Voi teitä työssäkäyviä pineten lasten äitejä. Sinne vaan vauva/taapero joukkoon (hoitoon) mukaan ja itse koittamaan

Ostan mielummin lääkkeet lapsilleni kuin annan heidän mennä sairaalakuntoon. Katsopas lapsukainen kun niitä menojakin voi olla erilaisia ja erisuuruisia.

Naurettavaa ettei muutamaa vuotta olla pois töistä eläkkeen takia!!!!

Itsekkyys huipussaan.

Meillä on esim. oman talon osto vain ja ainostaan sen varassa, että minä menisin takaisin töihin.. Vaan se hieno omakoti talo nyt saa odottaa, sillä meidän kaksi pientä OVAT ne nro1 ja juuri nyt tärkeimmät!! tiedän ihan tarkkaan miten tiukkaan talouden vetää, kun on asunnon ja auton lainat lyhennetävä ja elettäväkin on. SILTI jään kotiin ja hoidan nuo ipanat siihen asti, kun ovat valmiita aloittamaan hoidossa ja minusta se on 3-v.

Minun lapseni ovat sen ansainneet ja ovat sen arvosia, että heillä on hoitaja (äiti), jolle heidän tekemiset ovat hienointa ja he ovat tärkeitä, eikä joku joka rahasta perään katsoo (tarha/hoitopaikka).

Kokeilkaapa kotiäitiyttä esim. kun ei ole miestä elättämässä tai hän on itse sairas eikä pysty lapsia hoitamaan.



Kultalusikka ja pullamössö suussa on helppo mumista.

Että kannattais olla sunkin kiitollinen meille työssäkäyville äideille!

nimeltään yhteiskunta.

elintaso ihan omasta selkänahasta revitty! mieskin oli työtön vielä silloin, kun ostin asunnon ja auton ja saatiin eka lapsi. (nyt onneks sai sit viimeinkin töitä), että ihan turha tulla ämpyilemään kultalusikoista

t:toinen pullamössö äiti, joka TÄLLÄ hetkellä asettaa lapsensa etusijalle

sama arvomaailma kuin meillä.

Kuulostatte jotkut aika fanaattisilta.

vanhempiensa kanssa.

Vierailija:

josko saisi sen uuden sohvakaluston, tai vaikka porealtaan hommattua.

Miten se oma koti, oman kodin sisustus, auton merkki ja vuosimalli voivat olla NOIN HELVETIN tärkeitä?

Ja, että kasvaako siinä ojanpinetareella rikkaruohoa vai ruusuja.... huh

T: Sivusta seurannut erään mamman puheita

ihan outo lintu, kun hoidan kotona eskari-ikään asti. Eskarissakaan ei tarvitse olla kuin se neljä tuntia. Ja kotiäitinä olen, kun lapsi pikkukoululainenkin. Ei hänen tarvitse alkaa vetää pitkää päivää koulu ja iltapäiväkerho tyylisesti. Lapsia meillä viisi, joten olen ihan täystyöllistetty kotona.

työttömänä ollessaan myös kalliita lääkkeitä ja hoitojaksoja? Kotisairaanhoitoa ja fysioterapiaa? Hän tiesi tulevansa olemaan aina pois työelämästä, koko loppuelämänsä? Syntyikö teillekin sairas lapsi, jonka hoitoon menivät loputkin rahat?



Minäkin asetin perheeni etusijalle ja menin juuri siksi töihin. Joskus se kultalusikka on vaan niin syvällä nielussa, että se sumentaa aivotoiminnankin. Mutta elämä on siitä jännää, että joskus se tuuli kääntyy ja samalla viisauskin alkaa kasvamaan.

ap. vissiin tarkoitti äitejä, jotka tyrkkäävät lapsensa liian pieninä hoitoon..

mutta äideillä ei? Eläköön.

Minä olen 10 kk tytön kanssa kotona ja äiti on töissä, ja ihan omasta halusta.

Kyse ei ole siitä, että äidit olisivat huolissaan lasten hyvinvoinnista. Kyse on siitä, että he haluavat tuntea itsensä erikoisen tärkeiksi, mutta eivät ilmeisesti kuitenkaan tunne niin, koska koettavat niin kovin nostaa itseään ylivertaisiksi muihin äiteihin ja jopa lasten isään verrattuna.

Tässähän jälleen puhutaan vain äideistä.

vaan tietenkin olosuhteisiin nähden paras mahdollinen lapselle.

Ei meille ollut ihan kivuton ratkaisu että vaimo meni töihin, oli aika suuri kriisi onneksi on ohi. Se on ihan isistä kiinni jos ei halua lastaan hoitaa. Ne vapaat on mahdollisia molemmille, on heikko itsetunto jos ei kestä sitä että vaimo tuo leivän pöytään.