Rippikoululaisille järjestetään nyt pelkän viikonlopun mittaisia leirejä: "Moni nuori ei ole aiemmin ollut yötä pois kotoa"
Moni nuori ei ole aiemmin ollut yötä pois kotoa, minkä vuoksi nukahtaminen voi olla vaikeaa.
Myös leirillä ruokailu on joillekin nuorille hankalaa.
Vuosikymmeniä nuorten parissa työskennellyt Haavisto sanoo, että rippinuorissa näkyy suuri muutos.
Kommentit (244)
Viikonlopun mittainen rippileiri kuulostaa hyvältä. Meillä kesti kymmenen päivää ja se oli ihan liian pitkä aika. Toki sellaisille jotka nauttivat rippileiristä niin varmaan kivempi mitä kauemmin se kestää. Hyvä että tarjotaan eri vaihtoehtoja. Jälkeenpäin ajatellen valitsisin nyt varmaan ihan päivisin käytävän rippikoulun.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä nämä pärjää kun pitäisi lähteä opiskelemaan?
Ei mun DI-opinnoissa tarvinnut kertaakaan olla leiriolosuhteissa.
Mun korkeakouluopinnoissa, ihan aikuisiällä, oli yksi tällainen vähän kuin leirimuotoisena järkätty pakollinen kenttäkurssi ja kamalaahan sekin oli, ihmiset jotka kammoaa tällaista eivät edes mene opiskelemaan aloille, joissa tätä on enemmänkin tiedossa.
Vierailija kirjoitti:
Millä nämä pärjää kun pitäisi lähteä opiskelemaan?
No huonosti pärjää. Tämä ikäkausi kärsi korona-ajan eristyksestä juuri silloin, kun se oli kehitykselle haitallista. Paljon on sen jälkeenkin jatkettu hoitamalla etänä asioita mitkä ennen oli itsestään selvää hoitaa livenä. Syy on raha, vaikka mitä selvitettäisiin. Tässä taas yksi uusi esimerkki. Rippileiri vain viikonlopun entisen viikon sijaan. Nuoria on helppo nyt syyttää, kun itse on päätöksillä tämä aiheutettu. Miksei mietitä syitä ja miten voitaisiin nuoria tukea? Ei, todetaan vaan, että no ette pysty niin ei järjestetä. Kyse alaikäisistä lapsista. En tiedä millä sävyllä sinäkin tuon "miten pärjäävät jatkossa" tyylisen viestin kirjoitti, mutta negatiivinen fiilis tulee. Oletko aikuinen joka koet jotenkin paremmuutta "kyllä mekin ennen" jne? Meidän elossa olevien aikana maailma ei koskaan ole ollut samanlainen mitä näiden nuorten nyt, joten et voi verrata etkä tietää.
Ette kuule tiedäkään mitä kaikkea nykyään koulussa kuulee. Eräs lapsi ei edes osannut pyyhkiä takamusta koulun alkaessa. Hänellä ei ollut diagnooseja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä nämä pärjää kun pitäisi lähteä opiskelemaan?
Ei mun DI-opinnoissa tarvinnut kertaakaan olla leiriolosuhteissa.
Mun korkeakouluopinnoissa, ihan aikuisiällä, oli yksi tällainen vähän kuin leirimuotoisena järkätty pakollinen kenttäkurssi ja kamalaahan sekin oli, ihmiset jotka kammoaa tällaista eivät edes mene opiskelemaan aloille, joissa tätä on enemmänkin tiedossa.
Meillä oli biologian opinnoissa vaikka kuinka monta viikon mittaista "kenttäleiriä". Itse taisin osallistua 4 leirille.
Vierailija kirjoitti:
Millä nämä pärjää kun pitäisi lähteä opiskelemaan?
Tuo on ihan eri asia. Minusta oli mahtavaa muuttaa omilleni isoon kaupunkiin yksin asumaan. Sen sijaan leireistä en ole koskaan pitänyt, en nyt keski-ikäisenäkään.
Blogini: https://ilouutinen.blogspot.fi/
No miksi alaikäisten lasten pitäsikään olla yötä missään muualla kuin kotona? Tottakai se ripari saattaa olla jollekin ensimmäinen kerta kun näin on. Eikös se riparin tarkoitus vähän niin kuin olekin siirtyminen aikuisuutta kohti?
Vierailija kirjoitti:
No miksi alaikäisten lasten pitäsikään olla yötä missään muualla kuin kotona? Tottakai se ripari saattaa olla jollekin ensimmäinen kerta kun näin on. Eikös se riparin tarkoitus vähän niin kuin olekin siirtyminen aikuisuutta kohti?
Ettekö te oikeasti olleet kavereilla yökylässä lapsena?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Millä nämä pärjää kun pitäisi lähteä opiskelemaan?
No huonosti pärjää. Tämä ikäkausi kärsi korona-ajan eristyksestä juuri silloin, kun se oli kehitykselle haitallista. Paljon on sen jälkeenkin jatkettu hoitamalla etänä asioita mitkä ennen oli itsestään selvää hoitaa livenä. Syy on raha, vaikka mitä selvitettäisiin. Tässä taas yksi uusi esimerkki. Rippileiri vain viikonlopun entisen viikon sijaan. Nuoria on helppo nyt syyttää, kun itse on päätöksillä tämä aiheutettu. Miksei mietitä syitä ja miten voitaisiin nuoria tukea? Ei, todetaan vaan, että no ette pysty niin ei järjestetä. Kyse alaikäisistä lapsista. En tiedä millä sävyllä sinäkin tuon "miten pärjäävät jatkossa" tyylisen viestin kirjoitti, mutta negatiivinen fiilis tulee. Oletko aikuinen joka koet jotenkin paremmuutta "kyllä mekin ennen" jne? Meidän elossa olevien aikana maailma ei koskaan ole ollu
No nyt en niinkään syytä nuoria vaan vanhempia. Mulla on itselläkin teinejä ja ihmettelen miten tuohon ikään mennessä ei mitään itsenäistymisharjoitusta ole ollut. Edes yhtä yötä poissa kotoa.
Vierailija kirjoitti:
No miksi alaikäisten lasten pitäsikään olla yötä missään muualla kuin kotona? Tottakai se ripari saattaa olla jollekin ensimmäinen kerta kun näin on. Eikös se riparin tarkoitus vähän niin kuin olekin siirtyminen aikuisuutta kohti?
Hei haloo, kysymys on 15-vuotiaista. Tuon ikäiset ovat yleensä käyneet jo ristiin rastiin yökylässä kavereillaan tai ainakin mummolassa. Ei todellakaan ole normaalia kynhöttää kotona tuohon ikään asti.
Vierailija kirjoitti:
Ei olllut 48 vuotta sitten yhtään ahdistavaa, vaikka ripari kesti kaks ja puol viikkoa ja samassa kämpässä oli kymmenkunta jantteria.
Nykyajan pullamössöille kaikki on liian ahdistavaa.
Mutta jos lähdetään työmatkalle, niin ei voida kitisemättä yhtä yötä nukkua työkaverin kanssa samassa hotellihuoneessa?
Melkoista vellipersettä on kasvamassa... Nämähän on jo suoranaista laitosmateriaalia. Miten ne kestää arkielämän 6 vuoden päästä?
Vierailija kirjoitti:
Nää missasi sen ensimmäisen nuorten kehitykselle pakollisen itsenäistymishypyn koronan takia. Muistatteko, sen ajan kun ajettiin fillarilla kylän toiselle laidalle uimaan, siinä 10-12-vuotiaina, ja käveltiin sorakuopalle talvella heittelemään kiviä alas ja aiheuttamaan lumivyöryjä? Keräännyttiin kaverin luo yöksi isommalla porukalla ja kikatettiin aamun tunneille?
Ja nyt ne missaa sen kotoa irtoamisen kun pitäisi alkaa etsiä paria ja omaa elämää.
Ei hyvä heilu tulevaisuudessa.
En, mutta muistan kun oltiin kaverin luona kaikki päivät pelaamassa pleikkari ykköstä. Olit lapsi varmaan joskus kasarilla.
Vierailija kirjoitti:
No miksi alaikäisten lasten pitäsikään olla yötä missään muualla kuin kotona? Tottakai se ripari saattaa olla jollekin ensimmäinen kerta kun näin on. Eikös se riparin tarkoitus vähän niin kuin olekin siirtyminen aikuisuutta kohti?
Heti kylmiltään monta yötä? Eikö olisi järkevämpää totuttautua pikku hiljaa, ensin vaikka yksi yö mummolassa tai kaverin luona tai seurakunnan lapsille järjestämä viikonloppuleiri.
No itse olin kyllä iltariparilla aikoinani. En todellakaan halunnut tuhlata kesästäni viikkoa johonkin jeesusleiriin. Silloin kaikki kaverini ja moni muukin valitsi mieluummin iltariparin. Leirille meni kaikki nössöt ja poikkeavat yksilöt.💪😲
4 vuoden kuluttua pojat olisivat sotatilanteessa jo sotimassa.
Mun isäkin joutui kesken lukion sotaan eikä sieltä usein lomalle päästetty.
Vierailija kirjoitti:
Ette kuule tiedäkään mitä kaikkea nykyään koulussa kuulee. Eräs lapsi ei edes osannut pyyhkiä takamusta koulun alkaessa. Hänellä ei ollut diagnooseja.
kyllähän jo pienet lapset pyyhkii takapuolensa, eskarissa viimeistään.....
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksi alaikäisten lasten pitäsikään olla yötä missään muualla kuin kotona? Tottakai se ripari saattaa olla jollekin ensimmäinen kerta kun näin on. Eikös se riparin tarkoitus vähän niin kuin olekin siirtyminen aikuisuutta kohti?
Hei haloo, kysymys on 15-vuotiaista. Tuon ikäiset ovat yleensä käyneet jo ristiin rastiin yökylässä kavereillaan tai ainakin mummolassa. Ei todellakaan ole normaalia kynhöttää kotona tuohon ikään asti.
Näin juuri. Sen lisäksi melkein kaikissa harrastuksissa on leirejä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No miksi alaikäisten lasten pitäsikään olla yötä missään muualla kuin kotona? Tottakai se ripari saattaa olla jollekin ensimmäinen kerta kun näin on. Eikös se riparin tarkoitus vähän niin kuin olekin siirtyminen aikuisuutta kohti?
Ettekö te oikeasti olleet kavereilla yökylässä lapsena?
Serkuille jouduin ja se oli oikeasti ihan hirveää. Vanhempien mielestä kivaa kun saivat omaa aikaa, mutta itselleni täyttä kärsimystä. En pitänyt, enkä edellenkään pidä, niistä ihmisistä yhtään. Se oli vanhempieni valinta, ei minun. Olisin mieluusti jättänyt kaikki nämä kerrat väliin ja olisin varmasti ollut paljon onnellisempi.
Meillä lapset saavat itsenäistyä turvallisesti kukin omaan tahtiinsa. Ketään ei väkisin viedä mihinkään yökylään. Kavereiden kanssa voi viettää aikaa päivisin ja kaikilla on omissa kodeissaan omat pedit.
Oisko nolompaa olla nössö mammanpoika joka ei uskalla mamman helmoista olla poissa?