Juoksetteko joka vaivasta heti lääkäriin?

Enpä menisi sinuna juuri kehumaan. Tämä sinun tarpeesi provosoida ei ole tervettä. Ei lähellekään.

Ei ole -koputtaa puuta- ole ollut tarvetta kun osa vaivosita on hoitunut kotikonstein tai muutoin. Mutta en ymmärrä myöskään ajatusta, että "aika parantaa haavat" ja vasta viimeisessä hädässä saisi hakeutua lääkäriin; jso silloinkaan, kun mitä suotta kun kuollaan me kumminkin ja mitä nyt minulla lapsetommala yksin elävällä edes on väljäkään jos vaikka kuolsinkin pois. - Jos nyt täydentäsin, että olen työtön maisteri, niin saisin varmasti kuulla, että kuolemani olsi jopa toivottavaa kun olen vain tarpeeton ja turha kuluerä, joka ei edes ymmärtänyt antaa aikanaan jollekulle tuottavammalle opiskelupaikkaansa kun en ole saanut vielä aikaan edes seuraavaa pörssiyhtiötä. .  

En olen käynyt lääkärissä viimeksi 3v sitten vyöruusun takia, jottain sain lääkkeen siihen. 

Juoksen. Minulla on leukemia, ja vastustuskykyni on olematon.

En. Ei ole ollut niin isoja vaivoja, että lääkäriin asti olisin vaivautunut, sitten yläasteiän. Nyt ikää 50 v.

Menen vasta kun on ihan pakko. Hirveitä ja huonoja kokemuksia lääkäreistä ja sitäpaitsi googlen avulla pystyy usein selvittämään oikein hyvin kannattaako vielä kattella kotona, mitä voi itse tehdä että tilanne paranisi ym. Ainakin joku tk:n yleisurpo on monesti täysin hyödytön ja menen sitten yksityiselle jos tilanne se että pakko mennä lääkäriin.

Vierailija kirjoitti:

Menen vasta kun on ihan pakko. Hirveitä ja huonoja kokemuksia lääkäreistä ja sitäpaitsi googlen avulla pystyy usein selvittämään oikein hyvin kannattaako vielä kattella kotona, mitä voi itse tehdä että tilanne paranisi ym. Ainakin joku tk:n yleisurpo on monesti täysin hyödytön ja menen sitten yksityiselle jos tilanne se että pakko mennä lääkäriin.

Jep. Suosittelen! Isäni vetkutteli viimeiseen asti, ja silloin (sinänsä helposti hoidettava) eturauhassyöpä oli levinnyt niin laajalle että hän kuoli siihen kolmessa kuukaudessa.

En ole koskaan vielä juossut lääkärille. 

Vierailija kirjoitti:

Menen vasta kun on ihan pakko. Hirveitä ja huonoja kokemuksia lääkäreistä ja sitäpaitsi googlen avulla pystyy usein selvittämään oikein hyvin kannattaako vielä kattella kotona, mitä voi itse tehdä että tilanne paranisi ym. Ainakin joku tk:n yleisurpo on monesti täysin hyödytön ja menen sitten yksityiselle jos tilanne se että pakko mennä lääkäriin.

Minä taas saan kiittää terveyskeskuksen yleisurpoa joka otti minut vakavasti kun menin näyttämään kaulaani ilmestyneitä turvonneita, kivuttomia imusolmukkeita. Hän kirjoitti lähetteen tutkimuksiin. Löydös: parantumaton leukemia.

Käytän bussia ja kävelen.

Vikkko sitten katkesi kylkiluu enkä mene sittenkään edes lääkäriin, lääkärissä viimeksi n 13 v sitten, kipsaan itse murtumat myös ja leikkaan pienet operaatiot ja hankaan vyöruusunkin pois karkealla plus käsidesillä jne. Ja terve olen nytkin ihan, vain enää pieni kylkikivunhäive. Liikunta ja ruoka auttaa. Lääkäri on turha, omahoito paras.Koettu homma.

Mieluummin en mene. Työterveystarkastuksessa joutuu käymään parin vuoden välein ja yleensä siitä keikasta alkaa aina vähintään puolen vuoden kallis piina. Mieluummin hoidan oireeni itse ilman lääkäreiden apua.

En.

Ja sitä paitsi joka vaivasta ei voi juosta senkään takia, että on olemassa se esikarsinta, keitä sinne lääkärin vastaanotolle otetaan. "Soita hoidontarpeen arviointiin!"

Sitä paitsi, eilisessä Turun Sanomissa oli mielipidekirjoitus, joka kertoi, että jopa vakavasti syöpäsairaat jättävät hoitoon menemättä, koska heillä ei ole rahaa maksaa hoitokuluja.

Ja tähän oli sitten joku pölvästi kommentoinut, että juu, no, Suomen valtio (eli kommentoijan sanoin veronmaksajat) käyttävät niin ja niin paljon rahaa näihin syöpähoitojen maksamiseen, että parempi vaan kun iäkkäämmät eivät näitä hoitoja hae...

Se kommentti tässä kokonaisuudessaan:

"YLEn jokin aikaa sitten esittämän dokumentin mukaan Suomen valtio käyttää syöpien hoitoon vuosittain lähes miljardin, mikä kattaa 95% kaikista syövänhoitokuluista. Eli sairastuneiden maksuosuus on 5%, keskimäärin. Ymmärtääkseni syövät ovat sairauksia, joidenka hoidon hinnalla ei ole ylärajaa , vaan käsittämättömän kalliita lääkkeitä on tarjolla. Eräs tuntemani tapaus on, että syöpäsairaan lapsen lääkitys maksoi vanhempiensa mukaan puoli miljoonaa euroa. Ymmärrettävää, että harvalla olisi varaa sellaiseen omalla kustannuksellaan. Lapsen tai nuoren työikäisen ollessa kyseessä, sekä paranemisennusteen hyvä, voidaan yhteiskunnan investointia hoitoon pitää perusteltuna. Vanhojen ihmisten elämän pitkittäminen kalliilla hoidoilla ei sen sijaan ole järkevää. Priorisointia joudutaan tekemään, ketä hoidetaan ja kuka jätetään hoitamatta, sillä valtiolla ei ole rajattomasti rahaa."

Siis tuo kommentoija ei ilmeisesti ymmärrä syövän luonteesta yhtään mitään. Hänen mielestään syöpään sairastuneiden pitää jäädä hoitoa vaille, pitää jäädä mädäntymään, pitää jäädä syövän syömäksi, pitää kärsiä sairaudesta, jotta VERORAHOJA SÄÄSTYYY!

Suomessa on vielä sellainen laki olemassa, että sen jolla tarve saada sairauteensa hoitoa, on sitä hoitoa julkisen terveydenhoidon taholta saatava.

"Harvalla on varaa omalla kustannuksellaan", no, tuota kaikki terveydenhuollosta saatavat hoidot ja tutkimukset itse maksettuina täydellä hinnalla, no, tuskinpa tuolla pölvästillä olisi rahaa itselläänkään. Että olkoot itse menemättä hoitoihin ja tutkimuksiin!

Vierailija kirjoitti:

Menen vasta kun on ihan pakko. Hirveitä ja huonoja kokemuksia lääkäreistä ja sitäpaitsi googlen avulla pystyy usein selvittämään oikein hyvin kannattaako vielä kattella kotona, mitä voi itse tehdä että tilanne paranisi ym. Ainakin joku tk:n yleisurpo on monesti täysin hyödytön ja menen sitten yksityiselle jos tilanne se että pakko mennä lääkäriin.

Yleensä tk:n yleispuoskarin kanssa ei ole edes yhteistä kieltä käytössä, paitsi jos potilas on ruotsinkielinen. Google ja oma maalaisjärki on parhaat konstit. Googlesta se tk:n puoskarikin diagnoosin katsoo.

Mulla ei ihmeparantumisia ole ollut. Vuosikymmenet sitten olen kysynyt apuja vaivoihin, kun ei lääkäreillä kiinnostanut, en mene edes uusien vaivojen takia. Lääkäri aikaa ei meinaa saada,pitää melkein polvillaan rukoilla. No nyt taas uutta vaivaa,annan olla. Ehkä pääsisi sairaseläkkeelle sitten. Mulla on parissa vuodessa jalka alkanu kääntymään vinoksi, en edes saa sitä samaan asentoon enää ilman kipuja seisoessa miten toinen jalka on vielä suora. Mua se ei haittaa vaikka kävely ei kohta onnistuisi,työnantajaa se haittaisi. Joudun kävelemään 99% työajastani.Ja oikeastaan olis ihan jees jo jättäytyä työelämästä pois. Vähän yli 20 vuotta painettu jo,eikö se ala riittää.

En juokse kun ei sinne pääse. 

Kyllä! Ja näin eläkeläisenä siellä aulassa on mukava nähdä myös muita ihmisiä.

En vaan matelen jotta oon iskussa kun pääsen perille.

Polvikivut saa hoidettua näin: Katso ensiksi että jalkapöytäsi ei ole latta. Maalaa vesivärillä siniseksi jalkapohjat ja asti kopiopaperille. Näet ellei jälkapöydässä keskiässä ole maailitonta kohtaa _ on silloin laskeutunut jalkapöytä> vaikuttaa koko jalantoimintaan ja vääntää polvea pois luonnollisesta asennsta. Ota sitten kenkäsi ja katso miltä suunnalta ne kuluneimmat ja plussaa se kohta maalikuviin. Siitä näet miten astut askeltaessasi eli minne päin jalkasi vekslaa. Sitten itat retkipatjaa ja leikkaat jälkapöydän alle sopivan palan tukemaan oikeaa suuntaa. Koko jalan polvineen tulisi askeltaa suoraan eteenpäin venksumatta. Voit myös löytää LIdlistä esim valmiita tukevia pohjallisia.

Toinen asia. jos polvet tulehtuneet ota tulehduskipulääkettä kerran sitten LOPETA SOKERIN syönti , erityisesti karkit ja höttökeksit Ja TULEHDUS LOPPUU.

SITTEN: aka vahvistaa polvia ja jalkoja joka suunnasta: Nouse varpaillesi 30 kertaa, mene syväkyykkyyn 3 kertaa ja purista tyynyä välissä 10 kertaaa  , kävele. 

Näillä keinoilla hoidin omahoitaen omat polveni. KYllä nämä saa kuntoon ilman lääkäreitäkin.