Olenko epäkohtelias aikuinen jos en jaksa vastailla naapurin uteliaan pikkulapsen jokaiseen kysymykseen?

Itse en jaksaisi vastailla lasten kysymyksiin.

Sano sille että Raamatun mukaan yliuteliaat joutuvat helvettiin, ikuiseen piinaan. Eiköhän mene suu suppuun.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Et ole. Rajaat omaa aikaasi, se on täysin ok. 

Mutta mitä sanon? Vai kävelenkö ohi vaan? Jos vanhemmatkin on siinä.

No jos se lapsi utelee vaikka "mihin sä oot menossa?", niin vastaat, että "hoitamaan asioita..heippa!"....ei se hirveän vaikeaa oo :)

Vierailija kirjoitti:

Minkälaisissa tilanteissa sinä kohtaat tämän kyselijän?

Rappukäytävässä tai talon pihalla. Ovat usein ulkona pihalla, joten kohtaamista ei voi välttää.

Menet kiireisen näköisenä ohi kättä heilauttaen ja jos hän kysyy jotain, niin et ole kuulevinasi. Sillä tavalla pääsee eroon kaikista utelioista vauvasta vaariin. 

Voit myös nostaa puhelimen korvalle ja teeskennellä puhuvasi puhelimessa. Ja taas vauhdilla ohi. 

Onneksi meillä on naapurissa mukavia ihmisiä, jotka jaksavat vastailla lapselle muutamalla lauseella. Mielestäni ihan normaalia kanssakäymistä ja sen opettelua. Tekisi aikuisillekin hyvää. Toki mistään henkilökohtaisista asioista ei tarvitse jutella ja sen voi ihan ääneen sanoa. 

Sillä ettei vastaa kaikkiin kysymyksiin osoitetaan omia rajoja, myös muiden kohdalla kuin vain lasten. Niin hentomieliseksi ei pidä jättäytyä että ei raaski välillä olla tympeä, kuuluu aikuisuuteen. 

Meidän lähistöllä on päiväkoti. Melko usein kun siitä kävelee ohi, on joku lapsista alkanut kysellä jotain kuten mihin olet menossa, mikä sinun nimi on, ketä tuon koiran nimi on jne.

Joskus erehdyin vastaamaan ja sen jälkeen se lapsilauma oli seuraavalla kerralla kasvanut.

Nykyään en enää vastaa mitään, koska joka kerta se vastaaminen on vaan aiheuttanut kysymystulvan. Jos kerron esim koiran nimen, niin seuraavaksi kysytään onko se tyttö vai poika, saako rapsuttaa, montako vuotta se on, missä asutte, mikä sinun nimi on jne jne...

Omille lapsille olen opettanut että ohikulkijoille ei huudella mitään ellei ole hätätilanne. Silloin jos ollaan ns samassa tilassa niin voi jutustella.

Vanhempien tulisi opettaa kohteliaat tavat. Utelu ei ole koskaan kohteliasta.

Vierailija kirjoitti:

Onneksi meillä on naapurissa mukavia ihmisiä, jotka jaksavat vastailla lapselle muutamalla lauseella. Mielestäni ihan normaalia kanssakäymistä ja sen opettelua. Tekisi aikuisillekin hyvää. Toki mistään henkilökohtaisista asioista ei tarvitse jutella ja sen voi ihan ääneen sanoa. 

Just tätä, että me ollaan lapsiperhe ja sanellaan yhteisön säännöt. Ja jos joku ei halua tanssia meidän pillin mukaan niin me ei tykätä. 

Vierailija kirjoitti:

Onneksi meillä on naapurissa mukavia ihmisiä, jotka jaksavat vastailla lapselle muutamalla lauseella. Mielestäni ihan normaalia kanssakäymistä ja sen opettelua. Tekisi aikuisillekin hyvää. Toki mistään henkilökohtaisista asioista ei tarvitse jutella ja sen voi ihan ääneen sanoa. 

Ja vanhemmathan voivat muutaman lapsen kanssa vaihdetun sanan jälkeen ohjata lapsen muihin puuhiin, vaikkapa sanoen että annetaan naapurille työrauha- näetkös että naapurilla on nyt muuta tekemistä. Sen jälkeen sanot itse jotain kohteliasta ja poistut lapsen kanssa paikalta.

Kaikista hirveintä olisi se, että vanhemmat antavat lapsen roikkua aidanraossa naapurin riesana kun se on niin söpö kun juttelee tuolla... Eikä tajuta antaa naapurille tilaa tai rauhaa.

Muutama sana siis ok ja sitten riittää kohteliaisuudet.

Sä voit ohittaa ne kysymykset vastaamatta mitään, niin loppuu se kysely.

Hymähdät tai olet hymähtämättä , menet ohi, ja sanot vaan moi etkä mitään muuta.

Vierailija kirjoitti:

Eiköhän se ole aika helppoa vaihtaa puheenaihetta. 

Aihetta? Eihän aloittaja halua puhua aiheesta x eikä aiheesta y.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mitä niin kauhean henkilökohtaista se lapsi sitten kysyy, ettei voi vastata?

No ihan  mitä vaan milloinkin: Mistä tuut, minne oot menossa, missä oot töissä, onko teillä iso koti,  onko sulla lapsia, miestä, siskoa, serkkua, koiraa, kissaa...

Joskus mietin että onko tuo edes ihan normaalia.

😁

On normaalia, mutta harvinaista. Osa lapsista on tuollaisia niin kuin osa on esim helposti lähestyviä ja toiset vetäytyivät jne.

Kuviohan etenee niin, että jos alat vastailemaan mukulan kysymyksiin, niin pian ne vanhemmatkin alkavat kyselemää rohkaistuttuaan.

Meille kävi noin. Jo alkoi mukulan faija tenttaamaan, että missä minä ja missä mun puoliso käydään töissä. Naapuri: oletko sinä roudari? Minä: en ole.

Vastauksenihan ei kelvannut. Naapuri jatkaa: vaaaaannn??????(kerro heti mikä sä oot)

Naapuri: Tulitko lunta pudottamasta katoilta? Minä: en tullut. Vastaushan ei kelvannut. Naapuri jatkaa: vaaannnn??????(kerro heti mitä kävit tekemässä)

Ja näistä ei pääse erooooooonnnnn

Torppaa siis alkuunsa kyselyt sekä penskalta että penskan vanhemmilta.

Vierailija kirjoitti:

Hymyilet ystävällisesti ja sanot, että nyt et ehdi vastailla, jutellaan sitten myöhemmin ja jatkat hommiasi.

Ei kai tuollain voi luvat että jutellaan myöhemmin.

Se on valehtelua ja lapsi jää odottamaan sitä myöhempää aikaa. On kimpussa seuraavan kerran kun näkee AP.

AP ei halua jutella nyt eikä myöhemmin. Turha johdattaa lasta sellaiseen suuntaa mitä ei halua.

Vierailija kirjoitti:

Menet kiireisen näköisenä ohi kättä heilauttaen ja jos hän kysyy jotain, niin et ole kuulevinasi. Sillä tavalla pääsee eroon kaikista utelioista vauvasta vaariin. 

Voit myös nostaa puhelimen korvalle ja teeskennellä puhuvasi puhelimessa. Ja taas vauhdilla ohi. 

Juosten 😄

Olen huomannut, että.on parempi sanoa naapurille vain hei ja menoksi. Ja liukkaasti vaan eteenpäin.

En etsi kavereita naapureista.

Jää uteliaat ja muiden asioihin puuttuvat naapurit tutustumatta. 

Jos rupeaa juttelemaan niin se on sitten aina juteltava ja vastattava tiedusteluihin.

Kyllä se minusta epäkohteliasta on, jos vain kävelee ohi vastaamatta kun joku kysyy jotain, eikä lapset ole tähän mikään poikkeus. Toki se on epäkohteliasta myös kysellä liikaa henkilökohtaisuuksia, minkä osalta lapsilta taas ei voi odottaa samanlaista tilannetajua kuin aikuisilta. 

Mutta lapsellekin voi ystävällisesti sanoa, että en ehdi nyt jutella, nähdään myöhemmin. 

Vierailija kirjoitti:

Tänään kaupan pihassa...täysin tuntematon noin 10 v tyttö tulee esittelemään jäätelöä..

ja sitten alkaa puhumaan kaikenlaista...en todellakaan jaksanut  vastailla kun otti aivoon muutenkin !!!!!

siis mikä on tää systeemi lapsilla että jos kerran kesässä saa esim: jäätelön se pitää esitellä täysin tuntemattomille ihan kuin kukaan muu ei olisi ikinä syönyt jäätelöä..

Monesti näkee tätä just kaupan pihoissa..

Monesti?

Itse en ole tällaista kokenut yhtään ainutta kertaa.  Hyvin harva lapsi on noin innokas puhumaan vieraille ihmisille mitään.  

Ja jos noin on käynyt, niin tosissaankaan en ymmärrä sua itseäsi, mitä aivoon ottamista tuossa nyt olisi?

Eikö aikuiset ihmiset nykyään enää kestä mitään?  Kaikesta otetaan niin kovasti aivoon!

Ja mitä jäit siihen kuuntelemaan juttujaan sitten?  Olisit mennyt menojasi.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä se minusta epäkohteliasta on, jos vain kävelee ohi vastaamatta kun joku kysyy jotain, eikä lapset ole tähän mikään poikkeus. Toki se on epäkohteliasta myös kysellä liikaa henkilökohtaisuuksia, minkä osalta lapsilta taas ei voi odottaa samanlaista tilannetajua kuin aikuisilta. 

Mutta lapsellekin voi ystävällisesti sanoa, että en ehdi nyt jutella, nähdään myöhemmin. 

Ei naapurin penskoille tarvitse sanoa "nähdään myöhemmin". Niille voi sanoa vaan "moi" ja jatkaa matkaa. Sä et tiedä minkälainen kiviriippa yhdestä naapurin kakarasta tuli, kun sen kysymyksiin vastailin alun alkaen. Ravasi ovella, lainaa sitä ja tätä. Aamulla ovella vinkumassa kahvia mukiin kun heillä se on loppu jne lista on loputon. Vanhemmat lähetti sen penskan "lainailemaan". Mitään ei palautettu meille takaisin.

Sit alko ne vanhemmat kerjäämään tämän tästä autoa lainaksi, rahaa lainaksi ja kyytejä sinne tänne.