Voi teitä työssäkäyviä pineten lasten äitejä. Sinne vaan vauva/taapero joukkoon (hoitoon) mukaan ja itse koittamaan
josko saisi sen uuden sohvakaluston, tai vaikka porealtaan hommattua.
Miten se oma koti, oman kodin sisustus, auton merkki ja vuosimalli voivat olla NOIN HELVETIN tärkeitä?
Ja, että kasvaako siinä ojanpinetareella rikkaruohoa vai ruusuja.... huh
T: Sivusta seurannut erään mamman puheita
Kommentit (75)
Opiskelipaikka on jonkin aikaa jo ollut, aloitusta lykätty äitiysloman vuoksi.
Muut lapset hoidettu kotona vähintään yli kaksivuotiaiksi. Nuorin menee hoitoon n.11kk:n iässä.
Laskettiin, että lapsen paras on se, että kykenemme elättämään hänet senkin jälkeen kun hän täyttänyt kolme....
Ja kas, siihen tarvitaan koulutusta ja työpaikka. Joskus pitää aukaista silmät ja katsoa kauemmas kuin tähän hetkeen. Olkooknkin, että elämä on tässä ja nyt. On sitä sen jälkeenkin...
Vierailija:
Laskettiin, että lapsen paras on se, että kykenemme elättämään hänet senkin jälkeen kun hän täyttänyt kolme....Ja kas, siihen tarvitaan koulutusta ja työpaikka. Joskus pitää aukaista silmät ja katsoa kauemmas kuin tähän hetkeen. Olkooknkin, että elämä on tässä ja nyt. On sitä sen jälkeenkin...
Olisi suotavaa, ettei ensisynnyttäjien keski-ikä enää nousisi. Tällöin se vaatii opiskelujen ja perheen yhteensovittamista.
Minusta on upeaa, että nuoremmatkin uskaltautuvat lapsentekoon vaikkeivät pysty hoitamaan lapsia vuosia kotona. Ei ole tarvetta saada elämää ' valmiiksi' ja ihmetellä sitten kolmevitosena isossa omakotitalossa kun lasta ei kuulu.
Hankkia työkokemusta, muttei 14 tuntia päivässä, opiskella lastenhoidon ohessa.
Itse hoidan molemmat lapset kotona, mutta jalka on tukevasti työelämässä koko ajan. Teen sellaisia töitä/keikkoja, joihin en aiemmin ole ehtinyt. Samaten olen opiskellut kaksi uutta kieltä jne.
Minusta parasta olisi se, että päästäisiin tästä jähmeästä on/off-mentaliteetista, jossa työelämässä pitää paahtaa veren maku suussa tai ei ollenkaan ja kotona ollessa taas ei voisi tehdä mitään muuta.
pikkusen eri asia kuin kokonaisen ammatin opisekulu joka kokopäiväopiskelunakin vie 3-4 vuotta. Ja korkeakoulutkin asettavat rajoja
opintovuosiin huolimatta joustavista valmistumisajoista...
Toisen aion opiskella, kun lapset ovat isompia ja aloittavat koulun.
Ekan tutkinnon luin kokonaan täyspäivätyön ohella, joten kyllä sellaisen saisi luettua myös lastenhoidon sivussa.
63
mutta silti olen siis tehnyt sekä töitä että opiskellut.
63
mutta ihan samat mahikset on niillä kotihoidetuilla kuin tarhalapsilla kasvaa tasapainoisiksi aikuisiksi. Kyllä meillä Suomessa on asiat vähän liian hyvin kun ruvetaan niin sitä koitäitiyttä suorittamaan. Tuntuu vähän kyllä siltä, että ne töitä tekeviä tai lapsiaan alle 3 vee hoitoon vieviä äitejä haukkuvat on kyllä itse vähän luusereita. Ihan ok jos haluaa pentunsa himassa pitää, mutta kyllä ne on aika päähän potkittuja kun rupee sillä pätemään. Yleensä näillä suvaitsemattomilla naisilla on aika surkea itsetunto, kun pitää sitä kasvattaa omalla erinomaisella äitiydellään. Todellisuudessa heidän kanssaan ei kukaan jaksa olla, kun ovat niin tylsiä ja heitä saa myös kiusata sen takia! Ha haa!
yhden päiväkotilapsen hoito laskennallisesti kuussa?
Aina nimittäin takerrutaan " kotihoito on halvenpaa" -ajatukseen, mutta en jaksa uskoa, että näin todella on.
Jos lapseni on hoidossa, maksan hänestä 200e hoitomaksun plus veroja noin 850e kuussa eli yhteensä 1050e. Tuskin voi yhden lapsen kustannus suurenpi olla. Ihan jos sitä kautta ajattelee, että esim perhepäivähoitajan palkka ei varmaan ole yli 1500e kuussa eli lomapalkan ja sivukulutkin huomioiden hänen palkkakustanukseksi tulisi noin 700e/lapsi, jos lapsia olisi hoidossa keskimäärin kolme lasta. Tavoite olisi tietysti 4 lasta, jolloin palkkakustannukset olisivat noin 500e/lapsi. Vaikea kuvitella, että kiinteät kulut per lapsi olisivat juurikaan suuremmat kuin kotihoidetulla (kelan kaavakkeet vs. päivähoitopaperit) tai että siihen voisi ainakaan yli 150e kuukaudessa kulua. Eli tuntuisi, ettei yhteiskunta lapseni hoidosta voi jäädä tappiolle.
Vielä jos ottaa huomioon, että kotona ollessa sain kotihoidontukea ja kuntalisää yhteensä 350 euroa niin äkkiseltään tuntuisi, ettei kotihoito kyllä halvemmaksi tulisi. Kotihoidossa minulle maksettaisiin 350e. Jos perhepäivähoidossa olevan lapseni hoitokulu olisi laskennallisesti vaikkapa 1000e. Jäisi Yhteiskunnalle hoidosta 650e enemmän kustannusta. Mutta siis päivähoitomaksuna ja veroina maksaisin samanaikaisesti 1050e kuussa eli yhteiskunta jäisi 400euroa plussan puolelle.
Onko jollain oikeata tietoa päivähoidon kustannuksista per lapsi?
Eri asia tietysti, jos veisin lapset hoitoon ilman, että itse menisin töihin.
kuin päivähoitoon, ei ne ole siihen korvamerkittyjä, vaikka lapsellasi päivähoitopaikka onkin.
Haluaisimpa nähdä, kuinka tämä maa makaisi jos kaikki äidit jäisivät kotiin vain lapsia hoitamaan ja kotirouviksi.
Tällöin ei kertyisi verorahoja, joilla kustannetaan muun muassa äitiyspäivärahat ja kotihoidontuet. Seurauksena olisi, että verorahojen loppuessa ainoastaan rikkaat voisivat jäädä kotiin hoitamaan lapsiaan. Tätäkö te haluatte, jotka arvostelette äitien työssäkäyntiä?
Jos kaikki äidit jäisivät hoitamaan lapsiaan 3-vuotiaaksi, olisi huutava pula lääkäreistä, sairaanhoitajista, terveydenhoitajista, kaupan kassoista yms. Köyhät olisivat pulassa, kun ei olisi verorahoja kustantaa terveyspalveluita ja lisäksi mistään ei saataisi osaavaa henkilöstöä, kun kaikki olisivat kotona. Tätäkö haluatte, miettikääpä vähän?!
Totta kai veroitani menee rahaa muuallekin, mutta ne jäisi yhteiskunnalta saamatta, jos olisin kotona. Kotihoidon kustannuksena voidaan pitää siitä aiheutunutta verotulojen menetystä. Ymmärrätkö pointin?
Löysinkin muuten itse tiedon, että v. 2004 on keskimäärin hoitopäivä maksanut 42¿/lapsi. Eli näin ollen työssäkäyvän (ja suht hyvin ansaitsevan, raja menee varmaan noin 2500e kohdalla) lapsen hoitaminen julkisessa päivähoidossa on halvempaa kuin kotihoito.
Tietenkään ei sellaista rajaa voi vetää, että kannustetaan huonotuloisia kotihoitoon tms :) Mutta aivan aukoton ei " halvenpaa" -peruste kotihoidon tukemiseen ole.
noiden alojen palkkaus varmaankin nousisi, mikä olisi vain hyvä asia.
Kaupan kassoista jo nyt suuri osa on osa-aikaisia, heidän määränsä varmaan vain lisääntyisi.
Ja työvoimapula helpottuisi myös ulkomailta tulevilla.
Jos haluat pilkkua viilata :)
t. 69,73
tuo toinen onkin jo kielivirhe.
75
Täällä oli lehdessä juttua viimevuoden puolella juuri siitä että, päivähoito tulee maksamaan kunnalle kk:ssa 800-850e/lapsi ja pula hoitopaikoista on suuri. Oli puhetta et jos saatas kunta maksamaan kuntalisää alle 2vuotiaasta se helpottaisi kunnan päivähoitotilannettakin. Vasta etsittiin peräti 7 uutta hoitajaa.
Meidän kaupungissa hinta-arvio per hoitopäivä kunnalle on 90 euroa per päivä. Kaupunginhallituksen budjetissa vuodelta 2006.
Ja kannattaa myös muistaa, mikä sen työhönpaluun todellinen verotulomerkitys on. Jos sinä palaat töihin ja sinulla on ollut sijainen, onko sijainen edelleen töissä vai tuleeko hänestä työtön? Onko verotulojen merkitys käytännössä plus miinus nolla? Tai itse asiassa miinusta, koska työttömyyskorvaus on todennäköisesti suurempi kuin kotihoidontuki?
Itse olen alalla, jossa suurin piirtein kaikki työllistyy ja työvoimapula vaivaa, mutta yleisesti ottaen näin ei varmastikaan aina ole. Tuo on aika mielenkiintoinen tekijä, koska se on hyvin vaikea arvottaa. Kuinka suuri osa äitiyslomansijaisista siityy kortistoon? Onko äitiyslomilla työllistävä vaikutus vai kohdistuuko suurin osa äitiyslomista aloille, joilla on työvoimapulaa ja näin ollen äitiyslomien vaikutukset voisivat olla jopa kansantaloutta hidastavia (ei tietenkään pitkällä tähtäimellä) tai hyvinvointia vähentäviä (esim hoitajapula, kun pätevää sijaista ei välttämättä saada). Mielenkiintoisia kysymyksiä.
Se hoitopäivähinta, jonka minä löysin, oli kunnan vuosiraportista. Oletin, että kyse on kokonaiskustannuksista per päivä. Toisaalta voi itse asiassa olla, että kyse onkin esim tuotoilla putsatusta kustannuksesta.
Kiitos, 79, että korjasit mustavalkoista ajatteluani!
t. 69,73
Parhaassa työiässä olevan ihmisen kotona olo ei koskaan ole kannattavampaa kuin työssä käynti jos ajatellaan valinnan kansantaloudellista merkitystä.