Lue keskustelun säännöt.
Miehen äiti pitää kotiamme ja mökkiämme omanaan
02.06.2025 |
Alkaa mennä hiljalleen hermot, asiasta on keskusteltu ja keskusteltu ja tehty erilaisia rajanvetoja, mutta mikään ei muutu.
Asuu ihan kivenheiton päässä, saattaa itse vain pölähtää ovestamme sisään sen kummempia kyselemättä. Tämä on ratkaistu sillä, että pidämme oven lukossa. Yrittää määräillä kotimme sisustuksesta ja järjestyksestä esimerkiksi tuomalla mattoja ja kyselemättä levittelemällä ne lattioilla haluamiinsa paikkoihin, viime viikolla lasten syntymäpäivillä alkoi laittaa olohuoneen huonekalujen järjestystä uuteen uskoon muiden vieraiden läsnäollessa.
Asuu itse pienessä asunnossa ja on useampaan otteeseen luvannut omille yövierailleen majoituksen meillä kertomatta meille etukäteen, koska kyllähän meille mahtuu. Ehkä kahdesti ollaan näitä majoitettu, mutta sitten vedimme rajan ja olemme muutamaan otteeseen itse sitten joutuneet syntipukeiksi tilanteessa, jossa anopin meille entuudestaan tuntemattomat vieraat joutuivatkin menemään yllättäen hotelliin kun ei otettu meille pitkäksi viikonlopuksi 10 minuutin varoajalla. Lievemmissä tapauksissa tuo vieraansa pihallemme kahvittelemaan kysymättä ja ilmoittamatta etukäteen
Ostimme muutama vuosi saarimökin. Hänellä riittää mielipiteitä mökin pihan hoidosta, sisustuksesta sun muusta ja pyrkiikin näitä sielläkin toteuttamaan omatoimisesti. Lupailee omille vierailleen myös mökkireissuja meiltä kysymättä. Mökki on saaressa, jonne 20 km matka veneellä, eli ei edes pääse sinne käymään omin avuin. Saattaa soittaa torstaina että Marjaana ja Seppo tulevat lauantaina käymään ja lupasin käyttää mökillä, kumpi lähtee kuskiksi.
Kuten kirjoitettu, niin emme toki näiden aivoitusten mukaan hyppää ja ensisijaisesti mies hoitaa rajanvedon kyllä hyvin ja itsekin miellyttämiseen taipuvaisena olen opetellut sanomaan suoraan. Tuntuu kuitenkin todella pahalta kun omalle henkilökohtaiselle alueelle tunkeudutaan noin rajusti ja sitä joutuu ikään kuin jatkuvasti puolustamaan lähes tuloksetta. Nytkin työt lopetettuani huomasin, että anoppi on soitellut ja laittanut perään viestiä että nyt olisi hyvä keli ja ajankohta öljytä terassimme, koska hänelle on tulossa vieraita viikonloppuna ja parempi kahvitella siistillä terassilla.
Huoh.
Kommentit (454)
Vierailija kirjoitti:
Eikö tämä keskustelu ole täynnä marttyyriminiöitä? Anoppi ei mainitse nimeäni vaan enintään poikakullan vaimona.
- Keskustellaan siitä, miten ei mainitse miniää ollenkaan, edes siellä miniän kotona.
- Mitä jos miniä käyttäytyisi noin anopin kotona?
Anoppi ei joulukorttiin kirjoita sukunimeäni vaan saattaa laittaa poika sukunimi ja perhe.
- Tykkäisikö anoppi saada joulukortti otsikolla Jaakko Virtanen ja perhe?
Itken marttyyrin kyyneleitä. Anoppi ei mainitse että omistan koko asunnon/puolet asunnosta. Anoppi sitä ja tätä, minä sorrettu naisrukka.
- Kukaan ei ole sellaista valittanut, vaikka miten jankutat, vaan että anoppi omii pojalleen ja itselleen miniän omaisuuden.
Anoppi sitä ja tätä
- Ketju aihe
minä sorrettu naisrukka.
- Anoppihan täällä marttyyriksi heittäytyy
Ihan perinteinen tapa on ollut joulukortteihin kirjoittaa jaakko mäntynen ja perhe tai perheineen. Naisen suku on saattanut laittaaa leena mäntynen ja perhe.
Nyt kun on viittä, kuutta sukunimeä perheissä se onkin taidetta kirjoittaa tervehdyksen osoitekenttä. Mies, vaimo ja kolmenlaiset lapset. Tiedän naisen jolla on lapsia neljällä eri sukunimellä viis lasta. Ja kaikki on avioliittolapsia neljästä liitosta. Joku mieskin taloudessa asuu nytkin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eikö tämä keskustelu ole täynnä marttyyriminiöitä? Anoppi ei mainitse nimeäni vaan enintään poikakullan vaimona.
- Keskustellaan siitä, miten ei mainitse miniää ollenkaan, edes siellä miniän kotona.
- Mitä jos miniä käyttäytyisi noin anopin kotona?
Anoppi ei joulukorttiin kirjoita sukunimeäni vaan saattaa laittaa poika sukunimi ja perhe.
- Tykkäisikö anoppi saada joulukortti otsikolla Jaakko Virtanen ja perhe?
Itken marttyyrin kyyneleitä. Anoppi ei mainitse että omistan koko asunnon/puolet asunnosta. Anoppi sitä ja tätä, minä sorrettu naisrukka.
- Kukaan ei ole sellaista valittanut, vaikka miten jankutat, vaan että anoppi omii pojalleen ja itselleen miniän omaisuuden.
Anoppi sitä ja tätä
- Ketju aihe
minä sorrettu naisrukka.
- Anoppihan täällä marttyyriksi heittäytyy
En näe siinä mitään ongelmaa.
Itse kirjoitan yleensä
Herrasväki Virtanen & Nieminen
Herrasväki on aika vanhanaikainen sana mutta huumorina menee. Entä mites ne kolmella sukunimellä olevat lapset?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Anoppimme asui vieressä, joten tuttuja ongelmia. Jouduimme jo aikaisessa vaiheessa ottamaan avaimet pois ja laitattamaan ulkorakennuksiinkin lukot, koska sieltä katosi tavaraa hänen kotiinsa. Aina joutui kysymään missä tikkaat tai vasara on.
Oli kyllä muitakin ongelmia, paljon. Anoppi kun oli ns. himohamstraaja. Kävi roskamme läpi ja vei sieltä kotiinsa tavaroita, piha täynnä kotitalousjätettä ja roskia. Asunto määrättiin tyhjennettäväksi, ambulanssi teki huoli-ilmoituksen ja nyt asuu muualla. Sitäkin asuntoa täyttää tavaroilla, mutta on helpommin tyhjennettävä kuin iso ok-talo. Sen siis jouduimme tekemään.
Ai tämäkin on ymeisempi ongelma? Mun anoppi on myös himohamstraaja ja on kovin innokas lainaamaan tavaroita. Hänellä on okt, piharakennuksia + mökki täynnä tavaraa. Jos hän jotain vie, niin sitä ei enää l
Voi olla. Koska on tätä haalimista harrastanut ikänsä, mahdollinen dementia ei ole selitys. Totaalinen muiden ihmisten kunnioituksen puute ja ahneus lienee todellusempi syy.
Vierailija kirjoitti:
Herrasväki on aika vanhanaikainen sana mutta huumorina menee. Entä mites ne kolmella sukunimellä olevat lapset?
Miksi väännät tuollaisia fantasioita.
tyypillisesti perheessä on vanhemmilla omat nimet ka sitten lapsilla jommankumman nimi.
Meilläkin on miehellä oma sukunimi, minilla oma ja lapsillamme sitten minun nimeni.
Jos jossakin olisi tuollainen keksitty perhe niin stten tietenkin kirjoitat edelleen kaikkien sukunimet, vai mitä?
Tai sitten laitat vanhempien nimet plus lapset
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missähän päin itäistä Suomea on saareen 20 km matka veneellä suuntaansa?
Uskomatonta, että joku edes kysyy uollaista. Ootko koskaan käynyt Saimaalla ? Suomessa muitakin melkoisen isoja järviä ja aika monella tuhannella mökki merellä ja sinne matkaa helposti kymmeniä km veneellä.
No kun nimenomaan ei ole. Jos itse liikkuu vain autolla, niin luulee, että tuo on lyhyt matka. Vesillä se on todella pitkä matka ja aivan epätyypillinen jopa merellä mökkimatkaksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Herrasväki on aika vanhanaikainen sana mutta huumorina menee. Entä mites ne kolmella sukunimellä olevat lapset?
Miksi väännät tuollaisia fantasioita.
tyypillisesti perheessä on vanhemmilla omat nimet ka sitten lapsilla jommankumman nimi.
Meilläkin on miehellä oma sukunimi, minilla oma ja lapsillamme sitten minun nimeni.
Jos jossakin olisi tuollainen keksitty perhe niin stten tietenkin kirjoitat edelleen kaikkien sukunimet, vai mitä?
Tai sitten laitat vanhempien nimet plus lapset
Lapset loukkaantuvat syrjinnästä.
Tuollainen perhe on, äiti jonkun verran somesta tunnettu. Au-lapsethan usein ovat äitinsä nimellä ettei se ole ongelma.
Yleensä usein isät tunnustuksessa vaatii lapsen sukunimeksi isän nimen.
Joteskii sääli sun anoppia , olet kyllä aika kova täti kohdistamaan vaatimuksia toisiin. Miten itseesi?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No, meillä on ihan täällä saimaalla parikymmentä kilometriä mökille, saisi sen lyhyemmäksikin, mutta sitten pitäisi mennä lossilla, ja sittenkin venematkaa varmaan joku 4-5 kilometriä. Autolla tulisikin sitten varmaan viiskymmentä kilometriä, mutta sitten ei olisi pitkä venematka. Eikä tuo vie kuin puolisen tuntia, se moottorin koko nääs.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Missähän päin itäistä Suomea on saareen 20 km matka veneellä suuntaansa?
Uskomatonta, että joku edes kysyy uollaista. Ootko koskaan käynyt Saimaalla ? Suomessa muitakin melkoisen isoja järviä ja aika monella tuhannella mökki merellä ja sinne matkaa helposti kymmeniä km veneellä.
No kun nimenomaan ei ole. Jos itse liikkuu vain autolla, niin luulee, että tuo on lyhyt matka. Vesillä se on todella pitkä matka ja aivan epätyypillinen jopa merellä mökkimatkaksi.
No ei ole kovin epätyypillinen. Meillä on vene kotia lähimpänä olevassa venesatamassa ihan logistisista syistä, koska auton parkkeeraaminen mökkiä lähimpään satamaan (noin 5 km venematka mökiltä) on haastavaa ja sinne on meidän kotoamme autolla niin pitkä matka, että matka kotoa mökille taittuu kokonaisuudessaan ihan merkittävästi nopeammin tästä kotimme lähisatamasta.
Samassa satamassa on myös useamman lähisaaren asukin veneitä. Meidän veneellämme mökkimatkan taittaa parissakymmenessä minuutissa, eli ei todellakaan ole kohtuuton aika veneessä. Ihmettelen, miten tuohon on nyt takerruttu kuin kyseessä olisi jokin päiväkausien reissu pienellä purkilla myrskyisällä avomerellä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Lapset loukkaantuvat syrjinnästä.
Tuollainen perhe on, äiti jonkun verran somesta tunnettu. Au-lapsethan usein ovat äitinsä nimellä ettei se ole ongelma.
Yleensä usein isät tunnustuksessa vaatii lapsen sukunimeksi isän nimen.
Joteskii sääli sun anoppia , olet kyllä aika kova täti kohdistamaan vaatimuksia toisiin. Miten itseesi?
Mistä ihmeen syrjinnästä?
Antamani vaihtoehdot olivat täysin tasavertaiset kaikille lapsille.
1930-lukuko sieltä huhuilee? Nykyään yli puolet lapsista nimenomaan ei synny avioliittoon.
No jos nimen muistamienn on ylivoimaista niin sitten on.
Meillä on iana ollut perheessä nämä kaksi sukunimeä, 30 vuotta jo.
Luulisi siinä ajassa oppineen.
Mieheni olisi muuten ottanut saman sukunimen kuin minä ja lapset, mutta anopin antama etunimensä ja minun sukuni nimi olisivat olleet koominen yhdistelmä, siksi hän piti oman nimensä.
Jos miniä loukkaantuu jos hänen nimeään ei mainita kai lapsetkin voivat loukkaantua jos ovat yleisnimellä lapset.
Kuitenkin olipa miten vanhanaikaisia lapseni tahansa ovat vihittyjä ja lapset aviolapsia. Isänsä nimellä, toinen miniä piti oman sukunimensä, toinen otti miehensä nimen. Hän perusteli sillä että on kiva kun koko perheellä sama sukunimi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ajeletteko kaikki mökkimatkan kauhistelijat itse jollain soutuvene+perämoottoriyhdistelmällä tai vanhalla höyrylaivalla jos parikymmentä kilometriä on korvaanne täysin käsittämätön venematka?
20 km ei myöskään tarkoita, että lähimpään rantaan olisi se matka, vaan tuo matka lienee mitattu venesatamasta mökille. Satamia ei ensinnäkään ole ihan kaikkialla ja aina ei voi edes valita mihin veneensä saa. Veneen koko määrittää venepaikan koon ja se saattaa määrittää myös sataman mihin veneen voi jättää. Lisäksi osa satamista on suositumpia kuin toiset ja venepaikkaa ei noin vain valita, jos jokin satama tai sen oikean kokoiset venepaikat ovat jo käytössä. Kolmantena, tässäkin ketjussa on tuotu jo useampaan kertaan ilmi, että pitkäkin venematka voi olla paljon nopeampi ja järkevämpi kuin ajella autolla pitkiä matkoja mökkiä lähimpään satamaan ja sieltä lyhyt matka mökille.
Riippuu veneestä, riippuu satamien asettumisesta mökin ja kodin suhteen ja riippuu tuurista saako paikan juuri optimaalisimmasta satamasta.
Jos miniä loukkaantuu jos hänen nimeään ei mainita kai lapsetkin voivat loukkaantua jos ovat yleisnimellä lapset.
Kuitenkin olipa miten vanhanaikaisia lapseni tahansa ovat vihittyjä ja lapset aviolapsia. Isänsä nimellä, toinen miniä piti oman sukunimensä, toinen otti miehensä nimen. Hän perusteli sillä että on kiva kun koko perheellä sama sukunimi.
No siinä tapauskessa kirjoittaa sen ehdottamani ekan version, sukunimet lapsilla vaikka vanhimmasta nuorimpaan.
Toisaalta kaikkia kohdellaan tasavertaisina, vaikka lukisikin vain lapset.
Miniä ei ole sinun poikasi lapsi, vaan poikasi tasavertainen kumppani.
Niin minunkin lapseni ovat avioliitossa syntyneitä.
Et sinä niistä sukunimistä mitään pysty päättelemään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sehän on kyllä selkeetä kun talokin on vaimon on sukunimikin. Niinhän kai maallakin tehtiin, tuli kotivävy, ei kukaan hänen juuri sukunimeään tiennyt, hänestä puhuttiin talon suvussa kulkeneella sukunimellä. Vai saivatko silloin jo vaihdettua?
Vierailija kirjoitti:
Sehän on kyllä selkeetä kun talokin on vaimon on sukunimikin. Niinhän kai maallakin tehtiin, tuli kotivävy, ei kukaan hänen juuri sukunimeään tiennyt, hänestä puhuttiin talon suvussa kulkeneella sukunimellä. Vai saivatko silloin jo vaihdettua?
Aivan eli mikä lienee ongelma. Talo on aina voinut olla myös naisen, naisella on ihkaoma nimi jne.
Luulisi että se anoppikin voisi raahautua edes 1700-luvulle jo ja muistaa miniän nimen.
Vierailija kirjoitti:
Tämä keskustelu kertoo kyllä paljon suomalaisten empatia- ja sopeutumiskyvyttömyydestä. Omat lähisukulaisetkin nähdään jonain vihollisina joilla ei ole mitään asiaa kylään muuta kuin viikkoja etukäteen sovittuna ajankohtana ja silloinkin kelpaa vain nopea visiitti. Jos joku tuleekin yllätysvierailulle tai suunnitelmat muuten muuttuvat niin siitä on sitten loppuviikko pilalla. Ei mitään kykyä elää hetkessä ja nauttia elämästä ilman tiukkaa käsikirjoitusta. Tuollakin anoppi oli tarjoutunut avuksi öljyämään terassia niin jo oltiin naama mutrulla.
Etelämmässä ja Aasiassa on yleistä asua yhdessä äidin ja anopin kanssa, mutta täällä ei meinaa 100km riittää vaan mieluiten ei oltaisi tekemisissä ollenkaan.
Se ongelma oli ainakin mun tapauksessa se, että kotiini tunkeutuvalla anopilla ei ollut mitään tajua siitä, että nyt ei käy, eikä tarvitse käydä joka päivä. Oltiin vaikka lasten kanssa lähdössä perhekerhoon/kauppaan/neuvolaan, niin ei meillä kuulemma voi olla niin kiire, ettei ehditä mummua viihdyttää viidettä kertaa saman viikon aikana. Jos just olin saanut lapsen päikkäreille, niin valopää halus hakea sen lapsen sängystä leikitettäväksi. Ihan omalla käytöksellään aiheutti sen, ettei ole tervetullut kuin kutsusta. Ongelmia oli lukuisia, tuo jatkuva meillä ramppaaminen + kavereidensa kutsuminen meille oli vain jäävuoren huippu. Kuka tuollaiseen edes haluaisi sopeutua?
Miksi tuollaista anoppia ei voi hyväksyä öljyämään terassia? Koska kolmen tunnin hommaan menee ainakun viikko, kun pitää samalla "yllättää" talon väki uusilla verhoilla, haukkua kaikki ja muutenkin vähän "opastaa". Lisäksi öljyämisestä on vähintään viiden vuoden velvollisuus muistaa kiitellä uhrautumisesta ja hyvästä työstä joka tapaamisella.
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tommonen anoppi. Kutsui kysymättä meille kylään viikonlopuksi kun oli sitä tilaa jne, suurperheen. Itse asui kerrostaloyksiössä. Ei siinä mitään. Itse teen yötöitä ja sanoin että lauantaina saa tulla iltapäivällä kun oon heräillyt. Haukuttiin ihan paskaksi niin anopin kuin näiden sukulaistenkin toimesta. Ehdotin että maksavat mun hotellin-ei käynyt. Anopilla oli kyllä iso rooli siinä että sain tarpeekseni ja lähdin. Paljon muutakin: Kaappien penkomista ja jatkuvaa asiatonta tontilla pyörimistä.
Tähän siis liittyi oletus että huseeraan ja emännöin yövuoron jälkeen sellaista kööriä. Nukkumatta lainkaan. Anoppi sanoi että kyllä nuoren täytyy jaksaa - olin noihin aikoihin +40
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minä ajattelen sen niin, että jos olisin ikävä miniälle, tekisin sen myös pojalleni. Miniässä ei ole mitään moitittavaa. Mutta jos ilkeilisin miniälle, se vahingoittaisi myös minun ja poikani välejä.
Ja muistakaa anopit, että poikanne valitsee pill eikun vaimonsa teidän sijaan. Ja niin sen kuulukin mennä.
Jos haluatte pysyä poikanne elämässä, käyttäytykää ihmisiksi.
N64
Ihan rehellisen mukava anoppi et ole sinäkään, kun pitää päästä miniää pilluksi nimittelemään vähän muka "lipsauttamalla".
Mikäs se anoppi sitten on? Vanha v*ttu?
N60
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla oli tommonen anoppi. Kutsui kysymättä meille kylään viikonlopuksi kun oli sitä tilaa jne, suurperheen. Itse asui kerrostaloyksiössä. Ei siinä mitään. Itse teen yötöitä ja sanoin että lauantaina saa tulla iltapäivällä kun oon heräillyt. Haukuttiin ihan paskaksi niin anopin kuin näiden sukulaistenkin toimesta. Ehdotin että maksavat mun hotellin-ei käynyt. Anopilla oli kyllä iso rooli siinä että sain tarpeekseni ja lähdin. Paljon muutakin: Kaappien penkomista ja jatkuvaa asiatonta tontilla pyörimistä.
Tähän siis liittyi oletus että huseeraan ja emännöin yövuoron jälkeen sellaista kööriä. Nukkumatta lainkaan. Anoppi sanoi että kyllä nuoren täytyy jaksaa - olin noihin aikoihin +40
Minä teen epäsäännöllistä työaikaa. Välillä on 16 työpäiviä tai työpäivä kestää puolilleöin tms.
Siihen sitten kiva saada anoppi aamuvierailulle kuuden jälkeen paasaamaan miten laiska olen kun vielä nukun.
Muutto Ruotsiin voisi ehkä kiinnostaa. Lapsetkin saisivat uuden kokemuksen.