roinaa on. Hyvää kyllä myös.
Ensin loukkaannuin, kun kertoi, mutta sitten tajusin, että hyvä niin.
Ehdotan kierrätyksee
Hyvä että ymmärrät, että roinien varastointi ei ole tervettä, mutta miksi miehesi pitää siivota sinun roinasi pois? Itsestäni koko tässä jutussa on raskainta se, että hamsteri ei ole milloinkaan nähnyt syytä nostaa tikkuakaan oman asiansa eteen, vaan ainoastaan sieltä tulee kiukkuamista ja riitelyä, vaikka olemme pelastaneet hänet pulasta monta kertaa. Sekin ollut mielessä, että jättäisi hänet vain oman onnensa nojaan ja viranomaisten haltuun, joita ei samalla tavalla räyhääminen rasita, kun saavat siitä palkkaa. Minusta se ei ole oikein, että hamsteri itse vain komentelee ja määräilee muita omien romujensa siivoilussa ja muut ovat hänen palvelijoitaan. Mutta koska muitakaan ei ole, niin ollaan sitten kuitenkin vastentahtoisesti jouduttu siivoamaan.
Omaisten kontolle nämä kaatuvat, jos omaisia on ja sitten varmaan hamsterit kuolevat romujensa keskelle yksin, jos asuvat ok-talossa eikä kukaan tee huoli-ilmoitusta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Odota että hän lähtee reissuun ja heitä kaikki typerä törky roskiin, kuten esimerkkinä nuo kerätyt muovit ja purkit.
Sitten hänen palattuaan siistiin taloon selität, että etkö tajua ettei tuollainen varastointi ole tervettä ja näytä vaikka pari jaksoa himohamstraajat -ohjelmaa.
Meillä sama.
Minä kerään. Mies osaa heittää pois. MUTTA. EI ehkä ilman lupaa. Puhukaa. Meillä on nyt suunnitelmissa, että puoliso olisi täällä kotona ja heittäisi rauhassa pois. Minä muualla viikon.
Mieheni sanoi tuossa yhtenä päivänä, että hän on heittänyt vaikka kuinka paljain pois. Oletko kaivannut?
No, en ole kaivannut. En muista tai tiedä, mitä kaipaisin. Roinaa on. Hyvää kyllä myös.
Ensin loukkaannuin, kun kertoi, mutta sitten tajusin, että hyvä niin.
Ehdotan kierrätyksee
Yhtenä päivänä miehellesi varmaan riittää roiniesi siivoaminen ja siitä kiisteleminen saako jotain vanhaa jugurttipurkkia heittää muovikeräykseen, ettet vain loukkaannu. Normaalissa parisuhteessa jokainen huolehtii siivoamisesta omalta osaltaan ja jos ei siihen pysty, hankkiutuu hoitoon.
Mä huijaisin hamstraajan viikon etelänlomalle ja sillaikaa tyhjentäisin talon ammattilaisten ja perheen voimin. Roskalava pihalle jne. Sitten vaan pitäisi kestää se raivo.
Mutta sairaushan tää on.
Voisi olla parasta muuttaa erilleen. Voisi nähdä toista sitten vaan omassa siistissä kodissa. Roskat jää sitten lapsille loppusiivouksessa.
Keräilijä kerää tietyn aihepiirin tai -piirien asioita. Hamstraaja kerää aivan kaikkea. Etenkin siinä vaiheessa kun säilytetään rikkinäisiä juttuja (joita ei voi tai kannata korjata ja joilla ei ole mitään jälleenmyyntiarvoa) niin kyseessä ei ole keräilijä.